Kaikkea näkee

Kuinkahan kyseinen Sananlaskujen jae mahtaa sopia aloituksen miehen töykeyteen.

Jotain rotia juttuihin, kun ei se vaimosta se miehen töykeys suinkaan johdu, vaan miehen kunnioituksen puuttumisesta vaimoaan kohtaan.

Niin no, onhan se ymmärrettävääkin, että mies / isä hermostuu 2 vuotiaalle pojalleen, koska on kakannut vaippaansa. Paiskoo siksi ovia ja haukkuu tyttöä paskaperseeksi kulkien hermona edes takaisin talossa heitellen tavaroita kun ei kuulemma enää saata olla hajun vuoksi. Lisää vielä kuinka perhe pilaa miehen talon koska haju pinttyy seinämiin. Vaimo on toraisa, kun asettuu lapsensa puolelle pyytäessään isää rauhoittumaan, ettei lapset pelkää.

Steyr kirjoitti:

Kuinkahan kyseinen Sananlaskujen jae mahtaa sopia aloituksen miehen töykeyteen.

Jotain rotia juttuihin, kun ei se vaimosta se miehen töykeys suinkaan johdu, vaan miehen kunnioituksen puuttumisesta vaimoaan kohtaan.

Lue lisää

Vastaaja ei varmaankaan tiennyt mistä lähtökohdista kyselin. Yksi syy voi olla tuokin, että miehellä tulee sanomista silloin, jos lapset ovat kurittomia.
Kiitos sinulle kuitenkin. Lämmitti mieltäni. Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne. Muistan muuten nyt nimimerkkisi. Minä olen " samaatietä: ollut joskus aikoinaan nimimerkiltäni. Kaikkea hyvää ja siunausta elämääsi!

Anonyymi kirjoitti:

Vastaaja ei varmaankaan tiennyt mistä lähtökohdista kyselin. Yksi syy voi olla tuokin, että miehellä tulee sanomista silloin, jos lapset ovat kurittomia.
Kiitos sinulle kuitenkin. Lämmitti mieltäni. Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne. Muistan muuten nyt nimimerkkisi. Minä olen " samaatietä: ollut joskus aikoinaan nimimerkiltäni. Kaikkea hyvää ja siunausta elämääsi!

Lue lisää

Rekisteröi se - samaatietä - nikkisi, niin ei jää arvailun varaan, kuka kommentoi kulloinkin aloituksia. Anonyymistä ei aina tiedä, kenen kanssa haastelee. Taratellaan sitten mielenkinntoisia..

Minä olen kuullut, että useinkin uskova huokaa omaa viheliäisyyttään. Paavalikin teki niin raamatussa.

Tuo ominaisuus uskovaisissa on aivan totta, ettei luonteenlaatu uskoon tulon myötä muutu. Olen meinaan tavannut niin helluntailaisissa kuin vapaakirkollisissakin juuri kateellisia ja ahdasmielisen ilkeitä ja ylenkatseellsia ja juoruiluun taipuvia yms. pahennusta herättävää porukkaa.
Ja jos itse on suorastaan kiltti ja hyväntahtoinen, niin uskonlahkoissa ne ominaisuudet kyllä ajankuluessa karisevat, kun kiltteyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi hyväksikäytetään väärämielisessä tarkoituksessa ja tahallisesti loukaten.

Steyr kirjoitti:

Tuo ominaisuus uskovaisissa on aivan totta, ettei luonteenlaatu uskoon tulon myötä muutu. Olen meinaan tavannut niin helluntailaisissa kuin vapaakirkollisissakin juuri kateellisia ja ahdasmielisen ilkeitä ja ylenkatseellsia ja juoruiluun taipuvia yms. pahennusta herättävää porukkaa.
Ja jos itse on suorastaan kiltti ja hyväntahtoinen, niin uskonlahkoissa ne ominaisuudet kyllä ajankuluessa karisevat, kun kiltteyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi hyväksikäytetään väärämielisessä tarkoituksessa ja tahallisesti loukaten.

Lue lisää

Kuule, ahdistaa niin paljon, että avaudun sinulle nyt tähän. Taisin saada narsistisen miehen Meillä on kaksoset. Miestä ei juuri näy ja kun harvemmin näkyy hän haukkuu, alistaa sekä kiristää, msnipuloi yms
Ulkopuolisille esittäytyy rauhallisena ja hyvänä miehenä. Kirjoitan suoraan, en jaksa tässä vaiheessa kaunistella. Olen väsynyt puolustelemaan aikuisen miehen käytöstä. Hämmentynyt, ihmeissäni ja väsynyt.Ajatukset aivan hajalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule, ahdistaa niin paljon, että avaudun sinulle nyt tähän. Taisin saada narsistisen miehen Meillä on kaksoset. Miestä ei juuri näy ja kun harvemmin näkyy hän haukkuu, alistaa sekä kiristää, msnipuloi yms
Ulkopuolisille esittäytyy rauhallisena ja hyvänä miehenä. Kirjoitan suoraan, en jaksa tässä vaiheessa kaunistella. Olen väsynyt puolustelemaan aikuisen miehen käytöstä. Hämmentynyt, ihmeissäni ja väsynyt.Ajatukset aivan hajalla.

Lue lisää

Olen lukenut persoonallisuuksia käsittelevää kirjallisuutta. En mitään psykologista proosaa, vaan aivan jalat maassa olevaa sykölokiaa. Ja kyseisen alan kirjallisuudessa tuli esille juuri narsistisuus sekä narsistin ominaisuudet. Tai olisiko narsistin omituisuudet parempi määritelmä.

Noissa lukuhetkissä tuli moniaankin kerran esille määritelmä juuri tuosta kiltteydestä, jolla peitetään ne todelliset narsismin ominaisuudet, niinkuin kerroit.

Ja mikäli Sinä tosiaankin olet aviossa narsistin kanssa, niin täytyy sanoa näin kansanomaisesti, että olet tosiaankin ns. kusessa. Ja koska narsismiin ei ole parantavaa yrttiä eikä muutakaan lääkettä, niin ainoa 'lääke' Sinun oman mielenterveytesi säilyttämiseksi on avioero.

'Lääke' kuulostaa varmaan aika karskilta ja raskaalta kantaa, kun avioeron seurauksena on monenlaiset kuviot käytävä läpi. Mutta mikäli eroasia etenee esim. oikeuteen, niin henkinen julmuus, jota narsistinen aviomiehesi harjoittaa, on täysin hyväksyttävä syy eroamiseen.

Mutta saattaahan se miehesi mieli joksikin ajaksi muuttuakin, jos esität avioeroajatuksesi hänelle aivan suoraan lyhyesti ja ytimekkäästi silloin, kun sellaisia tuttaviasi on kuulolla, jotka tuntevat miehesi narsistiset ominaisuudet ja ovat ehkä itsekin joutuneet niitten kohteeksi.

Ota mahdollinen avioero harkintaan.

Steyr kirjoitti:

Olen lukenut persoonallisuuksia käsittelevää kirjallisuutta. En mitään psykologista proosaa, vaan aivan jalat maassa olevaa sykölokiaa. Ja kyseisen alan kirjallisuudessa tuli esille juuri narsistisuus sekä narsistin ominaisuudet. Tai olisiko narsistin omituisuudet parempi määritelmä.

Noissa lukuhetkissä tuli moniaankin kerran esille määritelmä juuri tuosta kiltteydestä, jolla peitetään ne todelliset narsismin ominaisuudet, niinkuin kerroit.

Ja mikäli Sinä tosiaankin olet aviossa narsistin kanssa, niin täytyy sanoa näin kansanomaisesti, että olet tosiaankin ns. kusessa. Ja koska narsismiin ei ole parantavaa yrttiä eikä muutakaan lääkettä, niin ainoa 'lääke' Sinun oman mielenterveytesi säilyttämiseksi on avioero.

'Lääke' kuulostaa varmaan aika karskilta ja raskaalta kantaa, kun avioeron seurauksena on monenlaiset kuviot käytävä läpi. Mutta mikäli eroasia etenee esim. oikeuteen, niin henkinen julmuus, jota narsistinen aviomiehesi harjoittaa, on täysin hyväksyttävä syy eroamiseen.

Mutta saattaahan se miehesi mieli joksikin ajaksi muuttuakin, jos esität avioeroajatuksesi hänelle aivan suoraan lyhyesti ja ytimekkäästi silloin, kun sellaisia tuttaviasi on kuulolla, jotka tuntevat miehesi narsistiset ominaisuudet ja ovat ehkä itsekin joutuneet niitten kohteeksi.

Ota mahdollinen avioero harkintaan.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksestasi! Uskovaisena ero tuntuu ajatuksena vieraalta. Pois voin muuttaa, jos siihen päädyn. En olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että elämä muotoutuu tällaiseksi. En osaa oikein edes ajatella. No ajan kanssa. Ilmeisesti, jos lähden niin olen yksin loppuelämäni lapsieni kanssa. En koe oikeaksi eroa ja uudelleen avioitumista. Mutta en jaksa nähdä tuota asiaa suurimpana ongelmana vaan olen eniten huolissani lapsistamme. Kaksosista. Kyllä tämä elämä on raadollista ajatuksineen kaikkinensa. Ei kyllä pysty ketään toista osoittamaan sormella mistään toisaalta kun oma raadollisuus muistuttaa jatkuvasti olemassa olostaan. Aika taistelija asenteella sinnittelen. Ajatukset vähän hajalla mutta siis rukoilua pyytäisin jos mahdollista.

Steyr kirjoitti:

Tuo ominaisuus uskovaisissa on aivan totta, ettei luonteenlaatu uskoon tulon myötä muutu. Olen meinaan tavannut niin helluntailaisissa kuin vapaakirkollisissakin juuri kateellisia ja ahdasmielisen ilkeitä ja ylenkatseellsia ja juoruiluun taipuvia yms. pahennusta herättävää porukkaa.
Ja jos itse on suorastaan kiltti ja hyväntahtoinen, niin uskonlahkoissa ne ominaisuudet kyllä ajankuluessa karisevat, kun kiltteyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi hyväksikäytetään väärämielisessä tarkoituksessa ja tahallisesti loukaten.

Lue lisää

Ei Jumala kenellekään luonteensiirtoa tee. Ja jos sattuu olemaan luonnevikainen syyllistäjä,, niin ei juolahda mieleen tehdä itsekään mitään. Rankkaahan se on - muuttuminen mielen uudistumisen kautta.:)

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksestasi! Uskovaisena ero tuntuu ajatuksena vieraalta. Pois voin muuttaa, jos siihen päädyn. En olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että elämä muotoutuu tällaiseksi. En osaa oikein edes ajatella. No ajan kanssa. Ilmeisesti, jos lähden niin olen yksin loppuelämäni lapsieni kanssa. En koe oikeaksi eroa ja uudelleen avioitumista. Mutta en jaksa nähdä tuota asiaa suurimpana ongelmana vaan olen eniten huolissani lapsistamme. Kaksosista. Kyllä tämä elämä on raadollista ajatuksineen kaikkinensa. Ei kyllä pysty ketään toista osoittamaan sormella mistään toisaalta kun oma raadollisuus muistuttaa jatkuvasti olemassa olostaan. Aika taistelija asenteella sinnittelen. Ajatukset vähän hajalla mutta siis rukoilua pyytäisin jos mahdollista.

Lue lisää

Lasten mielenterveyttä kannattaa tosiaan ajatella. Ihmisellä on vain yksi mielenterveys ja siitä kannattaa pitää kiinni. Tuollainen lapsuus johtaa terapeutin sohvalle parikymppisenä, hyvässä tapauksessa. Yleensä se johtaa paljon pahempaan. Mies ei tule muuttumaan. Ero on pahempi vaihtoehto kuin oman ja lasten elämän pilaaminen. Raamattu ei kiellä eroamasta tai muuttamasta erilleen. Mutta ero siitä lähdöstä joka tapauksessa tulee, sillä mies hakee yleensä uuden kiusattavan.

Anonyymi kirjoitti:

Lasten mielenterveyttä kannattaa tosiaan ajatella. Ihmisellä on vain yksi mielenterveys ja siitä kannattaa pitää kiinni. Tuollainen lapsuus johtaa terapeutin sohvalle parikymppisenä, hyvässä tapauksessa. Yleensä se johtaa paljon pahempaan. Mies ei tule muuttumaan. Ero on pahempi vaihtoehto kuin oman ja lasten elämän pilaaminen. Raamattu ei kiellä eroamasta tai muuttamasta erilleen. Mutta ero siitä lähdöstä joka tapauksessa tulee, sillä mies hakee yleensä uuden kiusattavan.

Lue lisää

Piti sanomani tietysti, että ero on parempi vaihtoehto kuin oman ja lasten elämän pilaaminen. Itselläni on ollut eron jälkeen oikein hyvä ja tasapainoinen elämä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule, ahdistaa niin paljon, että avaudun sinulle nyt tähän. Taisin saada narsistisen miehen Meillä on kaksoset. Miestä ei juuri näy ja kun harvemmin näkyy hän haukkuu, alistaa sekä kiristää, msnipuloi yms
Ulkopuolisille esittäytyy rauhallisena ja hyvänä miehenä. Kirjoitan suoraan, en jaksa tässä vaiheessa kaunistella. Olen väsynyt puolustelemaan aikuisen miehen käytöstä. Hämmentynyt, ihmeissäni ja väsynyt.Ajatukset aivan hajalla.

Lue lisää

Ota yhteyttä Narsistienuhrientukeen!!!

Luen juuri Markku Salon kirjaa; Narsisti,parisuhteessa,työpaikalla,naapurina,oikeussalissa

Siskon tytön tarinasta kuulin pienen pätkän häneltä itseltään perjantaina ja aion auttaa oikeuteen!!

Narssu vei kaiken, lapset jäi mutta siinäkin sopimuksessa älyttömyyttä!!Lestakodin poika.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksestasi! Uskovaisena ero tuntuu ajatuksena vieraalta. Pois voin muuttaa, jos siihen päädyn. En olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että elämä muotoutuu tällaiseksi. En osaa oikein edes ajatella. No ajan kanssa. Ilmeisesti, jos lähden niin olen yksin loppuelämäni lapsieni kanssa. En koe oikeaksi eroa ja uudelleen avioitumista. Mutta en jaksa nähdä tuota asiaa suurimpana ongelmana vaan olen eniten huolissani lapsistamme. Kaksosista. Kyllä tämä elämä on raadollista ajatuksineen kaikkinensa. Ei kyllä pysty ketään toista osoittamaan sormella mistään toisaalta kun oma raadollisuus muistuttaa jatkuvasti olemassa olostaan. Aika taistelija asenteella sinnittelen. Ajatukset vähän hajalla mutta siis rukoilua pyytäisin jos mahdollista.

Lue lisää

Älä kuuntele uskovien ohjeita, vaan noudata sydämesi ääntä ja arvosta vain itseäsi sekä lapsiasi!!!

Helluntaissa erosin minäkin ja elämä pelastui, helluntai ei!! Uskossa olen, totta kai, mutta en kenenkään taakoitettavana.

Ota ihan oikea ero, mutta katso, että saat asiallesi kunnollisen asianhoitajan, VARO narsistin pyörittämiä sosiaalivirkailijoita!!!

Anonyymi kirjoitti:

Älä kuuntele uskovien ohjeita, vaan noudata sydämesi ääntä ja arvosta vain itseäsi sekä lapsiasi!!!

Helluntaissa erosin minäkin ja elämä pelastui, helluntai ei!! Uskossa olen, totta kai, mutta en kenenkään taakoitettavana.

Ota ihan oikea ero, mutta katso, että saat asiallesi kunnollisen asianhoitajan, VARO narsistin pyörittämiä sosiaalivirkailijoita!!!

Lue lisää

Eipä häntä kotona juuri näy.Nytkin mökillä viikonlopun.. Omistaa myös osakkeen, jossa viihtyy. Kotiarki ja lapset ovat hänelle uuvuttavia ja kaipaa lepoa raskaan työnsä vastapainoksi. En usko, että jäisi kaipaamaan meitä. Hänellä on niin oma elämänsä. Harrastuksensa ja matkustelu sekä pitkät työpäivät. Rahasta ei ole pulaa. Usein tuonutkin ilmi, että minä ja lapset olemme usein tiellä ja rasitteena. Sänkyyn kyllä kelpaan ja monta kertaa viikossa. Sanomista tulee muutoin. Tuosskin omituista on se että minun täytyy olla se aloitteen tekijä, hän ei tee koskaan aloitetta. Ja jos en suurinpiirtein joka toinen päivä tarjoa niin tulee huutoa. Kieroutunutta tuollainen että joudun tarjoamaan jatkuvasti välttyäkseni edes yhdeltä huudon aiheelta. Hänhän kun ei voi osoittaa tarvitsevansa minua johonkin. Palkkanikin on kuulemma niin pieni ettei ole merkitystä käynkä töissä vai en. Rahaa käytän liikaa vaikka oikeasti olen taloudellinen. Vettä ja sähköä törsään. Suihkussakin pitää käydä hyvin nopeasti jos hän on kotona. Mitään en osaa tehdä eikä minusta ole mihinkään. On sanonutkin että hän ihan hyvää hyvyyttään sietää minua eikä kukaan muu sietäisi joten minun pitäisi olla kiitollinen. Autolla ajo rajoituskin on minulla muttei hänellä vaikka itse maksan polttoaineeni. Myös pankkitilini on jossain vaiheessa kummallisesti muuttunut hänen nimiinsä jota hän kontrolloi ja katsoo minkä verran rahaa käytän ja mihin. Olen melko nuuka...tuossa jäävuorenhuippuja..Huutoa tulee joka päivä vaikka eläisin miten.. Niin no sen verran itsepäinen olen, että teen omat johtopäätökseni ja valintani. Aurinkoista päivää kaikille! Kiitos vastauksistanne.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä häntä kotona juuri näy.Nytkin mökillä viikonlopun.. Omistaa myös osakkeen, jossa viihtyy. Kotiarki ja lapset ovat hänelle uuvuttavia ja kaipaa lepoa raskaan työnsä vastapainoksi. En usko, että jäisi kaipaamaan meitä. Hänellä on niin oma elämänsä. Harrastuksensa ja matkustelu sekä pitkät työpäivät. Rahasta ei ole pulaa. Usein tuonutkin ilmi, että minä ja lapset olemme usein tiellä ja rasitteena. Sänkyyn kyllä kelpaan ja monta kertaa viikossa. Sanomista tulee muutoin. Tuosskin omituista on se että minun täytyy olla se aloitteen tekijä, hän ei tee koskaan aloitetta. Ja jos en suurinpiirtein joka toinen päivä tarjoa niin tulee huutoa. Kieroutunutta tuollainen että joudun tarjoamaan jatkuvasti välttyäkseni edes yhdeltä huudon aiheelta. Hänhän kun ei voi osoittaa tarvitsevansa minua johonkin. Palkkanikin on kuulemma niin pieni ettei ole merkitystä käynkä töissä vai en. Rahaa käytän liikaa vaikka oikeasti olen taloudellinen. Vettä ja sähköä törsään. Suihkussakin pitää käydä hyvin nopeasti jos hän on kotona. Mitään en osaa tehdä eikä minusta ole mihinkään. On sanonutkin että hän ihan hyvää hyvyyttään sietää minua eikä kukaan muu sietäisi joten minun pitäisi olla kiitollinen. Autolla ajo rajoituskin on minulla muttei hänellä vaikka itse maksan polttoaineeni. Myös pankkitilini on jossain vaiheessa kummallisesti muuttunut hänen nimiinsä jota hän kontrolloi ja katsoo minkä verran rahaa käytän ja mihin. Olen melko nuuka...tuossa jäävuorenhuippuja..Huutoa tulee joka päivä vaikka eläisin miten.. Niin no sen verran itsepäinen olen, että teen omat johtopäätökseni ja valintani. Aurinkoista päivää kaikille! Kiitos vastauksistanne.

Lue lisää

Jos olet aito kyselijä palstalla, niin ymmärräthän, että sinun on itse omat ratkaisusi tehtävä. Muista, että vaikka ihminen ei ole täydellinen, on lapsillasi varmasti myös positiivinen tunneside toiseen vanhempaansa, asioilla on monet puolensa ja riippunee kenen katsontakannasta asiaa katsoo. Kukaanhan ei palstalla tai ei ainakaan pitäisi antaa neuvoja, pysyäkö vai lähteä, koska kuka on puolisosi äänenä palstalla, se on yhden ihmisen näkökannasta tuotu asia, mitä tuot.

On turha hakea tukea palstalta omille valinnoille, ne on omiasi, sinä itse parhaiten tiedät mikä on järkevää. Avioliitossakaan, ei aina se toinen osapuoli ole sellainen, jonka kanssa kokisi monenkymmenen vuoden jälkeen, olevansa samoilla aaltopituuksilla, mutta avioliitto on liitto, ja siitä on kannettava oma vastuunsa.

Jos asiat ovat oikeasti kamalalla tolalla, niin palstalaiset eivät sitä voi tietää ja jos antavat neuvoja avioliiton jatkumisen tai eroamisen suhteen neuvojansa, he eivät silti kanna asioiden seurauksia, ei hyviä eikä huonoja, neuvojahan on todella helppo antaa, ilman seurauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos olet aito kyselijä palstalla, niin ymmärräthän, että sinun on itse omat ratkaisusi tehtävä. Muista, että vaikka ihminen ei ole täydellinen, on lapsillasi varmasti myös positiivinen tunneside toiseen vanhempaansa, asioilla on monet puolensa ja riippunee kenen katsontakannasta asiaa katsoo. Kukaanhan ei palstalla tai ei ainakaan pitäisi antaa neuvoja, pysyäkö vai lähteä, koska kuka on puolisosi äänenä palstalla, se on yhden ihmisen näkökannasta tuotu asia, mitä tuot.

On turha hakea tukea palstalta omille valinnoille, ne on omiasi, sinä itse parhaiten tiedät mikä on järkevää. Avioliitossakaan, ei aina se toinen osapuoli ole sellainen, jonka kanssa kokisi monenkymmenen vuoden jälkeen, olevansa samoilla aaltopituuksilla, mutta avioliitto on liitto, ja siitä on kannettava oma vastuunsa.

Jos asiat ovat oikeasti kamalalla tolalla, niin palstalaiset eivät sitä voi tietää ja jos antavat neuvoja avioliiton jatkumisen tai eroamisen suhteen neuvojansa, he eivät silti kanna asioiden seurauksia, ei hyviä eikä huonoja, neuvojahan on todella helppo antaa, ilman seurauksia.

Lue lisää

Totta, teen itse päätökseni ja valintani, ymmärrän sen. Neuvoja saa antaa, mutta itse päätän miten toimin koska olen oman elämäni asiantuntija. En tehnyt aloitusta neuvojen vuoksi vaan purkaskseni asiaa Anonyyminä ja saadakseni objektiivistä näkökulmaa. Sitä kun itse pyörittää yksin asiaa päässään niin ei aina avaudu vaan on tavallaan lukossa. Nyt kun luin tämän ketjun, alkaa asiat ja tilanne jäsentymään päässäni.
Se vielä, että lapset välytelevät isäänsä ja pyrkivät käyttäytymään niin ettei tulisi huutoa. Isän poissa ollessa ilmapiiri on vapaa sekä rento. Kun isä tulee jokainen jännittyy. Muttta hän on kuitenkin isä. Kiitos!

Anonyymi kirjoitti:

Totta, teen itse päätökseni ja valintani, ymmärrän sen. Neuvoja saa antaa, mutta itse päätän miten toimin koska olen oman elämäni asiantuntija. En tehnyt aloitusta neuvojen vuoksi vaan purkaskseni asiaa Anonyyminä ja saadakseni objektiivistä näkökulmaa. Sitä kun itse pyörittää yksin asiaa päässään niin ei aina avaudu vaan on tavallaan lukossa. Nyt kun luin tämän ketjun, alkaa asiat ja tilanne jäsentymään päässäni.
Se vielä, että lapset välytelevät isäänsä ja pyrkivät käyttäytymään niin ettei tulisi huutoa. Isän poissa ollessa ilmapiiri on vapaa sekä rento. Kun isä tulee jokainen jännittyy. Muttta hän on kuitenkin isä. Kiitos!

Lue lisää

Purat täällä sinulle tärkeitä asioita, mutta et uskalla tehdä päätöksiä elämässäsi? Ehkä juuri siksi miehesi on väsynyt tuollaiseen vässykkään eikä häntä hirveesti enää kiinnosta.

Anonyymi kirjoitti:

Purat täällä sinulle tärkeitä asioita, mutta et uskalla tehdä päätöksiä elämässäsi? Ehkä juuri siksi miehesi on väsynyt tuollaiseen vässykkään eikä häntä hirveesti enää kiinnosta.

Lue lisää

Hänellähän on ollut mahdollisuss lähteä kokonaan tai erota,tehdä mitä haluaa, jos noin on. Kiitos kommentistasi, mutta tiedän, etten ole vässykkä. Tapoihini ei vain kuulu kylillä huudella perheemme asioista tai miehestäni. Ennemmin puran tänne Anonyyminä. Lopusta päätän itse ilman palstaa tai muita ulkopuolisia.

Anonyymi kirjoitti:

Hänellähän on ollut mahdollisuss lähteä kokonaan tai erota,tehdä mitä haluaa, jos noin on. Kiitos kommentistasi, mutta tiedän, etten ole vässykkä. Tapoihini ei vain kuulu kylillä huudella perheemme asioista tai miehestäni. Ennemmin puran tänne Anonyyminä. Lopusta päätän itse ilman palstaa tai muita ulkopuolisia.

Lue lisää

Minusta se on ihan normaalia, jos haluaa jotenkin ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan. Kun sinä keskustelet täällä niistä, on se mahdollisuus, että muut keskustelijat huomaamattasi vaikuttavat alitajuntaisesti asioiden kulkuun.

Anonyymi kirjoitti:

Minusta se on ihan normaalia, jos haluaa jotenkin ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan. Kun sinä keskustelet täällä niistä, on se mahdollisuus, että muut keskustelijat huomaamattasi vaikuttavat alitajuntaisesti asioiden kulkuun.

Lue lisää

Ole huoleti. Minuun on melko vaikea vaikuttaa edes alitajuisesti, etenkään tällaisella Anonyymien valtaamalla provoilupalstalla. Sain silti mitä hain eli objektiivistä näkökulmaa ja työkaluja sekä vahvistusta siihen, että se on juuri niinkuin aikaisemminkin ajattelin, että minä olen ainoa, joka voin tähän asiaan vaikuttaa.. eilen oli heikko hetki. Ymmärrän silti huolesi.Pärjään kyllä! Pärjään aina!

Anonyymi kirjoitti:

Hänellähän on ollut mahdollisuss lähteä kokonaan tai erota,tehdä mitä haluaa, jos noin on. Kiitos kommentistasi, mutta tiedän, etten ole vässykkä. Tapoihini ei vain kuulu kylillä huudella perheemme asioista tai miehestäni. Ennemmin puran tänne Anonyyminä. Lopusta päätän itse ilman palstaa tai muita ulkopuolisia.

Lue lisää

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että olet:

a) narsisti, koska käytät naisen käänteispsykologiaa ja yrität saada miehesi toimimaan vasten hänen omaa tahtoaan ja tekemään sitä, mistä sinä itse haaveilet, jotta voisit myöhemmin syyllistää häntä näistä teoista. Esim. sanoit selvästi, että odotat hänen ottavan eron, mutta itse et halua erota vaikka selvästikin haluat sitä.

b) vässykkä, koska et uskalla puhua asioista kotona tai tehdä aloitetta. Sanoit, ettei tapohisi kuulu kylillä huutelu, mutta teet juuri sitä tällä palstalla, vaikkakin anonyymina.

Jos haluat pelastaa liittosi, käy taisteluun kotona. Muussa tapauksessa käy itse maistraatissa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että olet:

a) narsisti, koska käytät naisen käänteispsykologiaa ja yrität saada miehesi toimimaan vasten hänen omaa tahtoaan ja tekemään sitä, mistä sinä itse haaveilet, jotta voisit myöhemmin syyllistää häntä näistä teoista. Esim. sanoit selvästi, että odotat hänen ottavan eron, mutta itse et halua erota vaikka selvästikin haluat sitä.

b) vässykkä, koska et uskalla puhua asioista kotona tai tehdä aloitetta. Sanoit, ettei tapohisi kuulu kylillä huutelu, mutta teet juuri sitä tällä palstalla, vaikkakin anonyymina.

Jos haluat pelastaa liittosi, käy taisteluun kotona. Muussa tapauksessa käy itse maistraatissa.

Lue lisää

Kiitos neuvosta ja mielipiteestäsi!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos neuvosta ja mielipiteestäsi!

Eipä kestä kiittää.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä kestä kiittää.

😅😅😅

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksestasi! Uskovaisena ero tuntuu ajatuksena vieraalta. Pois voin muuttaa, jos siihen päädyn. En olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että elämä muotoutuu tällaiseksi. En osaa oikein edes ajatella. No ajan kanssa. Ilmeisesti, jos lähden niin olen yksin loppuelämäni lapsieni kanssa. En koe oikeaksi eroa ja uudelleen avioitumista. Mutta en jaksa nähdä tuota asiaa suurimpana ongelmana vaan olen eniten huolissani lapsistamme. Kaksosista. Kyllä tämä elämä on raadollista ajatuksineen kaikkinensa. Ei kyllä pysty ketään toista osoittamaan sormella mistään toisaalta kun oma raadollisuus muistuttaa jatkuvasti olemassa olostaan. Aika taistelija asenteella sinnittelen. Ajatukset vähän hajalla mutta siis rukoilua pyytäisin jos mahdollista.

Lue lisää

Ellei avioeroa, niin ainakin asumusero selventää kummasti näkemyksiä, kun molemmilla osapuolilla on omassa yksinäisyydessään aikaa ajatella ja laittaa asiat sekä arvot oikeisiin mittoihinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen kuullut, että useinkin uskova huokaa omaa viheliäisyyttään. Paavalikin teki niin raamatussa.

"Minä olen kuullut, että useinkin uskova huokaa omaa viheliäisyyttään."

Tai sitten vain huokuu omaa viheliäisyyttään ja syyllistää siitä muita.

Steyr kirjoitti:

Tuo ominaisuus uskovaisissa on aivan totta, ettei luonteenlaatu uskoon tulon myötä muutu. Olen meinaan tavannut niin helluntailaisissa kuin vapaakirkollisissakin juuri kateellisia ja ahdasmielisen ilkeitä ja ylenkatseellsia ja juoruiluun taipuvia yms. pahennusta herättävää porukkaa.
Ja jos itse on suorastaan kiltti ja hyväntahtoinen, niin uskonlahkoissa ne ominaisuudet kyllä ajankuluessa karisevat, kun kiltteyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi hyväksikäytetään väärämielisessä tarkoituksessa ja tahallisesti loukaten.

Lue lisää

"Ja jos itse on suorastaan kiltti ja hyväntahtoinen, niin uskonlahkoissa ne ominaisuudet kyllä ajankuluessa karisevat, kun kiltteyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi hyväksikäytetään väärämielisessä tarkoituksessa ja tahallisesti loukaten."

Ei kai kukaan muuta omaa perusluonnettaan sen vuoksi, että ihmiset ovat mitä ovat.:) Hyväksikäyttökin on mahdollista vain, jos siihen itse suostuu. Hyväntahtoisuus on eri asia kuin patologinen ihmisten miellyttäminen tai läheisriippuvuus.

Anonyymi kirjoitti:

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että olet:

a) narsisti, koska käytät naisen käänteispsykologiaa ja yrität saada miehesi toimimaan vasten hänen omaa tahtoaan ja tekemään sitä, mistä sinä itse haaveilet, jotta voisit myöhemmin syyllistää häntä näistä teoista. Esim. sanoit selvästi, että odotat hänen ottavan eron, mutta itse et halua erota vaikka selvästikin haluat sitä.

b) vässykkä, koska et uskalla puhua asioista kotona tai tehdä aloitetta. Sanoit, ettei tapohisi kuulu kylillä huutelu, mutta teet juuri sitä tällä palstalla, vaikkakin anonyymina.

Jos haluat pelastaa liittosi, käy taisteluun kotona. Muussa tapauksessa käy itse maistraatissa.

Lue lisää

Narsistien strategia on syyttää muita narsisteiksi. Klassista projektiota. Mutta kyllä näistä kommenteista näkee kuka se narsisti on. :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei Jumala kenellekään luonteensiirtoa tee. Ja jos sattuu olemaan luonnevikainen syyllistäjä,, niin ei juolahda mieleen tehdä itsekään mitään. Rankkaahan se on - muuttuminen mielen uudistumisen kautta.:)

Lue lisää

Minuakin askarruttaa tuo uskovien jumalan avun rukoilu,kun pitäisi kysyä itseltään ,että onko tehnyt jo kaikkensa itse.

Juurikin noin. Sillä uskovan rukous voi paljon, kun se on harras.

Siis joo, eivät tietenkään kaikki, ei todellakaan. Heh, niinpä niin Jeesukseen voi aina luottaa vaikkei meihin ihmisiin voikkaan kun olemme tällaisia tunteiden heiteltävissä olevia ja usein ajattelemattomia yms

Rukoukset valitettavasti ovat lähes turhia narsistin ollessa kyseessä. Toki Sinä saatat saada voimia, vaan mitä sillä on väliä kun elämäsi on sairaissa puitteissa, epäaitoa, valhetta, julmuutta, seksuaalista hyväksikäyttöä, kylmyyttä, kovuutta ja sadismia!!!

Ei Jumala sellaiseen liittoon ole ketään ollut saattamassa, EROA, vielä kun ymmärrystä ja voimia on!

Apinaa koijataan - Kummeli.

Anonyymi kirjoitti:

Apinaa koijataan - Kummeli.

Apulanta - Toinen Jumala

Hyvä ja armollinen kirjoitus. Ja hienoa, että tunnistat myös oman vajavaisuutesi kuin ymmärrät muiden olevan vajavaisia.

Narsistisen luonnehäiriön omaava mittailee vain ja ainoastaan sitä miten toiset kohtelevat häntä. Narsisti sitävastoin on omasta mielestään etuoikeutettu kohtelemaan muita huonosti. Kenenkään etenkään lapsen, ei tulisi koskaan joutua siihen tilanteeseen, että hän joutuu kuuntelemaan mitätöintiä ja sitä, ettei hän kelpaa eikä hänestä ole mihinkään. Tuo ei ole Jumalan tahto. Tuollainen vanhempi tekee väärin. Lapselle on turhaa sanoa, että ole armollinen ja koita ymmärtää, kun vanhempi paiskoo tavaroita ja läimii lastaan niin ettei lapsi aikuisenakaan koe uskallusta ja halua olla yhteydessä luonnehäiriöiseen vanhempaansa. En tiedä mitä Jumala on mieltä luonnehäiriöistä. Kuka on loppujen lopuksi vastuussa luonnehäiriöisen käytöksestä, jos hän itse ei ymmärrä ja on syyntakeeton. Pitää vain rukoilla, että Jumala puuttuu asiaan. Lapset on hyvä silti pelastaa pois tilanteesta. Jumala antakoon viisautta kaikille toimia oikein.

Harmillista, ettei ihmisen rakkaus kykene parantamaan narsistia. Jumalan rakkaus voi sen silti tehdä.

Nykyään narsismi on jokin muotisana sille, että ei tule toimeen jonkun ihmisen kanssa, se toinen oli sitten "narsku", on yleinen päätelmä. Uskoisin että suurin osa narskuiksi "leimatuista", ei ole narskuja, kaikki tasapainottomuus ei ole narsismia, vaikka se on helppo nähdä sellaisena, ihminen voi käpertyä heikkoudessaan tietynlaiseen itsensä katsomiseen eli itseriittoisuuteen. Kaikkihan yleensä näkevät narskun jossain toisessa kuin itsessään ;) jokaisessa on ripaus narskua ja on tervettä osata pitää puoliaan.

Riippunee mitä haetaan sanalla rakentava keskustelu. Kaikki osaavat kertoa millainen on sää ulkona, harva osaa eritellä tunteitaan ja rakentavasti analysoida syy-seuraussuhteita, ihmiset ovat erilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään narsismi on jokin muotisana sille, että ei tule toimeen jonkun ihmisen kanssa, se toinen oli sitten "narsku", on yleinen päätelmä. Uskoisin että suurin osa narskuiksi "leimatuista", ei ole narskuja, kaikki tasapainottomuus ei ole narsismia, vaikka se on helppo nähdä sellaisena, ihminen voi käpertyä heikkoudessaan tietynlaiseen itsensä katsomiseen eli itseriittoisuuteen. Kaikkihan yleensä näkevät narskun jossain toisessa kuin itsessään ;) jokaisessa on ripaus narskua ja on tervettä osata pitää puoliaan.

Riippunee mitä haetaan sanalla rakentava keskustelu. Kaikki osaavat kertoa millainen on sää ulkona, harva osaa eritellä tunteitaan ja rakentavasti analysoida syy-seuraussuhteita, ihmiset ovat erilaisia.

Lue lisää

Näin on, narsistia käutetään muotisanana. Tosin kukaan toinen ei voi sanoa elääkö joku narsistin puolisona. Usein vain lähipiiri joutuu kärsimään narsistin käytöksestä, eikä se näy useinkaan ulkopuolisille. Totta narsistisia piirteitä on meissä kaikissa. Olen lukenut vuosien varrella narsismia käsitteleviä kirjoja. Mäkelän kirja " Naamiona terve mieli" on hyvin avaava ja voin suositella luettavaksi. Kovanahkaisen narsistin on helppo tunnistaa, koska hän oikeasti runnoo uhrinsa täysin ja ikäilemättömästi esim parisihteessa eristää puolison muista kieltämällä tältä ystävät, harrastukset, ottamalla kaiken määräämisvallan itselleen suhteessaan puolisoon ja odottaen ihalua ilman kysernalaistamista.
Eli jos joku kertoo, että hänen puolisonsa on narsisti niin oletan hänen tuntevan ja tietävän puolisonsa paremmin kuin minä, sanoakseni hänelle millainen hänen puolisonsa oikeasti on.
Rakentavana yleensä pidetään keskustelua, kossa päädytään yhteisymmärtykseen asioista ja momempia osapuolia tyydyttävään loppupäätöksern ilman että toinen huutaa, karjuu, pakottaa ja määrää moten toisen on pakko ja pitää tehdä ja mahdollisesti jopa kiristää ja uhkailee päästäkseen päämääräänsä ja pitääkseen noin pelon varjolla järkkymätöntä yksinvaltiuttaan hallussaan. Rakkautta se ei ainakaan ole.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään narsismi on jokin muotisana sille, että ei tule toimeen jonkun ihmisen kanssa, se toinen oli sitten "narsku", on yleinen päätelmä. Uskoisin että suurin osa narskuiksi "leimatuista", ei ole narskuja, kaikki tasapainottomuus ei ole narsismia, vaikka se on helppo nähdä sellaisena, ihminen voi käpertyä heikkoudessaan tietynlaiseen itsensä katsomiseen eli itseriittoisuuteen. Kaikkihan yleensä näkevät narskun jossain toisessa kuin itsessään ;) jokaisessa on ripaus narskua ja on tervettä osata pitää puoliaan.

Riippunee mitä haetaan sanalla rakentava keskustelu. Kaikki osaavat kertoa millainen on sää ulkona, harva osaa eritellä tunteitaan ja rakentavasti analysoida syy-seuraussuhteita, ihmiset ovat erilaisia.

Lue lisää

"Uskoisin että suurin osa narskuiksi "leimatuista", ei ole narskuja, kaikki tasapainottomuus ei ole narsismia, vaikka se on helppo nähdä sellaisena, ihminen voi käpertyä heikkoudessaan tietynlaiseen itsensä katsomiseen eli itseriittoisuuteen."

Tämäkin on totta. Oli rikkinäisyys mitä laatua tahansa, se kaventaa näköalan oman navan ympärille. Eikä silloin pysty muita aidosti kohtaamaan. Monet hakevat epämääräiseen pahaan oloonsa lääkettä ihmissuhteesta, mutta ei se niin yksinkertaista ole. Mikään määrä rakkautta tai huomiota ei riitä, jos sitä ei osaa ottaa vastaan. Eikä ihmissuhde voi rakentua vain siihen, että toinen antaa.

Eikö Anonyyminä se ole parempi tehdä ?

Kenen kokemuksista pitäisi puhua?

Noinkin usein on. Yleensä jos haluaa luoda käsityksen jonkun parisuhteen tilasta, on siihen petehdyttävä kuuntelemalla molempia osapuolia etenkin jos ei tunne entuudestaan kyseisiä ihmisiä tai tuntee huonosti.
Joskus taas arvipijalla on vuosien kokemus esim ystävänsä parisuhteen laadusta nimittäin sekin on tosi asia, että väkivallasta moni uhri hiljenee ja joskus jopa heittää henkensä loppujen lopuksi.
Miksi hiljenevät? Olen lukenut, että häpeä on yksi syy. Väkivaltaonen puoliso voi olla niin nujertanut puolisonsa itsetunnon, että jän kokee itse olevansa se paha, joka on ansainnut tulleensa huonosti kohdelluksi. Häntä on haukuttu ja aivopesty kauan. Ja onpa vielä joskys käynyt niinkin, että tuosta uhrista tehdään syyllinen. Hauska juttu mutta liian usein totta.

Tai siis ihmisellä on vastuu niin muista ihmisistä kuin myös itsestään. Sen muukaanhan täällä perheellisinä etenkin eletään? toki jokaisella on vastuu omasta käytöksestään suhteessa muihin ihmisiin, tuottaako heille jatkuvaa murhetta ja surua vai onko kannustamassa ja tukemassa sekä ilona. Eri asia jos ei jaksa esim sairautensa vuoksi olla sellainen lähimmäinen kuin haluaisi. Tuokin tuo omat ristiriitansa jos on halu muttei voimaa. Onneksi aina voi rukoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tai siis ihmisellä on vastuu niin muista ihmisistä kuin myös itsestään. Sen muukaanhan täällä perheellisinä etenkin eletään? toki jokaisella on vastuu omasta käytöksestään suhteessa muihin ihmisiin, tuottaako heille jatkuvaa murhetta ja surua vai onko kannustamassa ja tukemassa sekä ilona. Eri asia jos ei jaksa esim sairautensa vuoksi olla sellainen lähimmäinen kuin haluaisi. Tuokin tuo omat ristiriitansa jos on halu muttei voimaa. Onneksi aina voi rukoilla.

Lue lisää

Ja jos jälkikasvua on, niin kyse ei ole vain kahdesta aikuisesta. Ennen kaikkea on vastuussa siitä, millaisen kasvuympäristön lapsilleen tarjoaa. Muutoin se rikkinäisyys periytyy seuraavalle sukupolvelle. Rikkinäisyyden ketju jatkuu seuraavissa sukupolvissa niin kauan kuin joku ottaa siitä henkilökohtaisen vastuun. Näin isien - ja äitien - pahat teot ja tekemättä jättämiset siirtyvät kolmanteen ja neljänteen polveen.

Yleensähän suhteiden ollessa huonolla tolalla, ne kärjistyvät muihin seikkoihin kuin mikä se pääasiallinen syy on. Kodin työt ja raha-asiat ovat silloin pinnalla, vaikka todellinen syy voi olla jossain muualla.

Löytäisi kertomuksessasi paljonkin epäkohtia, joita naishenkilö ei ole ottanut ehkä huomioon suhteessa. Ehkä mies ei alunperin halunnut koiranpentuja ja on siksi vihainen koko touhusta.

Totuushan on, että koneeseen jätetyt pyykit alkaa haista ja kertomuksesi narsisti on asiassa oikeassa, tilanne on vain kärjistynyt niin pahaksi, että konfliktissa otetaan mukaan, kuka tekee mitä ja kuka maksaa mitäkin taloudessa. Sekin voi olla totta, että naisen palkoilla ei maksettaisi toimeentuloa eli mies käy töissä ja ahkeroi ja tulee kotiin, jossa on koirankakat ympäri taloa.

Kertomuksessa ei puhuta kauniisti puolisolle, se on totta, mutta luultavasti mies on väsynyt koko touhuun, että työpäivän päätteeksi vaimo selkeästi odottaa, että mies pesee pyykit ja siivoaa ne koiran jätökset, mitä ei ole sopimuksessa suostunut tekemään, nainen on luultavasti luvannut koiranpentuja talouteen saadessa, huolehtia myös niistä pennuista.

Narsistiksi kuvailtu henkilö kuulostaa väsyneeltä töistä ja kotitöistä, jotka odottavat työpäivän jälkeen kotona. Voisin kuvitella tilanteen, jossa toinen tulee työpäivän kotia ja ulko-ovesta sisään astuessa edessä on koiran kakat ja homehtuneet pyykit. Tietenkin puolison tulisi huomioida, että toinen kotona yrittää parhaansa, ehkä ne koiranpennut olivat vikatikki siihen saumaan, kun on kotona muutakin tekemistä kuin niiden jätöksistä huolehtiminen. Lapsiperheissä elämä on ilman koiranpentujakin ihan tarpeeksi hektistä.

Vaimo voisi kärjistyneessä tilanteessa ja kun oma jaksaminen on niin hukassa, että tekee puolison käskystä/kehoituksesta öisinkin koiranpentujen jätösten siivoamista, sanoa vaikkapa, että siivoan ne koiranpentujen jätökset, voisitko sinä auttaa minua, en kerkeä joka paikkaan, tässä on pyykit, olisi todella kilttiä laittaa ne kuivumaan. Puolisot voisivat sopia järjestelyjä kotitöiden jakamisen suhteen, nyt pääpaino näyttää olevan liikaa vaimon kontolla, vaikka kirjoitit, että hän on työssä käyvä ihminen? Ehkä mies ei ole osannut nähdä kuinka paljon vaimo todellisesti tekee. yleensä niin käy suhteissa, ei nähdä toisten työpanosta ja helposti nähdään vain, että itse joutuu tekemään kaiken, niinkuin kertomuksesi mies sanoo, että kun kaiken joutuu itse tekemään. Ehkä puolisoiden olisi hyvä keskustella asiasta ja siitä, voisiko kumpikin yrittää helpottaa toisen jaksamista puolin ja toisin.

Ehkä jos arki helpottuu ja mies hoitaa osansa, jotka sovitaan, hän näkee, että pyykit voivat jäädä koneeseen, kun ei ole aikaa kaikkeen, ehkä silloin hän myös lopettaa purnaamisen raha-asioista samalla, kun ymmärtää, ettei kaikki ole niin helppoa, mitä voisi luulla. Ajattelisin, että puolisot ovat stressaantuneita ja väsyneitä arjen pyörittämiseen, niin käy helposti lapsiperheissä. Miehellä on ehkä huono tapa purkaa asioita, ehkä puolisoiden välillä ei enää ole hyvää ja toimivaa kommunikointia, niin voi käydä ihan missä suhteessa tahansa ja avioliitto tarvitsee sitä, että vaikeiden aikojen koittaessa, koetetaan asiat järjestää, muutoin avioliitot päättyvät, mutta onko se mitä ihminen odottaa olevan jossain toisessa tilanteessa oikeasti paremmin? Ihmiset reagoivat asioihin eri tavoin, toiset päästävät suustaan sammakoita eivätkä huomaa kuinka paljon sanat voivat vaikuttaa toiseen ja toiset vaikenevat ja kasvattavat sisällään ärtymystä.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensähän suhteiden ollessa huonolla tolalla, ne kärjistyvät muihin seikkoihin kuin mikä se pääasiallinen syy on. Kodin työt ja raha-asiat ovat silloin pinnalla, vaikka todellinen syy voi olla jossain muualla.

Löytäisi kertomuksessasi paljonkin epäkohtia, joita naishenkilö ei ole ottanut ehkä huomioon suhteessa. Ehkä mies ei alunperin halunnut koiranpentuja ja on siksi vihainen koko touhusta.

Totuushan on, että koneeseen jätetyt pyykit alkaa haista ja kertomuksesi narsisti on asiassa oikeassa, tilanne on vain kärjistynyt niin pahaksi, että konfliktissa otetaan mukaan, kuka tekee mitä ja kuka maksaa mitäkin taloudessa. Sekin voi olla totta, että naisen palkoilla ei maksettaisi toimeentuloa eli mies käy töissä ja ahkeroi ja tulee kotiin, jossa on koirankakat ympäri taloa.

Kertomuksessa ei puhuta kauniisti puolisolle, se on totta, mutta luultavasti mies on väsynyt koko touhuun, että työpäivän päätteeksi vaimo selkeästi odottaa, että mies pesee pyykit ja siivoaa ne koiran jätökset, mitä ei ole sopimuksessa suostunut tekemään, nainen on luultavasti luvannut koiranpentuja talouteen saadessa, huolehtia myös niistä pennuista.

Narsistiksi kuvailtu henkilö kuulostaa väsyneeltä töistä ja kotitöistä, jotka odottavat työpäivän jälkeen kotona. Voisin kuvitella tilanteen, jossa toinen tulee työpäivän kotia ja ulko-ovesta sisään astuessa edessä on koiran kakat ja homehtuneet pyykit. Tietenkin puolison tulisi huomioida, että toinen kotona yrittää parhaansa, ehkä ne koiranpennut olivat vikatikki siihen saumaan, kun on kotona muutakin tekemistä kuin niiden jätöksistä huolehtiminen. Lapsiperheissä elämä on ilman koiranpentujakin ihan tarpeeksi hektistä.

Lue lisää

Nin tai sitten koiranpennut oluvat yhteinen päätös...Varmasti voi löytyä monenlaisia epäkohtia molempia osapuolia ajatellen, muttei se minun mielestäni oikeuta toista siis puolisoa käyttäytymään kyseisellä tavalla, mutta narsisti kokee oikeudekseen kyseisenlaisen köytöksen. Surullisinta onkin, että lapset joutivat sivusta seuraajiksi ja myös narsistin vallanvälineen käytön välkappaleiksi. Kirjoittamassani kertomuksessa puoliso selkeästi käyttäytyy rumasta. Anteeksi narsisti ei pyydä koskaan, eikä kadu mitään, koska hänessä ei ole mitään vikaa koskaan.
Voidaan myös olettaa, että puoliso tekee kaikki kotityöt joten mistä kotitöistä narsisti olisi väsynyt? Pyykit eivät homehdu tuossa ajassa.
Entä jos tuollainen käytös on jokapäuväistä?
Miten sinä kokisit jos puolisosi köyttäytyisi joka päivä sinua kohtaan huutaen ja sättien?

Anonyymi kirjoitti:

Vaimo voisi kärjistyneessä tilanteessa ja kun oma jaksaminen on niin hukassa, että tekee puolison käskystä/kehoituksesta öisinkin koiranpentujen jätösten siivoamista, sanoa vaikkapa, että siivoan ne koiranpentujen jätökset, voisitko sinä auttaa minua, en kerkeä joka paikkaan, tässä on pyykit, olisi todella kilttiä laittaa ne kuivumaan. Puolisot voisivat sopia järjestelyjä kotitöiden jakamisen suhteen, nyt pääpaino näyttää olevan liikaa vaimon kontolla, vaikka kirjoitit, että hän on työssä käyvä ihminen? Ehkä mies ei ole osannut nähdä kuinka paljon vaimo todellisesti tekee. yleensä niin käy suhteissa, ei nähdä toisten työpanosta ja helposti nähdään vain, että itse joutuu tekemään kaiken, niinkuin kertomuksesi mies sanoo, että kun kaiken joutuu itse tekemään. Ehkä puolisoiden olisi hyvä keskustella asiasta ja siitä, voisiko kumpikin yrittää helpottaa toisen jaksamista puolin ja toisin.

Lue lisää

Ei onnistu. Tuossa tapauksessa narsisti sanoo ettei kuulu hänelle. Hän ei siis tee taloustöitä koska omiwn sanojensa mukaan tienaa talossa enemmän, joten puoliso saa kevyempää työtä ( vanhustyössä hoitajana) tekevänä huolehtia töiden jälkeen kotityöt ja lastenhoudon. Narsisti on sanonut puolisolleen, että hänen raskas työ vaatii raskaat huvit joten häntä ei iltaisin ja viikonloppuisin juuri näy kuin kääntymässä.
Puoliso on yrittänyt keskustella narsistin kanssa kotitöiden jaosta, yhteisestä ajankäytöstä yms mutta ilman tulosta. Narsisti joko hermostuu, huutaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaimo voisi kärjistyneessä tilanteessa ja kun oma jaksaminen on niin hukassa, että tekee puolison käskystä/kehoituksesta öisinkin koiranpentujen jätösten siivoamista, sanoa vaikkapa, että siivoan ne koiranpentujen jätökset, voisitko sinä auttaa minua, en kerkeä joka paikkaan, tässä on pyykit, olisi todella kilttiä laittaa ne kuivumaan. Puolisot voisivat sopia järjestelyjä kotitöiden jakamisen suhteen, nyt pääpaino näyttää olevan liikaa vaimon kontolla, vaikka kirjoitit, että hän on työssä käyvä ihminen? Ehkä mies ei ole osannut nähdä kuinka paljon vaimo todellisesti tekee. yleensä niin käy suhteissa, ei nähdä toisten työpanosta ja helposti nähdään vain, että itse joutuu tekemään kaiken, niinkuin kertomuksesi mies sanoo, että kun kaiken joutuu itse tekemään. Ehkä puolisoiden olisi hyvä keskustella asiasta ja siitä, voisiko kumpikin yrittää helpottaa toisen jaksamista puolin ja toisin.

Lue lisää

Esimerkki ei ollut kärjistyneestä tilanteesta vaan jokapäiväisestä tyylistä narsistin hoitaa asioita. Jokapäiväusestä käyttäytymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Nin tai sitten koiranpennut oluvat yhteinen päätös...Varmasti voi löytyä monenlaisia epäkohtia molempia osapuolia ajatellen, muttei se minun mielestäni oikeuta toista siis puolisoa käyttäytymään kyseisellä tavalla, mutta narsisti kokee oikeudekseen kyseisenlaisen köytöksen. Surullisinta onkin, että lapset joutivat sivusta seuraajiksi ja myös narsistin vallanvälineen käytön välkappaleiksi. Kirjoittamassani kertomuksessa puoliso selkeästi käyttäytyy rumasta. Anteeksi narsisti ei pyydä koskaan, eikä kadu mitään, koska hänessä ei ole mitään vikaa koskaan.
Voidaan myös olettaa, että puoliso tekee kaikki kotityöt joten mistä kotitöistä narsisti olisi väsynyt? Pyykit eivät homehdu tuossa ajassa.
Entä jos tuollainen käytös on jokapäuväistä?
Miten sinä kokisit jos puolisosi köyttäytyisi joka päivä sinua kohtaan huutaen ja sättien?

Lue lisää

Kenenkään kanssa eläminen ei ole täydellistä.

Kukaan ei tietenkään jaksaisi jokapäiväistä huutamista ja sättimistä, se on totta, mutta mietin sitä, että jos tilanne on ajautunut huonoille raiteille ja jotain olisi tilanteessa pelastettavissa. Ei sellainen mukavaa olisi. Mutta on myös hiljaisia konflikteja, ihmiset voivat reagoida myös niin että eivät puhu ja se ei ole yhtään sen parempi tapa, joskus on parempi sanoa vaikka hölmöjä sanoja, joihin joku voi sanoa mitä ajattelee takaisin kuin että vaietaan kuoliaaksi asiat, jotka vaivaavat mieltä. Ihmisiä voidaan eristää eritavoin ja ehkä äänekkäämpi tapa on helpompi nähdä tuomittavana kuin se, että osoitetaan poissulkemalla ja lopettamalla kommunikointi, että toinen on viallinen. Ihmiset toimivat aika hölmösti ja sanovat asioita, vaikka pitäisi pyrkiä elämään sovussa kaikkien kanssa, sellaisista ihmisistä ei pidetä, jotka ovat stressaantuneita ja kärtyisiä, ei kotona eikä muuallakaan ihmisten parissa... mutta ehkä siinä tilanteessa ihminen voisi arvostaa jos joku kysyisi, miten voisi auttaa henkilöä.

Elämäni aikana, aika harva ihminen on pyytänyt anteeksi, ainakaan omasta aloitteestaan, joskus on tuntunut, että aina pitäisi olla itse pyytämässä, vaikka ei ole aina kaikkeen ollut yksin syypää eli en koe että se olisi mitenkään kovin tavatonta, ettei ihmiset pyydä anteeksi kovin helposti omasta tahdostaan, kait ihmiset yleensäkin katsovat maailmaa hieman narsistisesti omasta näkökulmastaan ja toisten näkökulmia on vaikea nähdä.... mutta jos ei itse tee aloitetta anteeksipyytämisessä, menettää ihmissuhteita ja useinkin erimielisyyksien syyt ovat hölmöjä loppuviimein, on parempi ehkä jo alunpitäen pyrkiä sovittelemaan kuin pitää omaa päätänsä kaikessa, yrittää päästä kompromisseihin oman ajattelunsakin suhteen. Niin näen asiat.

Tietenkin kertomuksen mies, reagoi väärällä tavalla ja tietenkään lasten ei pidä joutua riitojen keskelle, kuulostaa siltä, että kertomuksesi perhe tarvitsee muutosta... se on totta, mutta muutos ei ole välttämättä se, että lapset joutuvat menettämään kummatkin vanhempansa erotilanteessa, en usko, että avioero on välttämättä lapsen etu, se riippuu tilanteesta, vanhempien suhteista lapsiinsa (todellisuudesta, ei siitä että äiti kokee, isän olevan vain kauhea, jota lapset pelkäävät) ja voivatko vanhemmat löytää ratkaisua tilanteeseen. Se on tilannekohtainen ja vaatii kummankin vanhemman tahtoa löytää tilanteeseen ratkaisu, yksin kumpikaan ei voi tilannetta ratkaista, vaan kummankin osapuolen tahto siihen tarvitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei onnistu. Tuossa tapauksessa narsisti sanoo ettei kuulu hänelle. Hän ei siis tee taloustöitä koska omiwn sanojensa mukaan tienaa talossa enemmän, joten puoliso saa kevyempää työtä ( vanhustyössä hoitajana) tekevänä huolehtia töiden jälkeen kotityöt ja lastenhoudon. Narsisti on sanonut puolisolleen, että hänen raskas työ vaatii raskaat huvit joten häntä ei iltaisin ja viikonloppuisin juuri näy kuin kääntymässä.
Puoliso on yrittänyt keskustella narsistin kanssa kotitöiden jaosta, yhteisestä ajankäytöstä yms mutta ilman tulosta. Narsisti joko hermostuu, huutaa.

Lue lisää

Vaikea sanoa, mikä sitten on paras päätös asiaan. Sinun pitää varmaankin miettiä onko kaikki mahdollinen tehty asian eteen ja onko mitään enää pelastettavissa avioliitosta. Aina ei löydy ratkaisua, ja aina toista osapuolta ei saa ymmärtämään asioita niin, että sopu olisi mahdollisuus löytää ja sekin on tosiasia, kaikki suhteet eivät hyvästä ja parhaasta tahdostakaan kestä, jos osapuolten välisiin ristiriitoihin ja yhteiseloon, ei löydy sopua.

Oletko perheen äiti? Vai ystävä?
vai onko tilanne vain esimerkkijuttu kokonaan?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea sanoa, mikä sitten on paras päätös asiaan. Sinun pitää varmaankin miettiä onko kaikki mahdollinen tehty asian eteen ja onko mitään enää pelastettavissa avioliitosta. Aina ei löydy ratkaisua, ja aina toista osapuolta ei saa ymmärtämään asioita niin, että sopu olisi mahdollisuus löytää ja sekin on tosiasia, kaikki suhteet eivät hyvästä ja parhaasta tahdostakaan kestä, jos osapuolten välisiin ristiriitoihin ja yhteiseloon, ei löydy sopua.

Oletko perheen äiti? Vai ystävä?
vai onko tilanne vain esimerkkijuttu kokonaan?

Lue lisää

Olen narsistin vaimo. Vaikka kuin yrität pitää itse yllä kaunista ja hyvää käytöstä sekä puhua toiselle niin ei onnistu. Narsisti pitää myls mykkäkoulua jos kokee tulleensa loukatuksi. Loukatuksi tulemuseksi riittää se ettei ollut ruyaksi oerunouta vaan makaroonia. Mykkäkoulu voi kestää päiviä. Olenkin tullut siihen tulojseen, ettei narsustin kanssa pöde mitkään normaaleina putämämme säännlt tai käytöstavat. Tuo että narsisti suljettaisiin ulkopuolelle menee oikeasti niin että narsisti tekee sen itse. En nyt ihan ole tuotakaan mieltä, että narsisti olisi viallinen mutta eläminen hänen kanssaan niin että tekisimme yhteisiä päötöjsiä tai sopimuksia tai komoromisseja tai keskustelisimme, on mahdotonta. Olen oppinut sen mallin, että oarhaiten tulee toimeen kun pysyy poissa jaloista koska vaikka kysyisit että oliko raskas työpäivä narsisti sanoo " mitäs luulet. Sinulla ei taida olla käsitystä oikeista töistä" tai kun sanot että tuu meidän kanssa yhdessä syömään niin narsisti vastaa: "ei kiinnosta syödä pentujen kanssa yhtäaikaa ja käskee tuoda hänelle ruuan sohvalle. Tai jos kysyt että lähdetkö minun ja lasten janssa kävelylle yhtenä perheenä niin vastaus on: "teitä saa vaan hävetä koska lapset meluaa ja kato sinäkin tuota takkias, mikset voisi pukeutua paremmin" jos vastaan että rahani on tiukilla niin narsisti aloittaa huuramisen siittä, että oken törsännyt rahani taas vaikka itseasiassa olen hyvin taloudellinen rahankäytössäni. Joudun vain maksamaan yli oman maksukykyni oerheemme menoja niin ettei minulle jää rahaa ylimääräiseen. Paras antaa vain olla tai lähteä lasten vuoksi. En halya, että mies rikkoo lapsemme. Se tässä onkin suurin huolenaihe eli lapset. He eivät ole tehneet mitään pahaa ansaitakseen sen huudon, mitätöimisen ja tavarouden särkemisen sekä heittelemisen niin että pelkäävät isäänsä joka päivä. Minun on tehtävä päätös lasteni parhaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen narsistin vaimo. Vaikka kuin yrität pitää itse yllä kaunista ja hyvää käytöstä sekä puhua toiselle niin ei onnistu. Narsisti pitää myls mykkäkoulua jos kokee tulleensa loukatuksi. Loukatuksi tulemuseksi riittää se ettei ollut ruyaksi oerunouta vaan makaroonia. Mykkäkoulu voi kestää päiviä. Olenkin tullut siihen tulojseen, ettei narsustin kanssa pöde mitkään normaaleina putämämme säännlt tai käytöstavat. Tuo että narsisti suljettaisiin ulkopuolelle menee oikeasti niin että narsisti tekee sen itse. En nyt ihan ole tuotakaan mieltä, että narsisti olisi viallinen mutta eläminen hänen kanssaan niin että tekisimme yhteisiä päötöjsiä tai sopimuksia tai komoromisseja tai keskustelisimme, on mahdotonta. Olen oppinut sen mallin, että oarhaiten tulee toimeen kun pysyy poissa jaloista koska vaikka kysyisit että oliko raskas työpäivä narsisti sanoo " mitäs luulet. Sinulla ei taida olla käsitystä oikeista töistä" tai kun sanot että tuu meidän kanssa yhdessä syömään niin narsisti vastaa: "ei kiinnosta syödä pentujen kanssa yhtäaikaa ja käskee tuoda hänelle ruuan sohvalle. Tai jos kysyt että lähdetkö minun ja lasten janssa kävelylle yhtenä perheenä niin vastaus on: "teitä saa vaan hävetä koska lapset meluaa ja kato sinäkin tuota takkias, mikset voisi pukeutua paremmin" jos vastaan että rahani on tiukilla niin narsisti aloittaa huuramisen siittä, että oken törsännyt rahani taas vaikka itseasiassa olen hyvin taloudellinen rahankäytössäni. Joudun vain maksamaan yli oman maksukykyni oerheemme menoja niin ettei minulle jää rahaa ylimääräiseen. Paras antaa vain olla tai lähteä lasten vuoksi. En halya, että mies rikkoo lapsemme. Se tässä onkin suurin huolenaihe eli lapset. He eivät ole tehneet mitään pahaa ansaitakseen sen huudon, mitätöimisen ja tavarouden särkemisen sekä heittelemisen niin että pelkäävät isäänsä joka päivä. Minun on tehtävä päätös lasteni parhaaksi.

Lue lisää

Se on sinun päätöksesi, sinun ei tarvitse minulle todentaa, miksi koet tarpeesi lähteä pois suhteestasi.

Jotenkin koen, että helposti ihminen näkee toisen huonot puolet ja ulkopuolisena ymmärtää, ettei kaikki ihmisten kertomat asiat ole koko totuus, ne värittyvät usein kuten haluamme asiat nähdä.

Toivottavasti sanani eivät loukkaa sinua. En halua vaikuttaa päätöksiisi, antaa vain monenlaista näkökulmaa asioihin, joita pohtia, jos tai kun siihen on vielä mahdollisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Olen narsistin vaimo. Vaikka kuin yrität pitää itse yllä kaunista ja hyvää käytöstä sekä puhua toiselle niin ei onnistu. Narsisti pitää myls mykkäkoulua jos kokee tulleensa loukatuksi. Loukatuksi tulemuseksi riittää se ettei ollut ruyaksi oerunouta vaan makaroonia. Mykkäkoulu voi kestää päiviä. Olenkin tullut siihen tulojseen, ettei narsustin kanssa pöde mitkään normaaleina putämämme säännlt tai käytöstavat. Tuo että narsisti suljettaisiin ulkopuolelle menee oikeasti niin että narsisti tekee sen itse. En nyt ihan ole tuotakaan mieltä, että narsisti olisi viallinen mutta eläminen hänen kanssaan niin että tekisimme yhteisiä päötöjsiä tai sopimuksia tai komoromisseja tai keskustelisimme, on mahdotonta. Olen oppinut sen mallin, että oarhaiten tulee toimeen kun pysyy poissa jaloista koska vaikka kysyisit että oliko raskas työpäivä narsisti sanoo " mitäs luulet. Sinulla ei taida olla käsitystä oikeista töistä" tai kun sanot että tuu meidän kanssa yhdessä syömään niin narsisti vastaa: "ei kiinnosta syödä pentujen kanssa yhtäaikaa ja käskee tuoda hänelle ruuan sohvalle. Tai jos kysyt että lähdetkö minun ja lasten janssa kävelylle yhtenä perheenä niin vastaus on: "teitä saa vaan hävetä koska lapset meluaa ja kato sinäkin tuota takkias, mikset voisi pukeutua paremmin" jos vastaan että rahani on tiukilla niin narsisti aloittaa huuramisen siittä, että oken törsännyt rahani taas vaikka itseasiassa olen hyvin taloudellinen rahankäytössäni. Joudun vain maksamaan yli oman maksukykyni oerheemme menoja niin ettei minulle jää rahaa ylimääräiseen. Paras antaa vain olla tai lähteä lasten vuoksi. En halya, että mies rikkoo lapsemme. Se tässä onkin suurin huolenaihe eli lapset. He eivät ole tehneet mitään pahaa ansaitakseen sen huudon, mitätöimisen ja tavarouden särkemisen sekä heittelemisen niin että pelkäävät isäänsä joka päivä. Minun on tehtävä päätös lasteni parhaaksi.

Lue lisää

Jotenkin koen, että olet tehnyt jo päätöksesi. Jokaisella ihmisellä on omat valintansa asioissa.

Ehkä yksin eläminenkään ei ole helppoa, mutta jos koet, että sen tuomat haasteet ovat pieniä suhteessa siihen, että jäisit avioliittoosi, niin ehkä silloin olet asiasi punninnut tarkoin ja tiedät mitä teet, aikuinen ihminenhän kuitenkin olet ja osaat päätöstesi takana seisoa.

Kaikkea hyvää elämääsi tulevalle, oli ratkaisusi mikä onkin.

Anonyymi kirjoitti:

Se on sinun päätöksesi, sinun ei tarvitse minulle todentaa, miksi koet tarpeesi lähteä pois suhteestasi.

Jotenkin koen, että helposti ihminen näkee toisen huonot puolet ja ulkopuolisena ymmärtää, ettei kaikki ihmisten kertomat asiat ole koko totuus, ne värittyvät usein kuten haluamme asiat nähdä.

Toivottavasti sanani eivät loukkaa sinua. En halua vaikuttaa päätöksiisi, antaa vain monenlaista näkökulmaa asioihin, joita pohtia, jos tai kun siihen on vielä mahdollisuus.

Lue lisää

Ei loukkaa sillä ethän voi tietää. Kirjoitat niistä lähtökohdista jotka sinulla on käytettävissä. Samalla minä tässä työstän ja selkeytän tilanneta etupäässä itselleni.

Anonyymi kirjoitti:

Jotenkin koen, että olet tehnyt jo päätöksesi. Jokaisella ihmisellä on omat valintansa asioissa.

Ehkä yksin eläminenkään ei ole helppoa, mutta jos koet, että sen tuomat haasteet ovat pieniä suhteessa siihen, että jäisit avioliittoosi, niin ehkä silloin olet asiasi punninnut tarkoin ja tiedät mitä teet, aikuinen ihminenhän kuitenkin olet ja osaat päätöstesi takana seisoa.

Kaikkea hyvää elämääsi tulevalle, oli ratkaisusi mikä onkin.

Lue lisää

Päätös on pikku hiljaa muotoutunut ja vahvistunut tässä viime aikoina. Sain vahvistusta päätökselleni, kun mies sanoi, ettei jaksa pieniä lapsiamme vaan haluaa elää omaa elämäänsä vielä kun on aikaa. Lasten saaminen oli tosin molempien päätös.
Minä ja lapset emme taas jaksa isän jatkuvaa raivoamista ja rumaa puhetta. En eroa vaan muutan pois. Miehellekkin todennäköisesti helpotus kun ei tarvitse stressata perheestään. Sitä en tiedä, haluaako mies eron jos muutan pois. Tosin on puhunut muista naisistakin joten aika näyttää miten käy. Uudelleen en avoidu.
Kiitos! Samoin sinulle kaikkea hyvää.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensähän suhteiden ollessa huonolla tolalla, ne kärjistyvät muihin seikkoihin kuin mikä se pääasiallinen syy on. Kodin työt ja raha-asiat ovat silloin pinnalla, vaikka todellinen syy voi olla jossain muualla.

Löytäisi kertomuksessasi paljonkin epäkohtia, joita naishenkilö ei ole ottanut ehkä huomioon suhteessa. Ehkä mies ei alunperin halunnut koiranpentuja ja on siksi vihainen koko touhusta.

Totuushan on, että koneeseen jätetyt pyykit alkaa haista ja kertomuksesi narsisti on asiassa oikeassa, tilanne on vain kärjistynyt niin pahaksi, että konfliktissa otetaan mukaan, kuka tekee mitä ja kuka maksaa mitäkin taloudessa. Sekin voi olla totta, että naisen palkoilla ei maksettaisi toimeentuloa eli mies käy töissä ja ahkeroi ja tulee kotiin, jossa on koirankakat ympäri taloa.

Kertomuksessa ei puhuta kauniisti puolisolle, se on totta, mutta luultavasti mies on väsynyt koko touhuun, että työpäivän päätteeksi vaimo selkeästi odottaa, että mies pesee pyykit ja siivoaa ne koiran jätökset, mitä ei ole sopimuksessa suostunut tekemään, nainen on luultavasti luvannut koiranpentuja talouteen saadessa, huolehtia myös niistä pennuista.

Narsistiksi kuvailtu henkilö kuulostaa väsyneeltä töistä ja kotitöistä, jotka odottavat työpäivän jälkeen kotona. Voisin kuvitella tilanteen, jossa toinen tulee työpäivän kotia ja ulko-ovesta sisään astuessa edessä on koiran kakat ja homehtuneet pyykit. Tietenkin puolison tulisi huomioida, että toinen kotona yrittää parhaansa, ehkä ne koiranpennut olivat vikatikki siihen saumaan, kun on kotona muutakin tekemistä kuin niiden jätöksistä huolehtiminen. Lapsiperheissä elämä on ilman koiranpentujakin ihan tarpeeksi hektistä.

Lue lisää

"Löytäisi kertomuksessasi paljonkin epäkohtia, joita naishenkilö ei ole ottanut ehkä huomioon suhteessa."

Pitää olla luonnevikainen, jos ei huomaa miten patologista ja sadistista kertomuksen miehen käytös on. Kyse ei todellakaan siitä, että "ei puhunut nätisti, mutta.." Naisen pitäisi jättää tällainen mies HETI, eikä aiheuttaa enempää traumoja lapsilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kenenkään kanssa eläminen ei ole täydellistä.

Kukaan ei tietenkään jaksaisi jokapäiväistä huutamista ja sättimistä, se on totta, mutta mietin sitä, että jos tilanne on ajautunut huonoille raiteille ja jotain olisi tilanteessa pelastettavissa. Ei sellainen mukavaa olisi. Mutta on myös hiljaisia konflikteja, ihmiset voivat reagoida myös niin että eivät puhu ja se ei ole yhtään sen parempi tapa, joskus on parempi sanoa vaikka hölmöjä sanoja, joihin joku voi sanoa mitä ajattelee takaisin kuin että vaietaan kuoliaaksi asiat, jotka vaivaavat mieltä. Ihmisiä voidaan eristää eritavoin ja ehkä äänekkäämpi tapa on helpompi nähdä tuomittavana kuin se, että osoitetaan poissulkemalla ja lopettamalla kommunikointi, että toinen on viallinen. Ihmiset toimivat aika hölmösti ja sanovat asioita, vaikka pitäisi pyrkiä elämään sovussa kaikkien kanssa, sellaisista ihmisistä ei pidetä, jotka ovat stressaantuneita ja kärtyisiä, ei kotona eikä muuallakaan ihmisten parissa... mutta ehkä siinä tilanteessa ihminen voisi arvostaa jos joku kysyisi, miten voisi auttaa henkilöä.

Elämäni aikana, aika harva ihminen on pyytänyt anteeksi, ainakaan omasta aloitteestaan, joskus on tuntunut, että aina pitäisi olla itse pyytämässä, vaikka ei ole aina kaikkeen ollut yksin syypää eli en koe että se olisi mitenkään kovin tavatonta, ettei ihmiset pyydä anteeksi kovin helposti omasta tahdostaan, kait ihmiset yleensäkin katsovat maailmaa hieman narsistisesti omasta näkökulmastaan ja toisten näkökulmia on vaikea nähdä.... mutta jos ei itse tee aloitetta anteeksipyytämisessä, menettää ihmissuhteita ja useinkin erimielisyyksien syyt ovat hölmöjä loppuviimein, on parempi ehkä jo alunpitäen pyrkiä sovittelemaan kuin pitää omaa päätänsä kaikessa, yrittää päästä kompromisseihin oman ajattelunsakin suhteen. Niin näen asiat.

Tietenkin kertomuksen mies, reagoi väärällä tavalla ja tietenkään lasten ei pidä joutua riitojen keskelle, kuulostaa siltä, että kertomuksesi perhe tarvitsee muutosta... se on totta, mutta muutos ei ole välttämättä se, että lapset joutuvat menettämään kummatkin vanhempansa erotilanteessa, en usko, että avioero on välttämättä lapsen etu, se riippuu tilanteesta, vanhempien suhteista lapsiinsa (todellisuudesta, ei siitä että äiti kokee, isän olevan vain kauhea, jota lapset pelkäävät) ja voivatko vanhemmat löytää ratkaisua tilanteeseen. Se on tilannekohtainen ja vaatii kummankin vanhemman tahtoa löytää tilanteeseen ratkaisu, yksin kumpikaan ei voi tilannetta ratkaista, vaan kummankin osapuolen tahto siihen tarvitaan.

Lue lisää

"Kenenkään kanssa eläminen ei ole täydellistä."

No ei. Mutta itse en eläisi päivääkään tuollaisen miehen kanssa. Mitä lisäarvoa hän tuo vaimon ja lasten elämään? Raha ei totisesti riitä. Etenkin, kun sattumoisin tiedän mitä lasten psyykelle tuollaisessa tilanteessa tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

Jotenkin koen, että olet tehnyt jo päätöksesi. Jokaisella ihmisellä on omat valintansa asioissa.

Ehkä yksin eläminenkään ei ole helppoa, mutta jos koet, että sen tuomat haasteet ovat pieniä suhteessa siihen, että jäisit avioliittoosi, niin ehkä silloin olet asiasi punninnut tarkoin ja tiedät mitä teet, aikuinen ihminenhän kuitenkin olet ja osaat päätöstesi takana seisoa.

Kaikkea hyvää elämääsi tulevalle, oli ratkaisusi mikä onkin.

Lue lisää

"Ehkä yksin eläminenkään ei ole helppoa"

Yksin eläminen on taivas verrattuna perhe-elämään, jossa ollaan koko ajan henkisessä valmiustilassa. Ja ennakoidaan toisen mielialoja, ettei jää tulilinjalle. Ulkopuoliset eivä tiedä miten se kuluttaa henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Kenenkään psyyke tai fysiikka eivät kestä vuosikausien stressiä. Tiedän, koska olen joutunut kokoamaan itseni vastaavan tilanteen jälkeen.

Narsismi saa alkunsa lapsuudesta. Ja narsistin ongelmat periytyvät hänen lapsilleen. Temperamentista riippuu tuleeko lapsestakin narsisti vai ilmenevätkö ongelmat muulla tavoin. Jos isä väheksyy tai kohtelee huonosti äitiä, niin se malli voi periytyä pojan naissuhteisiin. Tytöstä voi taas tulla äidin mallin mukaan miellyttäjä, joka yrittää ansaita hyväksymistä myöntymällä kaikkeen. Vahvaluontoisemmat lapset saattavat toki päättää elää juuri päinvastoin kuin vanhempansa. Mutta esimerkin kautta syntyneen mallin rikkominen on heillekin vaikeaa.