Talous | HS-analyysi
Kilpailuvirasto hyökkäsi apteekkarien jättituloja vastaan: Miksi apteekkarit pysyivät niin rauhallisina?
Apteekkariliitto ei hätkähtänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan esitystä, joka kutistaisi apteekkarien huimia voittoja. Apteekkarit ovat selvästi valmiita myönnytyksiin, jos saavat pitää lupansa. Myönnytykset voivat kuitenkin tulla heille kalliiksi.
PÄIVÄN TIMANTTI: Halutuin luksus on nyt käytettyä – näitä second hand -arvotavaroita himoitaan
VUODEN JUTUT: Saksan autoteollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan
Talous | HS-analyysi
Kilpailuvirasto hyökkäsi apteekkarien jättituloja vastaan: Miksi apteekkarit pysyivät niin rauhallisina?
Apteekkariliitto ei hätkähtänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan esitystä, joka kutistaisi apteekkarien huimia voittoja. Apteekkarit ovat selvästi valmiita myönnytyksiin, jos saavat pitää lupansa. Myönnytykset voivat kuitenkin tulla heille kalliiksi.
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo ja apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen. (KUVA: KIMMO RÄISÄNEN, VILHELM SJÖSTRÖM)
Tuomas Niskakangas HS
Julkaistu: 4.1. 17:57
LUVANVARAISELLA toiminnalla jättituloja tahkoavat apteekkarit ovat jo pitkään olleet tikun nokassa.
Viimeksi lauantaina Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo sanoi HS:n haastattelussa, että suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa.
LUE LISÄÄ: Suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa, sanoo KKV:n Kirsi Leivo – näillä nopeilla keinoilla hän rajoittaisi apteekkien ylisuuria voittoja
Leivo katsoi, että liian suuri osa lääkkeiden hinnasta menee apteekkarien taskuun. Apteekkien voittoja voi hänen mukaansa pitää ylisuurina etenkin riskiin nähden. Lupajärjestelmän suojaamilla apteekeilla liiketoimintariskit ovat pienempiä kuin vapaasti kilpailluilla markkinoilla toimivilla yrityksillä.
Leivo esitti, että lääketaksan ja apteekkiveron muutoksilla voitaisiin karsia ylisuuria voittoja. Näin säästyisi rahaa sekä kuluttajilta että valtiolta, jolle Kelan lääkekorvaukset tulevat kalliiksi.
ÄKKISELTÄÄN voisi kuvitella, että Leivon esitys saisi apteekkarit kauhuihinsa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Lauantaina Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen vastasi puhelimeen levollisen oloisena.
”Olemme itsekin esittäneet, että lääketaksa- ja apteekkiveromekanismia kannattaa uudistaa”, Hirvonen sanoi.
Lääketaksa on säännelty hinta, jonka apteekit saavat lisätä lääkkeen tukkuhintaan. Siitä syntyvät apteekkien voitot.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Leivon mukaan lääketaksaa pitäisi pienentää.
Apteekkariliiton Hirvonen sanoo, että lääketaksaa olisi mielekästä muuttaa niin, että se olisi kiinteämpi. Nyt suuri osa taksasta määräytyy lääkkeen hinnan mukaan, vaikka apteekkien työ on pitkälti sama halpojen ja kalliiden lääkkeiden osalta. Kiinteämmät lääketaksat painaisivat kalleimpien lääkkeiden hintoja alaspäin.
Apteekkivero puolestaan perustuu yritysten lääkemyynnin liikevaihtoon, ja sitä maksavat yli 871 000 euron liikevaihtoa tekevät apteekit. Apteekkiveron muutoksilla voitaisiin Leivon mukaan varmistaa, että apteekkitoiminta olisi kannattavaa syrjäseuduillakin, mutta ylisuuriin tuottoihin kannattavimmilla alueilla pystyttäisiin puuttumaan.
Myös apteekkiveron muutokset Apteekkariliitto voisi hyväksyä osana kokonaisuutta.
KUN tilannetta tarkastelee laajemmin, on Apteekkariliiton myönteisyys uudistuksiin ymmärrettävää.
Paine apteekkijärjestelmän uudistamiseen on kasvanut jo pitkään. Markkinaliberaalit ovat äänekkäästi vaatineet apteekkitoiminnan avaamista vapaalle kilpailulle.
Taksien vapauttamisen jälkeen apteekkien on arveltu olevan seuraavana jonossa.
Nykyisille apteekkareille ensisijaista lienee lupien säilyttäminen. Jos lupien yleinen hyväksyntä vaatii hyvätuloisimpien apteekkarien voittojen karsimista, valtaosa apteekkareista lienee siihen valmis.
Pitää muistaa, että apteekkarien tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti.
HS:n selvitys vuonna 2016 kertoi, että apteekkarit ansaitsivat vuonna 2015 keskimäärin 252 000 euroa. Se oli noin kuusi kertaa niin paljon kuin keskiverto suomalainen.
Yli puolen miljoonan euron vuosituloille pääsi 45 apteekkaria, ja heistä kuusi ansaitsi yli miljoonan. Toisessa päässä monet apteekkarit ansaitsivat tavallisen palkansaajan verran.
TUNTUU hyvin mahdolliselta, että apteekkijärjestelmän uudistamisessa edetään Kirsi Leivon esittämällä tavalla.
Hallitusohjelmassa apteekkijärjestelmän uudistamisen tavoitteeksi on kirjattu ”parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus”.
Vasemmistovetoisen hallituksen linjaan sopisi hyvin luvanvaraisuuden säilyttäminen, mutta suurituloisimpien apteekkarien ylisuurien voittojen karsiminen. Keskusta haluaa sääntelyllä huolehtia harvemmin asuttujen seutujen apteekkiverkostosta.
Tuoreessa muistissa ovat myös taksien vapauttamisesta syntyneet negatiiviset reaktiot. Lääkehuollossa on kyse vakavammasta asiasta k
Kilpailuvirasto hyökkäsi apteekkarien jättituloja vastaan: Miksi apteekkarit pysyivät niin rauhallisina?
Apteekkariliitto ei hätkähtänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan esitystä, joka kutistaisi apteekkarien huimia voittoja. Apteekkarit ovat selvästi valmiita myönnytyksiin, jos saavat pitää lupansa. Myönnytykset voivat kuitenkin tulla heille kalliiksi.
PÄIVÄN TIMANTTI: Halutuin luksus on nyt käytettyä – näitä second hand -arvotavaroita himoitaan
VUODEN JUTUT: Saksan autoteollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan
Talous | HS-analyysi
Kilpailuvirasto hyökkäsi apteekkarien jättituloja vastaan: Miksi apteekkarit pysyivät niin rauhallisina?
Apteekkariliitto ei hätkähtänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan esitystä, joka kutistaisi apteekkarien huimia voittoja. Apteekkarit ovat selvästi valmiita myönnytyksiin, jos saavat pitää lupansa. Myönnytykset voivat kuitenkin tulla heille kalliiksi.
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo ja apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen. (KUVA: KIMMO RÄISÄNEN, VILHELM SJÖSTRÖM)
Tuomas Niskakangas HS
Julkaistu: 4.1. 17:57
LUVANVARAISELLA toiminnalla jättituloja tahkoavat apteekkarit ovat jo pitkään olleet tikun nokassa.
Viimeksi lauantaina Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo sanoi HS:n haastattelussa, että suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa.
LUE LISÄÄ: Suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa, sanoo KKV:n Kirsi Leivo – näillä nopeilla keinoilla hän rajoittaisi apteekkien ylisuuria voittoja
Leivo katsoi, että liian suuri osa lääkkeiden hinnasta menee apteekkarien taskuun. Apteekkien voittoja voi hänen mukaansa pitää ylisuurina etenkin riskiin nähden. Lupajärjestelmän suojaamilla apteekeilla liiketoimintariskit ovat pienempiä kuin vapaasti kilpailluilla markkinoilla toimivilla yrityksillä.
Leivo esitti, että lääketaksan ja apteekkiveron muutoksilla voitaisiin karsia ylisuuria voittoja. Näin säästyisi rahaa sekä kuluttajilta että valtiolta, jolle Kelan lääkekorvaukset tulevat kalliiksi.
ÄKKISELTÄÄN voisi kuvitella, että Leivon esitys saisi apteekkarit kauhuihinsa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Lauantaina Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen vastasi puhelimeen levollisen oloisena.
”Olemme itsekin esittäneet, että lääketaksa- ja apteekkiveromekanismia kannattaa uudistaa”, Hirvonen sanoi.
Lääketaksa on säännelty hinta, jonka apteekit saavat lisätä lääkkeen tukkuhintaan. Siitä syntyvät apteekkien voitot.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Leivon mukaan lääketaksaa pitäisi pienentää.
Apteekkariliiton Hirvonen sanoo, että lääketaksaa olisi mielekästä muuttaa niin, että se olisi kiinteämpi. Nyt suuri osa taksasta määräytyy lääkkeen hinnan mukaan, vaikka apteekkien työ on pitkälti sama halpojen ja kalliiden lääkkeiden osalta. Kiinteämmät lääketaksat painaisivat kalleimpien lääkkeiden hintoja alaspäin.
Apteekkivero puolestaan perustuu yritysten lääkemyynnin liikevaihtoon, ja sitä maksavat yli 871 000 euron liikevaihtoa tekevät apteekit. Apteekkiveron muutoksilla voitaisiin Leivon mukaan varmistaa, että apteekkitoiminta olisi kannattavaa syrjäseuduillakin, mutta ylisuuriin tuottoihin kannattavimmilla alueilla pystyttäisiin puuttumaan.
Myös apteekkiveron muutokset Apteekkariliitto voisi hyväksyä osana kokonaisuutta.
KUN tilannetta tarkastelee laajemmin, on Apteekkariliiton myönteisyys uudistuksiin ymmärrettävää.
Paine apteekkijärjestelmän uudistamiseen on kasvanut jo pitkään. Markkinaliberaalit ovat äänekkäästi vaatineet apteekkitoiminnan avaamista vapaalle kilpailulle.
Taksien vapauttamisen jälkeen apteekkien on arveltu olevan seuraavana jonossa.
Nykyisille apteekkareille ensisijaista lienee lupien säilyttäminen. Jos lupien yleinen hyväksyntä vaatii hyvätuloisimpien apteekkarien voittojen karsimista, valtaosa apteekkareista lienee siihen valmis.
Pitää muistaa, että apteekkarien tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti.
HS:n selvitys vuonna 2016 kertoi, että apteekkarit ansaitsivat vuonna 2015 keskimäärin 252 000 euroa. Se oli noin kuusi kertaa niin paljon kuin keskiverto suomalainen.
Yli puolen miljoonan euron vuosituloille pääsi 45 apteekkaria, ja heistä kuusi ansaitsi yli miljoonan. Toisessa päässä monet apteekkarit ansaitsivat tavallisen palkansaajan verran.
TUNTUU hyvin mahdolliselta, että apteekkijärjestelmän uudistamisessa edetään Kirsi Leivon esittämällä tavalla.
Hallitusohjelmassa apteekkijärjestelmän uudistamisen tavoitteeksi on kirjattu ”parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus”.
Vasemmistovetoisen hallituksen linjaan sopisi hyvin luvanvaraisuuden säilyttäminen, mutta suurituloisimpien apteekkarien ylisuurien voittojen karsiminen. Keskusta haluaa sääntelyllä huolehtia harvemmin asuttujen seutujen apteekkiverkostosta.
Tuoreessa muistissa ovat myös taksien vapauttamisesta syntyneet negatiiviset reaktiot. Lääkehuollossa on kyse vakavammasta asiasta k
Vastaukset 1
Vanhimmat
Me kaikki maksamme apteekkarit rikkaiksi. Mehän maksamme myös suuret KELA-korvaukset veroina. Apteekkarit pitävät hinnat korkeina, että saavat paljon tuohta lääkkeistä.
Vähän sama kuin maataloustuet, jotka kansalaiset maksavat maataloustuottajille, mutta joutuvat silti itse ostamaan kallista ruokaa.