Kun Kokkola täyttää 400-vuotta, voisi sitä juhlistaa Seminaarilla, jossa käsiteltäisi Krimin sodan merkitys suomen kieleen. Sekä siitä alkaneeseen kehitykseen, kansan itsetunnon, sivistyksen,koulutukseen, kultuurin sekä kieliidenttiteetin palauttamiseen suomalaisille. Kokkolan pitäisi kutsua myös Venäjän Putin
tai kulttuuriministeri Kokkolaan, kun Ruotsin kuningasta on kerran kutsuttu.
"Brittiläinen hävitysosasto saapui Suomeen 165 vuotta sitten – Elettiin Krimin sodan vuosia, tarkalleen kesäkuun seitsemättä vuonna 1854. Kokkolan edustan taistelu jäi historiaan Halkokarin kahakkana, joka päättyi kokkolalaisten voittoon."
Krimin sota (1853–1856) oli pahin kansainvälinen konflikti Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välillä.Suomalaisten aktiivisuus Krimin sodassa on vaikuttanut maan historiaan enemmän kuin moni arvaakaan. Keisari tietysti tulkitsi asian niin, että suomalaiset haluavat puolustautua.Krimin sodan myötä autonomia ”hyppäsi eteenpäin”, kun keisari vaati, että Suomessa uudistetaan muun muassa koulutusta ja Ruotsin aikaisia lakeja. 1863 keisari kutsui säätyvaltiovaltiopäivät kokoon, ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen.Siihen saakka Suomi oli ollut pitkään takapajula. Tilanne oli hassu. Ruotsi oli lähtenyt menemään omia reittejään, mutta ruotsalainen tila, vuoden 1809 lainsäädäntö jäi valtaan. Olimme kuin pakastettu Ruotsi.
Ruotsinkieliset papit ja muut virkamiehet olivat vuosisatoja pitäneet oppimatonta suomenkielistä rahvasta kurissa ja herran nuhteessa. Suomen kieli joutui taistelemaan oikeutensa rahvaan kielen asemasta tasavertaiseksi eliittiruotsin rinnalle ja Suomen autonomian aika Venäjän yhteydessä tarjosi asialle loistavan mahdollisuuden. Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II, juuri se, jolla on patsas Suurkirkon edessä Senaatintorilla, antoi suomen kielelle tasavertaiset oikeudet ruotsin rinnalle 1863.
Ruotsinkieliset papit ja muut virkamiehet olivat vuosisatoja pitäneet oppimatonta suomenkielistä rahvasta kurissa ja herran nuhteessa tavoilla, jotka ovat olleet omiaan aiheuttamaan suomenkielisillä alueilla jatkuvasti periytyvää asennevammaa ruotsin kieltä kohtaan. Jos suomen kielen alistettua ja sorrettua asemaa tarkastelee historian valossa, niin huomaa, että korkeasti sivistyneillä, viisailla ja lahjakkailla ruotsalaisilla oli satoja vuosia aikaa osoittaa syvää viisauttaan ja jalouttaan antamalla Suomen alueen suomen kielelle ja suomenkieliselle tasavertaiset oikeudet hallinto- ja virkakieleksi ruotsin rinnalle.
Sitä he eivät koskaan tehneet. Ruotsinkielinen eliitti ei tunnustanut eikä tunnistanut halvan rahvaan kieltä.Ei vielä tänä päivänäkään, vaan Rkp:n vanhoillinen siipi pitää tiukasti kieliideologistaan kiinni- vaikka kansan enemmistö vastustaa pakkoruotsia.
tai kulttuuriministeri Kokkolaan, kun Ruotsin kuningasta on kerran kutsuttu.
"Brittiläinen hävitysosasto saapui Suomeen 165 vuotta sitten – Elettiin Krimin sodan vuosia, tarkalleen kesäkuun seitsemättä vuonna 1854. Kokkolan edustan taistelu jäi historiaan Halkokarin kahakkana, joka päättyi kokkolalaisten voittoon."
Krimin sota (1853–1856) oli pahin kansainvälinen konflikti Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välillä.Suomalaisten aktiivisuus Krimin sodassa on vaikuttanut maan historiaan enemmän kuin moni arvaakaan. Keisari tietysti tulkitsi asian niin, että suomalaiset haluavat puolustautua.Krimin sodan myötä autonomia ”hyppäsi eteenpäin”, kun keisari vaati, että Suomessa uudistetaan muun muassa koulutusta ja Ruotsin aikaisia lakeja. 1863 keisari kutsui säätyvaltiovaltiopäivät kokoon, ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen.Siihen saakka Suomi oli ollut pitkään takapajula. Tilanne oli hassu. Ruotsi oli lähtenyt menemään omia reittejään, mutta ruotsalainen tila, vuoden 1809 lainsäädäntö jäi valtaan. Olimme kuin pakastettu Ruotsi.
Ruotsinkieliset papit ja muut virkamiehet olivat vuosisatoja pitäneet oppimatonta suomenkielistä rahvasta kurissa ja herran nuhteessa. Suomen kieli joutui taistelemaan oikeutensa rahvaan kielen asemasta tasavertaiseksi eliittiruotsin rinnalle ja Suomen autonomian aika Venäjän yhteydessä tarjosi asialle loistavan mahdollisuuden. Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II, juuri se, jolla on patsas Suurkirkon edessä Senaatintorilla, antoi suomen kielelle tasavertaiset oikeudet ruotsin rinnalle 1863.
Ruotsinkieliset papit ja muut virkamiehet olivat vuosisatoja pitäneet oppimatonta suomenkielistä rahvasta kurissa ja herran nuhteessa tavoilla, jotka ovat olleet omiaan aiheuttamaan suomenkielisillä alueilla jatkuvasti periytyvää asennevammaa ruotsin kieltä kohtaan. Jos suomen kielen alistettua ja sorrettua asemaa tarkastelee historian valossa, niin huomaa, että korkeasti sivistyneillä, viisailla ja lahjakkailla ruotsalaisilla oli satoja vuosia aikaa osoittaa syvää viisauttaan ja jalouttaan antamalla Suomen alueen suomen kielelle ja suomenkieliselle tasavertaiset oikeudet hallinto- ja virkakieleksi ruotsin rinnalle.
Sitä he eivät koskaan tehneet. Ruotsinkielinen eliitti ei tunnustanut eikä tunnistanut halvan rahvaan kieltä.Ei vielä tänä päivänäkään, vaan Rkp:n vanhoillinen siipi pitää tiukasti kieliideologistaan kiinni- vaikka kansan enemmistö vastustaa pakkoruotsia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.