Uskotteko rakkauteen

Anonyymi

ja ihmisen hyvyyteen?

Ovatko nämä menneisyyttä. Tällä palstallakin on nykyään niin kyynistä.
Mikä on pilannut ihmisen?

61

125

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ihminen on aina ollut pilalla.

      • Anonyymi

        Omassa nuoruudessani ei mielestäni ollut näin kyyninen ilmapiiri.

        Et vastannut ensimmäiseen kysymykseen. Miten on, kun kaivelet sisintäsi? Haluaisitko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omassa nuoruudessani ei mielestäni ollut näin kyyninen ilmapiiri.

        Et vastannut ensimmäiseen kysymykseen. Miten on, kun kaivelet sisintäsi? Haluaisitko?

        En vastannut mihinkään kysymykseesi, enkä vastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En vastannut mihinkään kysymykseesi, enkä vastaa.

        Vastaa vaa. Haluaisit kuitenkin. Anonyyminähän me täällä liikumme. Ei ne kaverisi saa tietää, että avauduit siitä, mitä todella kaipaat.


    • Anonyymi

      Uskon ettei miehet ole hyviä. Siksi pysyn sinkkuna.

      • Anonyymi

        Miksi yleistät? Tämän palstan perusteella ei ainakaan kannata. Eikä vielä senkään, että on törmännyt muutamaan "ei hyvään" mieheen.

        Minkälainen on sinun mielestäsi hyvä mies, tai yleisemmin hyvä ihminen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yleistät? Tämän palstan perusteella ei ainakaan kannata. Eikä vielä senkään, että on törmännyt muutamaan "ei hyvään" mieheen.

        Minkälainen on sinun mielestäsi hyvä mies, tai yleisemmin hyvä ihminen?

        Samoilla linjoilla, voi ne hyviä olla, mutta loputtoman itseriittoisia ja itsekkäitä.


    • Uskon. Mutta tiedän myös sen, että ei pelkkä hyvää tahtominen ja rakkaus riitä, että tulee jotain hyvää ja kaunista. Silti voi sattua ja koskea pitkään.

      En tiedä onko se kyynisyyttä, enemmänkin vaan sitä, että on sattunut niin paljon aikoinaan jo...
      Välttelee kipua? 🤔

      • Anonyymi

        Hyvä. Joku muukin uskoo.

        Realismi kannattaa aina pitää mukana. Tiedän itsekin omasta kokemuksesta, että elämässä tulee vastaan kaikenlaista vaikka kuinka tahtoisi.

        Jos aiemmasta kolauksesta on vasta vähän aikaa, niin silloin se tuskan välttely ajaa pysymään sinkkuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. Joku muukin uskoo.

        Realismi kannattaa aina pitää mukana. Tiedän itsekin omasta kokemuksesta, että elämässä tulee vastaan kaikenlaista vaikka kuinka tahtoisi.

        Jos aiemmasta kolauksesta on vasta vähän aikaa, niin silloin se tuskan välttely ajaa pysymään sinkkuna.

        Mikä sitten on vähän aikaa?

        Mutta kyllä mä hyvyyteen jokatapauksessa uskon...

        Täällä palstalla nyt tuntuu sellainen karsee ilmapiiri... täällä on katkeruutta ja kateutta niin ilma sankkana, ettei eteensä näe...


      • Anonyymi

        Uskon rakkauteen ja ihmisen hyvyyteen vaikka elämässäni on ollut paljon murheita. Ihminen on pohjimmiltaan hyvä monenlaiset olosuhteet vain ovat heitä muovanneet sellaiseksi kun he ovat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uskon rakkauteen ja ihmisen hyvyyteen vaikka elämässäni on ollut paljon murheita. Ihminen on pohjimmiltaan hyvä monenlaiset olosuhteet vain ovat heitä muovanneet sellaiseksi kun he ovat.

        No niinhän se muovaa...onhan tässä itsekin muovautunut...

        Mutta toisaalta sitten en mä ala ymmärtämään kaikkia....on oikeasti jokaisen ikioma asia elää elämäänsä, että jos jää kiinni kaikkeen vanhaan ja ei osaa selvittää omaa päätään, niin se on oikeastaan vaan voivoi.... ei sitä kukaan muukaan tule toisen puolesta tekemään.....


    • Anonyymi

      En oikein usko enää. Kemia on pilannut kaiken. Se on vain jokin säälittävä rakkauden esiaste ja juuri sitä varsinkin naiset palvovat.

      • Anonyymi

        Jollei kemiaa ole aluksi ei tule suhdettakaan. Ja kun se katoaa, aletaan katsomaan muita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollei kemiaa ole aluksi ei tule suhdettakaan. Ja kun se katoaa, aletaan katsomaan muita.

        Niin, siitä on rakkaus kaukana.


      • Anonyymi

        Kemiaa on aina ollut ja tulee aina olemaan. Se on syy miksi ihmiset pariutuvat. Nykyään kun ei tarvitse enää taloudellisista syistä tai suvun tahdosta pariutua, niin kemian merkitys on korostunut. Järjestettyjä tai pakkoavioliittoja ei sivistyneissä maissa enää juurikaan nähdä, sillä ihmiset haluavat kumppanin josta oikeasti pitävät. Eivätkä tahdo lyödä hynttyitä yhteen kenen tahansa kanssa vain siksi kun on pakko.

        Jos kahden ihmisen välillä ei ole kemiaa, niin parisuhteen tuloksena on joko äärimmäisen onneton liitto tai nopea ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kemiaa on aina ollut ja tulee aina olemaan. Se on syy miksi ihmiset pariutuvat. Nykyään kun ei tarvitse enää taloudellisista syistä tai suvun tahdosta pariutua, niin kemian merkitys on korostunut. Järjestettyjä tai pakkoavioliittoja ei sivistyneissä maissa enää juurikaan nähdä, sillä ihmiset haluavat kumppanin josta oikeasti pitävät. Eivätkä tahdo lyödä hynttyitä yhteen kenen tahansa kanssa vain siksi kun on pakko.

        Jos kahden ihmisen välillä ei ole kemiaa, niin parisuhteen tuloksena on joko äärimmäisen onneton liitto tai nopea ero.

        Jos kaikki on aina pelkän kemian varassa niin aika heikoissa kantimissa on. Vahvistaa käsitystäni siitä että rakkautta ei enää ole - epävarmoja kemiallisia kokeita ja reaktioita vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kaikki on aina pelkän kemian varassa niin aika heikoissa kantimissa on. Vahvistaa käsitystäni siitä että rakkautta ei enää ole - epävarmoja kemiallisia kokeita ja reaktioita vain.

        Onhan sitä rakkautta vaikka minkälaista muutakin mallia kuin pelkkää romanttista sorttia. Äidin- ja isänrakkaus, rakkaus ystäviä kohtaan, rakkaus vaatteisiin/ urheiluun/ ruokaan/ matkusteluun...

        Romanttinen rakkaus ei oikein syty ilman sitä kemiaa. Poikkeuksia toki varmasti löytyy tähänkin sääntöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan sitä rakkautta vaikka minkälaista muutakin mallia kuin pelkkää romanttista sorttia. Äidin- ja isänrakkaus, rakkaus ystäviä kohtaan, rakkaus vaatteisiin/ urheiluun/ ruokaan/ matkusteluun...

        Romanttinen rakkaus ei oikein syty ilman sitä kemiaa. Poikkeuksia toki varmasti löytyy tähänkin sääntöön.

        No joo, ystäviä naiset tuntuvat kyllä rakastavan kovastikin mutta jos miehen kanssa pitäisi vähänkään yrittää jotain syvällisempää ja pitkäjänteisempää niin siihen ei aika eikä viitseliäisyys riitä. Jos on kemiaa niin sitten ollaan yhdessä. Jos ei niin sitten ei olla. Rakkautta tässä yhtälössä ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo, ystäviä naiset tuntuvat kyllä rakastavan kovastikin mutta jos miehen kanssa pitäisi vähänkään yrittää jotain syvällisempää ja pitkäjänteisempää niin siihen ei aika eikä viitseliäisyys riitä. Jos on kemiaa niin sitten ollaan yhdessä. Jos ei niin sitten ei olla. Rakkautta tässä yhtälössä ei ole.

        Huh, onpa erikoinen näkemys. Etkö siis itse rakasta ystäviäsi, jos tuntuu niin kummalliselta että naiset rakastavat ystäviään?

        Miten tiedät kenen naisen kanssa haluaisit yrittää jotain syvällisempää ja pitkäjänteisempää? Haluaisitko tutustua jokaiseen enemmän, kiinnostutko ulkonäön perusteella tietyistä ihmisistä vai miten?

        Olettaisin että vaatii sinultakin pienen kiinnostuksen kipinän naista kohtaan, jotta haluaisit Juuri Tuohon Naiseen syvällisemmin tutustua. Ei varmaan jokainen vastaantulija kuitenkaan kiinnosta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh, onpa erikoinen näkemys. Etkö siis itse rakasta ystäviäsi, jos tuntuu niin kummalliselta että naiset rakastavat ystäviään?

        Miten tiedät kenen naisen kanssa haluaisit yrittää jotain syvällisempää ja pitkäjänteisempää? Haluaisitko tutustua jokaiseen enemmän, kiinnostutko ulkonäön perusteella tietyistä ihmisistä vai miten?

        Olettaisin että vaatii sinultakin pienen kiinnostuksen kipinän naista kohtaan, jotta haluaisit Juuri Tuohon Naiseen syvällisemmin tutustua. Ei varmaan jokainen vastaantulija kuitenkaan kiinnosta?

        Kummallista on se kuinka paljon naiset sitoutuvat ystävyyssuhteisiin ja kuinka vähän romanttisiin suhteisiin. Ehkä kyse on vain liikatarjonnasta. Ei minulla ole ketään ehdokkaita joista voisin valita joten on pakko miettiä asioita vähän eri tavalla. Jos löytyisi nainen joka ei korostaisi kemiaa niin hän olisi toki ykkössijalla tutustumisessa koska luultavasti hänellä on jotain isompia periaatteita ja ajatuksia taustalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kummallista on se kuinka paljon naiset sitoutuvat ystävyyssuhteisiin ja kuinka vähän romanttisiin suhteisiin. Ehkä kyse on vain liikatarjonnasta. Ei minulla ole ketään ehdokkaita joista voisin valita joten on pakko miettiä asioita vähän eri tavalla. Jos löytyisi nainen joka ei korostaisi kemiaa niin hän olisi toki ykkössijalla tutustumisessa koska luultavasti hänellä on jotain isompia periaatteita ja ajatuksia taustalla.

        Tulee kuva ettei sulla ehkä ole kovin läheisiä ystäviä? Pahoittelut jos oletan väärin, mutta itsellekin ystävät on niin tärkeitä ja rakkaita että hämmästelen miten niihin sitoutuminen voisi olla mitenkään negatiivinen asia.

        Romanttisen rakkauden kehittyminen vie aikaa. Ei kukaan samantien kaveriakaan rakasta, ensin tykätään ja välitetään kaverista, jos ystävyys siitä syvenee niin kasvaa rakkaudeksi ystävää kohtaan. Mutta joku siinä kaverissa on alunperin kiinnostanut, että siihen on halunnut lisää tutustua. Muutenhan siinä olisi jääty hyvänpäiväntuttujen asteelle.

        Sama romanttisessa rakkaudessa. Harva aidosti rakastuu ensisilmäyksellä, mutta jonkinlainen kipinä kahden ihmisen välillä herättää kiinnostuksen tutustua toiseen lisää ja mahdollisesti kehitellä sitä suhdetta eteenpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee kuva ettei sulla ehkä ole kovin läheisiä ystäviä? Pahoittelut jos oletan väärin, mutta itsellekin ystävät on niin tärkeitä ja rakkaita että hämmästelen miten niihin sitoutuminen voisi olla mitenkään negatiivinen asia.

        Romanttisen rakkauden kehittyminen vie aikaa. Ei kukaan samantien kaveriakaan rakasta, ensin tykätään ja välitetään kaverista, jos ystävyys siitä syvenee niin kasvaa rakkaudeksi ystävää kohtaan. Mutta joku siinä kaverissa on alunperin kiinnostanut, että siihen on halunnut lisää tutustua. Muutenhan siinä olisi jääty hyvänpäiväntuttujen asteelle.

        Sama romanttisessa rakkaudessa. Harva aidosti rakastuu ensisilmäyksellä, mutta jonkinlainen kipinä kahden ihmisen välillä herättää kiinnostuksen tutustua toiseen lisää ja mahdollisesti kehitellä sitä suhdetta eteenpäin.

        Ehkä nykyajalle tyypilliseen tapaan ymmärrät tahallasi väärin. Ihmettelin vain sitä kuinka vähän naiset ovat valmiita tekemään romanttisen rakkauden eteen. Mutta hyvä jos on erilaisia kipinöitä ja kemioita valittavana - minulla ei valitettavasti sellaista tarjontaa ole. Se on kyllä sanottava että melko huonosti nykyään toimii tämä mainitsemasi etenemismuoto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä nykyajalle tyypilliseen tapaan ymmärrät tahallasi väärin. Ihmettelin vain sitä kuinka vähän naiset ovat valmiita tekemään romanttisen rakkauden eteen. Mutta hyvä jos on erilaisia kipinöitä ja kemioita valittavana - minulla ei valitettavasti sellaista tarjontaa ole. Se on kyllä sanottava että melko huonosti nykyään toimii tämä mainitsemasi etenemismuoto.

        Pyrin parhaani mukaan ymmärtämään näkemystäsi, mutta tarjoat selitykseksi lähinnä "mutua".
        Kyselin millaisissa tilanteissa kohtaat naisia joiden kanssa voisit harkita sitä syvempää tuttavuutta tekemään, sanoit vain että ei niitä tilaisuuksia oikein ole.
        Tiedustelin ystävyyssuhteistasi, mutta totesit vain mun ymmärtävän "tahallani" väärin. Vaikea ymmärtää oikein, kun et lähde yhtään avaamaan tilannettasi. Toki eihän sun tarvitse tuntemattomille mitään jutella jos ei mieli tee.

        Hankala käsittää miten koet että suhde naisen kanssa voisi lähteä kehittymään ilman minkäänlaista kipinää, jos kriteerinä toimii lähinnä että nainen ei hae sitä kemiaa parisuhteesta. Useimmat ihmiset tarvitsevat sitä Jotakin jotta kiinnostus toiseen ihmiseen syttyy. Pyrin ymmärtämään mikä sulla laukaisee sen Jonkin, jotta päätät että Juuri Tuon Naisen kanssa haluaisit tutustua lähemmin. Ilmeisesti pelkkä ulkonäkö se ei ole.

        Mutta kuten sanottu, mikään pakkohan ei ole netissä ventovieraille itsestään mitään kertoa :) Täytyy vaan tyytyä siihen että emme ihan ymmärrä toisiamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyrin parhaani mukaan ymmärtämään näkemystäsi, mutta tarjoat selitykseksi lähinnä "mutua".
        Kyselin millaisissa tilanteissa kohtaat naisia joiden kanssa voisit harkita sitä syvempää tuttavuutta tekemään, sanoit vain että ei niitä tilaisuuksia oikein ole.
        Tiedustelin ystävyyssuhteistasi, mutta totesit vain mun ymmärtävän "tahallani" väärin. Vaikea ymmärtää oikein, kun et lähde yhtään avaamaan tilannettasi. Toki eihän sun tarvitse tuntemattomille mitään jutella jos ei mieli tee.

        Hankala käsittää miten koet että suhde naisen kanssa voisi lähteä kehittymään ilman minkäänlaista kipinää, jos kriteerinä toimii lähinnä että nainen ei hae sitä kemiaa parisuhteesta. Useimmat ihmiset tarvitsevat sitä Jotakin jotta kiinnostus toiseen ihmiseen syttyy. Pyrin ymmärtämään mikä sulla laukaisee sen Jonkin, jotta päätät että Juuri Tuon Naisen kanssa haluaisit tutustua lähemmin. Ilmeisesti pelkkä ulkonäkö se ei ole.

        Mutta kuten sanottu, mikään pakkohan ei ole netissä ventovieraille itsestään mitään kertoa :) Täytyy vaan tyytyä siihen että emme ihan ymmärrä toisiamme.

        Kyllä minä tutustuisin melkein keneen tahansa suurinpiirtein oikean ikäiseen ja normaalinnäköiseen naiseen, se on sitten eri asia mihin se johtaa. Mutta se että tutustutaan kemia edellä, johtaa siihen että liitot ovat epävarmoja. Jos suhteen perustana ollut kipinä lentää yhteen tuuliseen yöhön ja sammuu niin se oli sitten siinä. Minusta rakkaus on hyvin paljon myös päätös olla yhdessä. Ei vihkivalassakaan mielestäni puhuta kemioista tai kipinöistä mitään mutta ehkä se onkin aikaansa jäljessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä tutustuisin melkein keneen tahansa suurinpiirtein oikean ikäiseen ja normaalinnäköiseen naiseen, se on sitten eri asia mihin se johtaa. Mutta se että tutustutaan kemia edellä, johtaa siihen että liitot ovat epävarmoja. Jos suhteen perustana ollut kipinä lentää yhteen tuuliseen yöhön ja sammuu niin se oli sitten siinä. Minusta rakkaus on hyvin paljon myös päätös olla yhdessä. Ei vihkivalassakaan mielestäni puhuta kemioista tai kipinöistä mitään mutta ehkä se onkin aikaansa jäljessä.

        Ehkä toi on just se perustavaa laatua oleva ero: mies haluaa naisen kuin naisen, kunhan ulkonäkö on kohdillaan. Nainen taas hakee erityistä miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä toi on just se perustavaa laatua oleva ero: mies haluaa naisen kuin naisen, kunhan ulkonäkö on kohdillaan. Nainen taas hakee erityistä miestä.

        Tuo nyt oli niin epätoivoinen yritys ymmärtää asiat väärin että ei siihen paljon voi sanoa. Kysyn kuitenkin että kai silläkin on vähän väliä mitä parisuhteen eteen tehdään ja kuinka siihen sitoudutaan? Vai riittääkö vaan että valitsee oikein kunnon spesiaalimiehen ja se on siinä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nyt oli niin epätoivoinen yritys ymmärtää asiat väärin että ei siihen paljon voi sanoa. Kysyn kuitenkin että kai silläkin on vähän väliä mitä parisuhteen eteen tehdään ja kuinka siihen sitoudutaan? Vai riittääkö vaan että valitsee oikein kunnon spesiaalimiehen ja se on siinä?

        Mitä sinä sitten haluaisit naisen tekevän parisuhteen eteen? Ilmeisesti naisen tulisi ainakin tehdä aloite. Mitäs sen jälkeen sitten?

        Kun sinusta kerta naiset ei tee tarpeeksi, niin valaise hieman mitä kaikkea sitten pitäisi tehdä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä sinä sitten haluaisit naisen tekevän parisuhteen eteen? Ilmeisesti naisen tulisi ainakin tehdä aloite. Mitäs sen jälkeen sitten?

        Kun sinusta kerta naiset ei tee tarpeeksi, niin valaise hieman mitä kaikkea sitten pitäisi tehdä?

        Minäkin esitin kysymyksen mutta jos olet nainen niin et tietenkään viitsi edes siihen vastata jos kysymyksessä ei ollut tarpeeksi kemiaa.

        Aloite naisen nirsompana osapuolena pitäisi toki tehdä. Ja kunnon miehelle eikä sille joka eniten silmää iskee.


    • Anonyymi

      Palsta nyt on ihan oma maailmansa johon tullaan oksentamaan omat pahan olon tunteet ulos.

      En ole koskaan oikeassa elämässä törmännyt palstan pahimman tyyppisiin henkilöihin. Ihmis-, nais- ja miesviha, kyynisyys, pahasuisuus ja huonokäytöksisyys vaan kärjistyy täällä netin ihmeellisissä syövereissä.

      Oikeasti ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä ja rakkautta näkee joka puolella. Palstaan pitää suhtautua huumorilla, jos täällä ylipäänsä käy lueskelemassa. Onneksi tämä ei todellakaan edusta oikeaa elämää, vaan menee viihteestä siinä missä tv-tarjontakin :)

      • Anonyymi

        En minäkään ole nähnyt tälläisiä ihmisiä koskaan oikeassa elämässä. En edes tiennyt, että tälläisiä on olemassa. Uskon, että osa näistä on oikeasti näin pahoja. Sen takia kukaan ei halua olla missään tekemisissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään ole nähnyt tälläisiä ihmisiä koskaan oikeassa elämässä. En edes tiennyt, että tälläisiä on olemassa. Uskon, että osa näistä on oikeasti näin pahoja. Sen takia kukaan ei halua olla missään tekemisissä.

        Voi olla useampia ihmisiä oikeessa elämässä, jotka aattelee niinkuin täällä, sitä ei vaan tuoda ilmi vaan peitellään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi olla useampia ihmisiä oikeessa elämässä, jotka aattelee niinkuin täällä, sitä ei vaan tuoda ilmi vaan peitellään.

        Näin juuri.
        Nimettömänä naamattomana internetissä paljastuu ruma sisin.


    • Uskon rakkauteen. Sitä pitää huoltaa, hoitaa ja vaalia. Parisuhdetta ei saa ottaa itsestäänselvyytenä.

    • Aika moni asia lienee pilannut, no en sano että rakauden kokonaan, mutta perhekeskeisyys ja sellainen pitkäkestoinen rakkaus tuntuu olvevan katoava luonnonvara, joka loppuun ennen öljylähteiden tyrehtymistä.

      Ihmissuhteista on tullut enemmän kertakäyttökulttuuria. Eihän se ole ennenkään helppoa ollut, mutta nykyisin ihmisen pää täyttyy niin paljon muista asioista kuin läheisistä ihmisistä, joten läheiset eivät ole enää edes kovin tarpeellisia meille.

      • Anonyymi

        Parisuhde, onko tahdon, ei tunteen asia.


      • Anonyymi

        Nykymaailmassa ei ydinperheen merkitys ole enää niin suuri kuin aikoinaan. Teknologia mahdollistaa sen että voi tutustua ihmisiin ympäri maailmaa, ainoa vaihtoehto ei enää ole pyöriä lähikylien lavatansseissa tutkailemassa tarjontaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parisuhde, onko tahdon, ei tunteen asia.

        Niinkin voi olla, mutta molempien pitää olla samaa mieltä asiasta. Erosin aikoinaan, koska olimme ex-mieheni kanssa eri mieltä asiasta.


    • Anonyymi

      uskon kyllä siinä rakastuu aidosti ja oikeasti kun auton omistuslappuun kirjoittaa nimensä niin kuunnelkaa tapio rautavaaran juokse sinä humma ja humman tlalle oma auto

    • Anonyymi

      VITTU PANNNAAN MUNA PILLUUN!

      • Anonyymi

        Se ei auta nyt mitään.


    • Anonyymi

      Mä uskon, että ihmisessä on hyvä ja paha. Siinä mielessä me ollaan aina oltu pilalla.

      Ihminen voi kuitenkin valita, ruokkiiko itsessään hyvää vai pahaa ja mä uskon, että suurin osa haluaisi ruokkia enemmän sitä hyvää, itsessään ja toisissaan. Aika paljon tähän voi omilla valinnoilla vaikuttaa.

      Aina ei vain jaksa valita ”oikein”, just sen takia, koska meissä on molemmat. Sitä hyvää ei ole olemassa ilman pahaa, ei valoa ilman varjoa. Ja jotta kykenisi hyvään, on myös uskallettava katsoa sitä varjoa omassa itsessä.

      Oman varjon katsominen ja siihen sukeltaminen on vaan vähän sellainen tabu-juttu nyky-yhteiskunnassa, jossa ihmisen pitäisi joka hetkessä olla se paras versio itsestä ja varjot siivotaan pois näkyvistä.

      Tällä palstalla voi sukeltaa varjoihinsa ja ristiriitaisuuksiinsa turvallisesti. En sano, että tämä olisi paras menetelmä, mutta ainakin se voittaa naula päähän -metodin.

      Kauhistelu palstan jutuista kuvaa hyvin just sitä varjojen tabu-asemaa. Ihmiset pelkää ja häpeää omia varjojaan, siksi kauhistutaan jos joku kirjoittaa avoimesti jotain karseaa (se nyt ei vaan ole poliittisesti korrektia maailmassa, jossa kaikki ovat parhaita versioita itsestään (ja jos eivät ole, ovat luusereita ja siksi heihin on tehtävä selvä pesäero)).

      Mutta niin, tasapainosta on kyse. Hyväksytkö molemmat puolet itsessäsi? Miten ne sinussa elävät? Ruokitko enemmän iloa, rakkautta ja hyvää vai jotain muuta? Miten elät varjojesi kanssa? Ja mikä oikeastaan onkaan hyvää, mikä pahaa?

      -flowersreally-

      • Hyvä kommentti, pisti miettimään.

        Toisaalta hyvä ja paha ei ole niin mustavalkoista. Itselle hyvä voi olla rakkaalle paha ja rakkaalle hyvä voi olla itselle paha. Oikeestaan mulla ei olisi ollut mitään ongelmia parisuhteissa, jos tuon dilemman olisin kykenyt selättämään.


    • Anonyymi

      ”Mikä on pilannut ihmisen?” - kysymyskin on itse asiassa hyvin kyyninen.

      Ei me mun mielestä olla pilalla, me ollaan vaan ihmisiä, inhimillisiä, hyvine ja paskoine puolinemme.

      -flowersreally-

      • Anonyymi

        vai mikä on pilannut ihmisen eli naiset ja vaimot eli kaikki huomaa ennen oli karski voimakas ja voittamaton mies mutta vaimo tuli kuvioihin niin mies on tohvelisankari


      • Anonyymi

        No niinhän se onkin.
        Tuon kyynisyyden varjo alkaa vaan omassakin päässä kasvamaan siihen kokoluokkaan, että välillä usko valoon hiipuu. Ehkei se enää väistykään, vaikka kuinka koettaisi uskoa.

        Yritän ruokkia hyvää lähinnä teoillani. En ole sellainen valoisa persoona, jonka pelkkä läsnäolo tai tarinointi loisi viihtyisyyttä ympärilleen. Niinpä koetan tehdä jotain pyytettömiä juttuja lähimmilleni / lähiympäristölle. Jos saisin niin levitettyä hyvää, ja itseni siitä positiivisempaan kierteeseen, niin eikö se auttaisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niinhän se onkin.
        Tuon kyynisyyden varjo alkaa vaan omassakin päässä kasvamaan siihen kokoluokkaan, että välillä usko valoon hiipuu. Ehkei se enää väistykään, vaikka kuinka koettaisi uskoa.

        Yritän ruokkia hyvää lähinnä teoillani. En ole sellainen valoisa persoona, jonka pelkkä läsnäolo tai tarinointi loisi viihtyisyyttä ympärilleen. Niinpä koetan tehdä jotain pyytettömiä juttuja lähimmilleni / lähiympäristölle. Jos saisin niin levitettyä hyvää, ja itseni siitä positiivisempaan kierteeseen, niin eikö se auttaisi.

        Mun mielestä hyvään ei tarvitse uskoa, se on meissä ilman uskomistakin (ja se, jos mikä, vasta mahtavaa onkin).

        Hyvää voi ruokkia niin monella tavalla, aika usein se mielletään tekoina muita kohtaan.

        Monesti paljon tärkeämpää olisi olla hyvä itseä kohtaan, puhua itselle nätisti, eikä arvottaa omia tekemisiä tai ajatuksia (esim. tuntea syyllisyyttä omista ajatuksista ”en saisi olla niin kyyninen”, ”minun pitäisi olla valoisampi”).

        Lisäksi me olemme jäävejä arvioimaan omia itsejämme, ainakaan vaikutustamme toisiin ihmisiin. Sunkin läheiset saattaa arvostaa suunnattomasti rakkauden tekojasi, he eivät vaan välttämättä tuo sitä esiin.

        Mulle ainakin tulee rivien välistä vaikutelma aika valoisasta (mutta liian itsekriittisestä) ihmisestä. Saatan toki olla väärässä :)

        -flowersreally-


    • Anonyymi

      Naiset uskoo jännämiehiin ja ne on naisille hyviä miehiä ja siksi ne seurustelee.
      kunnolliset ätmit ei seurustele koska naiset pitää niitä rumina.

    • Anonyymi

      Uskon rakkauteen eli Jeesukseen. Jeesus ei opeta, että rakkaus on olemassa ilman Häntä ja ilman työtä ja tuskaa. Maailma on synkkä ja paha koska ihmiset eivät vapaastatahdostaan usko rakkauteen eivät halua uskoa. Rakkaus on siinä mielessä uskon asia, että jokainen joko valitsee rakastaa tai ei rakastaa. Sen jälkeen eivät usko eivätkä halua uskoa siihen. Mä olen halunnut uskoa ja olen uskonut siitä asti kun aloin uskoa Jeesukseen. Pahuuttaan ihminen ei usko rakkauteen. Ihmisen hyvyyteen en usko, mutta Jumalan hyvyyteen kyllä.

    • Ihmisen [yläkäsitteenä] hyvyyteen joo. Kaikkien yksilöiden hyvyyteen en suinpäin.

      Mikä on pilannut? Ikuisuuskysymys, mutta ahneus kautta aikain.

    • Rakkauteen uskon, niin kauan kun löydän sitä itsestäni.

    • Anonyymi

      Ihminen on opportunistinen omaa etuaan etsivä elukka, ja yhteisten arvojen katoaminen vain ruokkii sitä, kun enää ei ole mitään yhteistä laumaa. Yhteistähyvää ajavan moraalin on taas korvannut narsistinen hyvesignalointi, missä mitä utopistismilla ajatuksilla halutaan viestittää omaa hyvyyttä.

      Tämä hyvyys on tietenkin täysin subjektiivista, ja tällaisen "kaikkihan me olemme yksilöitä"-nykyihmisen hyvyys voi kohdistua päitä katkovista ja jesidejä raiskaavista ISIS-naisista ties mihin elukoihin, joiden auttaminen ei millään tavoin edistä kenenkään yhteistähyvää.

    • Rakkauteen uskon; onhan se minuakin kohdannut ja uskon että sitä on itseeni vieläkin varastoituna. Lisäksi jos kulkee vaikka kaupassa ja katsoo miten mummut lastaa ruokaa pappojen työntämiin kärryihin tai nuoret kulkevat käsikäin kohti itsepalvelukassoja kantaen energiatölkkejä ja irtokarkkeja niin voi havaita että kyllä sitä rakkautta myös ympärillä on.

      Mitä hyvyyteen tulee niin ehkä se on muuttanut muotoaan ja jakaantunut eri tavalla. Ennen ei tunnistettu ehkä hyvyyttä mutta toista ihmistä autettiin jos apua tarvittin. Nyt kaikki apu- ja tukitoiminnat on ajateltu kuuluvan valtiolle ja kunnalle.

      Jotenkin tuntuu että hyvyyskin on jakaantunut sukupuolen, asuinpaikan, taloudellisen tilanteen, poliittisen suuntauksen jne mukaan. Kaupungissa asuvat moittivat liikenteen päästöjä ajaessaan metrolla samalla kun syrjäseuduilla pitää autoa käyttää töissä käymiseen, parempipalkatut hehkuttavat somessa miten osallistuivat ilmastotalkoisiin ostamalla erikoiskahvia joka on viljelty eri tavalla ja samalla tukivat tyttöjen kouluttautumista Sudanissa. Samalla huonompiosainen laskee kolikoista ostaako jauhelihaa vai wc-paperia.

    • Ihmisessä on hyvyyttä mutta se ei ole ihmisestä

      • Anonyymi

        Mistä se on? Jostain korkeammasta voimasta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä se on? Jostain korkeammasta voimasta?

        Tuskin ihminen sitä käsittää.


    • Tottakai uskon hyvyyteen , toimin sen mukaan.

    • Anonyymi

      Niin koska ennenhän kaikki oli niin hyvin ja kauniisti, voi kiesus.

    • Anonyymi

      Kansaneläkelaitos.

    • Anonyymi

      Talvi sen hyydyttää, mutta kesään voi luottaa, kun on itikatkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      269
      5792
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      65
      1909
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      180
      1720
    4. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      119
      1211
    5. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      13
      1161
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      156
      1057
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1026
    8. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      941
    9. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      49
      921
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      912
    Aihe