Työkirjan oppitunnit

OPPILAAN TYÖKIRJAN TEHTÄVIEN TEKEMISESTÄ
Oppilaan työkirjan rekemisessä saattaa kohdata joitakin ylitsepääsemättömältä tuntuvia ongelmia. Jos itselleen asettaa päämääräksi harjoitusten ”oppimisen” sanan tavallisessa merkityksessä, niin tie saattaa nousta pystyyn heti ensimmäisten harjoitusten kohdalla, koska niiden ”ymmärtäminen” saattaa tuntua täysin mahdottomalta ja niiden ”oppiminen” jää "hauki on kala" -asteelle. Tätä ongelmaa korostaa se, että suomenkielisessä Kurssissa harjoitusten tekstissä puhutaan ”opetuksista”, kun alkuperäisessä tekstissä käytetään ilmausta ”idea” eli ajatus tai oivallus. Kysymys on siis tehtävissä esiintuotujen ajatusten tutkimisesta omassa mielessä. Ikään kuin meiltä kysyttäisiin: voisitko kenties ajatella tämän asian olevan näin tai niin. Juuri näiden tuntemusten ja mahdollisten vastaväitteiden ja epäilysten tunnistaminen itsessä on olennaista. Kysymys on sen mielen osan tuomisesta valoon, joka EI halua tehtäviä tehdä. Siitä ei pidä eikä kannata kuitenkaan syyllistää itseään millään tavalla.
Oppilaan työkirjan harjoitusten tekemisen vaikutus ei välttämättä näy välittömästi, mutta joskus saattaa kuitenkin huomata, että jokin tietty asia, joka ennen on ärsyttänyt, ei enää vaikutakaan samalla tavalla, vaikka itse asia näyttäisi olevan ulkonaisesti ennallaan. Mielen voi tällöin yksinkertaisesti todeta muuttuneen ja keventyneeseen suuntaan. Työkirjan tehtävien tekeminen saa aikaan tervehtymisprosessin, joka pala palalta sulattaa mielen tiedostamatonta syyllisyyden painolastia.