Lääkärien petokset

Olen tutkinut terveydenhuollon korruptiota. Luulisi, että sitä ei tapahdu Suomessa, mutta yllättävän paljon tapauksia on tullut minulle vastaan tutkintani aikana. Osa on johtanut jatkotutkintaan.

Otan tässä esille kaksi pahinta tapausta. Yhden julkisessa terveydenhuollossa ja toisen yksityisellä puolella.

Yleisen mielenkiinnon takia teen tämän yhteenvedon TYKSin kuvantamisen tapauksesta, joka on yksi pahimmista. Suurin osa virkarikoksista jää tutkimatta syystä tai toisesta. Tässä mukana myös petoksen aineksia, koska saatu asiattomasti rahallista hyötyä ja tietääkseni perättömästi maksettuja lisätyöpalkkoja ei ole palautettu. Kukaan vastuuhenkilöistä ei myöskään eronnut tietääkseni.

Aluksi asiaa yritettiin peitellä ja kiistää, mutta lopulta asianomaiset myönsivät tapahtuneen.

Koska poliisi ei halunnut tutkia asiaa, siitä tehtiin valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Asia koskee lisätyön tekemistä vastoin määräyksiä. Kyseessä on Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) vallinnut menettely.
Lääkäreiden lisätyötä koskeva määräys
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöjaosto on kokouksessaan 22.3.2005 ja asianomaisessa pöytäkirjassaan Nro 3/2005 käsitellyt lääkäreiden kliinistä lisätyötä (kohta 29). Pöytäkirjan kaksi viimeistä virkettä kuuluvat seuraavasti:
On siis tarpeen vahvistaa, että henkilöstöjaostossa 14.12.2004 päätetyt periaatteet ovat edelleen voimassa sellaisenaan. Sopimuksen mukaisesti kliininen lisätyö on uudessakin tilanteessa mahdollista vain kokoaikaiselle lääkärille.
Asianomainen pöytäkirja on saatavilla online www.vsshp.fi/fi/1648/13348/#29, mutta se on relevantein osin ja korotettuna myös liitteenä.
Määräysten rikkominen TYKSissä
Kuten todettua, TYKSissä lisätyön tekeminen on varattu vain kokoaikaisille lääkäreille. Kuitenkin TYKSin kantasairaalan kuvantamiskeskuksessa työskennelleet kaksi osa-aikaista lääkäriä ovat tiettävästi tehneet lisätöitä vuosina 2011–2012 (ja mahdollisesti myös aiemmin) edellä mainitun linjauksen vastaisesti. Heillä ei lisätyöntekoon ole ollut osa-aikaisuuden vuoksi oikeutta.
Lisätyölistat ovat tiettävästi kulkeneet osastonylilääkäri Kimmo Mattilan kautta. Muita esimiehiä ovat olleet johtaja Juha Sjövall sekä hallinnollinen apulaisylilääkäri Sakari Salo. Lisätyötä tehneet osa-aikaiset lääkärit ovat tiettävästi virkasuhteisia.
Täydentäen todettakoon, että lisätöistä saa yleensä hyvän korvauksen ja puheena olevien osa-aikaisten lääkäreiden esimies on ilmeisestikin osaltaan vastuussa toiminnasta. Yleisesti ottaen tilanteessa, jossa osa-aikainen lääkäri tekee lisätyötä, lisätyökorvausta tulisi tiettävästi maksaa eri perustein kuin kokoaikaisen lääkärin tehdessä lisätyötä.
Rikoslaki
Rikoslain 40 luvussa on seuraavat säännökset:
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Olettaen, että lisätyötä tehneet osa-aikaiset lääkärit ovat olleet virkasuhteisia, he ovat mahdollisesti siis syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen toimiessaan vastoin heitä sitovia määräyksiä. Vastoin määräyksiä toimimalla tavoiteltu ja saatu hyöty muodostuu lisätyöstä maksetuista korvauksista.

Toinen esimerkkini koskee lääkäriyritys Attendoa, jossa lähes kymmenen vuoden ajan tilitettiin suomalaisten lääkärien palkkioita ulkomaisiin yhtiöihin rikkoen samalla verolakeja.

Lopulta toiminta paljastui verottajalle, mutta ilmeisimmin verottoja ei halunnut tapausta viedä veropetoskäsittelyyn, vaan asia hoidettiin verottajan toimenpitein. Tietoni tästä tapauksesta ovat rajalliset, koska kyseessä yksityinen yhtiö ja verotus on ainakin osittain salaista.

Attendossa rahansiirroista vastaava lääkäri oli Mikko Sillanpää toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen alaisuudessa.