Elektroniikan kokeilusoftasta syntikka

Se johtuu siitä että syntikat toimii sähköllä eikä äänellä.

Simulointi vaatisi onnistuessaan kertaluokkia kalliimman tietokonelaitteiston ja softat kuin mitä simuloitava laite itsessään maksaa. Eli ei kannata.

Ongelma on laskennan määrässä. Nyquistin periaatteen mukaan pelkkä siniaalto tarvitsee > 2x näytteytyksen, jotta sen voi rakentaa uudelleen alkuperäiseksi ääneksi. Jos nyt oletetaan 20kHz max. taajuus, tuottaa se 40kHz miniminäytteytystaajuuden. Eli kytkennästä tulee laskea jokainen virta, jännite ja vaihearvo näistä 25 us välein. Yksi kierros riittävällä tarkkuudella - oletetaan että halutaan 16 bittistä äänisignaalia stereona, vie siis n. 200kt/s. Tämän verran tulee dataa jokaista komponenttia ja laskettua arvoa kohti!. Jos kytkennässä on kaksi komponenttia, dataa tulee siis virta, jännite ja vaihe inputissa, outputissa ja kahden komponentin parametreille. äkkisältään n. 1000 kt/s. Jos inputti on Vi(x) = A*sin(w*t), siirtofunktio joudutaan laskemaan FFT:n avulla, jotta se saadaan tehtyä simulaatiossa, eli siitäpä tulee helposti dataa gigatavu tolkulla. Jos yksinkertainen kytkentä aiheuttaa tällaisen kompleksisuuden asteen, ei simulointi ole oikea tapa tehdä asiaa, varsinkin kun suorempiakin tapoja laskea löytyy.
Kuitenkin, hardiksella tehdään tuon kaltaista laskentaa ihan oikeasti eikä se ole mitenkään mahdotonta, jos käytössä on FPGA-piiri, joka hoitaa laskennat. Peruskoneella reaaliaikaisuus voi onnistua niukasti audiotaajuuksille asti, mutta siihen se kyllä jää, jos koodia ei ole optimoitu eli kirjoitettu jollakin käännettävällä kielellä. Tuollaista piirisimulaattoria voi pitää jonkinlaisena erikoistuneena skripti-kielenä tässä.