Kuulkaas nyt Työnantajat, Tradenomit, Merkonomit, Ekonomit ja kaikki muutkin kaupan alan ihmiset.
Ammattikorkeakoulu ei ole Yliopisto ts. tiedekorkeakoulu. Tradenomi koulutetaan lähtökohtaisesti Asiantuntija tehtäviin, joista uran edetessä on mahdollista edetä esimiestehtäviin.
Yliopistossa taas opiskelija koulutetaan lähtökohtaisesti huomattavan laajemmalle tehtäväalueelle.
Kummassakaan ei opiskelijaa kouluteta suoranaisesti johtajaksi, Moniko KTM on päässyt suoraan esimerkiksi TJ:ksi valmistuttuaan yliopistosta?
Keskeisin ero Tutkinnoilla on Todellakin Akateemisuudessa. Toisaalta se on Tradenomin kannalta etu (kontaktit työelämään) ja toisaalta haitta (tiedon soveltaminen, itsensä kehittäminen, asioiden tutkiminen).
Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat, kuten jo useissa keskusteluissa on mainittu hyvinkin merkittävässä asemassa. Pientä etua Tradenomeille tosiaankin antaa valmiit kontaktit työelämään jo opiskeluajoilta.
En edes itse tohtoriksi väitelleenä, pysty väittämään että minulla oli valmistuttuani enemmän työkokemusta, kuin esimerkiksi Kaverillani joka oli ensin suorittanut merkonomin ja jälkeenpäin Tradenomin tutkinnon.
Tilastollisesti Tradenomit ovat toki heikommin palkattua ja alhaisemmissa tehtävissä toimivia kuin Maisterit. Osaltaan sitä selittää se että Yliopistoilla on historii takanaan jo ainakin vuosisata, kun taas ensimmäiset Tradenomit valmistuivat n 10 vuotta sitten. Monet työnantajat eivät tunne Tradenomien osaamista, Selkeä stereotypia Tradenomista puuttuu. Tradenomien työttömyys % on myös suurempi.
v. 2010 odotellaan lopullista suurten ikäluokkien poistumista työelämästä. Tämä tulee varmasti sekoittamaan Tradenomin ja Ekonomin keskeiset erilaisuudet, säilyttäen kuitenkin Aketeemisen tutkinnon arvon.
Tradenomien epäonneksi voin sanoa että tuon poistuman mukana tulevat uudet työpaikat varsinkin johdossa menevät kyllä Maistereille ja prosentuaalisesti vain hyvin pieni osa maistereille, ellei kouluttamista Tradenomeiksi hillitä huomattavasti.
8000 uutta Tradenomia on vuodessa aivan liikaa ja se syö varmasti Tradenomi tutkinnon arvoa, tällä menolla Tradenomeista tulee kaupan kassoja, sihteerejä ym. Tuolla koulutus määrällä se on väistämätöntä.
Arvostelen kuitenkin naurettavia kommentteja työnatajilta jotka vertaavat Tradenomia ja merkonomia tai oikeammin ehkä vanhempaa merkonomin tutkintoa, tai yo merkonomin tutkintoa.
Ajatellaampa nyt esimerkiksi omaa pääainettani, johtajuutta. 30 vuotta sitten johtajuus käsitti vain murto-osan nykyisestä tiedon määrästä mikä on tarjolla. Nykyinen tutkinto on paljon laajempi kuin entinen merkonomi tutkinto, toisaalta ne perusasiat hallittin ennen paremmin, mutta toisaalta niitä oli huomattavasti vähemmän. Nykyajan työnatajat eivät osaa hyödyntää Merkonomin tai ainakaan Tradenomin koko osaamista.
Tutkinnon tunnettuus on etu sijalla tässä asiassa, onhan selvää että jokaisella meistä on epäluuloja eri ryhmiä kohtaan.
LOPUKSI
Rekrytoijat huom. Ottakaa selvää eri koulutuksen saaneista mitä koulutus sisältää, mihin se valmentaa, miksi pitäisi valita esim. Tradenomi.
Tutustukaa ihmiseen, koulutus ei kerro kaikkea.
Opiskelijat huom. Tradenomi ei ole KTM. miettikää mihin haluatte, mihin kyvyt riittää, toinen tutkinto ei ole toistaan parempi ellette itse ole sopivia tehtäviinne.
VIESTINI JATKOKSI EN KAIPAISI NIITÄ ASIATTOMIA KOMMENTTEJA. JOKAINEN VOI OLLA VÄÄRÄSSÄ JA NÄMÄ OVAT VAIN MIELIPITEITÄ, JOTKA YRITIN PERUSTELLA FAKTOILLA JA OMILLA KOKEMUKSILLANI, YRITETÄÄN SAADA TÄSTÄ ASIANTUNTEVA JA HYVÄ KESKUSTELU, MIELIPITEET OVAT AINA TERVETULLEITA, MUTTA ASIATTOMUUKSIA EN KAIPAISI
Ammattikorkeakoulu ei ole Yliopisto ts. tiedekorkeakoulu. Tradenomi koulutetaan lähtökohtaisesti Asiantuntija tehtäviin, joista uran edetessä on mahdollista edetä esimiestehtäviin.
Yliopistossa taas opiskelija koulutetaan lähtökohtaisesti huomattavan laajemmalle tehtäväalueelle.
Kummassakaan ei opiskelijaa kouluteta suoranaisesti johtajaksi, Moniko KTM on päässyt suoraan esimerkiksi TJ:ksi valmistuttuaan yliopistosta?
Keskeisin ero Tutkinnoilla on Todellakin Akateemisuudessa. Toisaalta se on Tradenomin kannalta etu (kontaktit työelämään) ja toisaalta haitta (tiedon soveltaminen, itsensä kehittäminen, asioiden tutkiminen).
Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat, kuten jo useissa keskusteluissa on mainittu hyvinkin merkittävässä asemassa. Pientä etua Tradenomeille tosiaankin antaa valmiit kontaktit työelämään jo opiskeluajoilta.
En edes itse tohtoriksi väitelleenä, pysty väittämään että minulla oli valmistuttuani enemmän työkokemusta, kuin esimerkiksi Kaverillani joka oli ensin suorittanut merkonomin ja jälkeenpäin Tradenomin tutkinnon.
Tilastollisesti Tradenomit ovat toki heikommin palkattua ja alhaisemmissa tehtävissä toimivia kuin Maisterit. Osaltaan sitä selittää se että Yliopistoilla on historii takanaan jo ainakin vuosisata, kun taas ensimmäiset Tradenomit valmistuivat n 10 vuotta sitten. Monet työnantajat eivät tunne Tradenomien osaamista, Selkeä stereotypia Tradenomista puuttuu. Tradenomien työttömyys % on myös suurempi.
v. 2010 odotellaan lopullista suurten ikäluokkien poistumista työelämästä. Tämä tulee varmasti sekoittamaan Tradenomin ja Ekonomin keskeiset erilaisuudet, säilyttäen kuitenkin Aketeemisen tutkinnon arvon.
Tradenomien epäonneksi voin sanoa että tuon poistuman mukana tulevat uudet työpaikat varsinkin johdossa menevät kyllä Maistereille ja prosentuaalisesti vain hyvin pieni osa maistereille, ellei kouluttamista Tradenomeiksi hillitä huomattavasti.
8000 uutta Tradenomia on vuodessa aivan liikaa ja se syö varmasti Tradenomi tutkinnon arvoa, tällä menolla Tradenomeista tulee kaupan kassoja, sihteerejä ym. Tuolla koulutus määrällä se on väistämätöntä.
Arvostelen kuitenkin naurettavia kommentteja työnatajilta jotka vertaavat Tradenomia ja merkonomia tai oikeammin ehkä vanhempaa merkonomin tutkintoa, tai yo merkonomin tutkintoa.
Ajatellaampa nyt esimerkiksi omaa pääainettani, johtajuutta. 30 vuotta sitten johtajuus käsitti vain murto-osan nykyisestä tiedon määrästä mikä on tarjolla. Nykyinen tutkinto on paljon laajempi kuin entinen merkonomi tutkinto, toisaalta ne perusasiat hallittin ennen paremmin, mutta toisaalta niitä oli huomattavasti vähemmän. Nykyajan työnatajat eivät osaa hyödyntää Merkonomin tai ainakaan Tradenomin koko osaamista.
Tutkinnon tunnettuus on etu sijalla tässä asiassa, onhan selvää että jokaisella meistä on epäluuloja eri ryhmiä kohtaan.
LOPUKSI
Rekrytoijat huom. Ottakaa selvää eri koulutuksen saaneista mitä koulutus sisältää, mihin se valmentaa, miksi pitäisi valita esim. Tradenomi.
Tutustukaa ihmiseen, koulutus ei kerro kaikkea.
Opiskelijat huom. Tradenomi ei ole KTM. miettikää mihin haluatte, mihin kyvyt riittää, toinen tutkinto ei ole toistaan parempi ellette itse ole sopivia tehtäviinne.
VIESTINI JATKOKSI EN KAIPAISI NIITÄ ASIATTOMIA KOMMENTTEJA. JOKAINEN VOI OLLA VÄÄRÄSSÄ JA NÄMÄ OVAT VAIN MIELIPITEITÄ, JOTKA YRITIN PERUSTELLA FAKTOILLA JA OMILLA KOKEMUKSILLANI, YRITETÄÄN SAADA TÄSTÄ ASIANTUNTEVA JA HYVÄ KESKUSTELU, MIELIPITEET OVAT AINA TERVETULLEITA, MUTTA ASIATTOMUUKSIA EN KAIPAISI
Vastaukset 121
Vanhimmat
Ei jaksais enää näitä.
Luulitko kirjaoittaneesi fiksunkin viestin? Älä nyt aliarvioi ihmisiä.
Toivottavasti viestin kirjoittaminen ei pituudestaan huolimatta kestänyt kauaa. Etkä luullut valistaneesi ketään.
Näillä palstoilla olisi helppo heitäytyä asiantuntijaksi mikäli lukijoiden taso olisi sama kun itse "asiantuntijan"
Typerä !
Joo-o. Itse voin tradenomina kertoa, että se työn saanti alalta on todellakin kiven alla. Tradenomilla kun ei ole kunnon pätevyyttä oikein mihinkään. Osataan sieltä sun täältä jotakin, muttei mitään ihmeempää. Kielitaito ja atk-taidot ovat tietysti aika hyvät, mutta kun koulun jälkeen harvalla on sitä vuosien kokemusta kaupan alalta, niin paikat menevät vanhoille konkareille (vaikka työkokemusta omaavalle merkonomille).
Tradenomi on käsitteenä epäselvä niin työnantajalla kuin tradenomille itselleenkin. Ei oikein tiedä edes, että millaisiin hommiin voi hakea. Lisäksi nykyään joka toinen on tradenomi tai vastaava.
Asiallista ja viistasta teksiä - kerrankin positiivinen yllätys tämän kaiken netissä olevan verbaalioksennuksen joukossa.
"8000 uutta Tradenomia on vuodessa aivan liikaa ja se syö varmasti Tradenomi tutkinnon arvoa, tällä menolla Tradenomeista tulee kaupan kassoja, sihteerejä ym. Tuolla koulutus määrällä se on väistämätöntä."
Tuo pitää paikkansa. Opiskelupaikkojen määrä on yksinkertaisesti aivan liian suuri. Muistelisin, että Insinööriliitto on yrittänyt saada järkeä oman koulutuksensa suhteen; kun kaikille ei riitä töitä niin mitä järkeä on kouluttaa liikaa ihmisiä. Toivon, että sama asia otettaisiin puheeksi myös tradenomien kohdalla.
Lähtisin mielelläni karsimaan oppilaitoksia tästä maasta, sillä niitä on liikaa. Tulisi keskittyä mieluummin muutamaan tasokkaaseen yksikköön, jossa opiskelisi oikeasti kyvykästä ja lahjakasta porukkaa. Ehkä silloin myös tutkinnon arvostus nousisi enemmän. Haluaisin myös, että koulut tekisivät selkeät rajat siitä, ketä ylipäänsä otetaan sisälle.
Tradenomien suuhun laitetaan hyvin paljon kaikenlaisia sanoja, jotka usein eivät liity millään tavalla todellisuuteen. Luonnollisesti ensimmäisenä vuotena opiskelijat eivät ole hahmottaneet selkeästi sitä, mitä se oma koulutus tarkalleen ottaen on ja luulot ovat sen mukaisia. Loppua kohti kuitenkin kuva selkenee ja samalla myös käsitys siitä, millaisiin töihin olisi pystyvä ja kykenevä koulutuksensa pohjalta. Tuskin löytyy montaakaan tradenomia, jotka koulun loppumisen jälkeen olettavat, että voisivat tehdä vaativia johtotöitä.
Jos jotain voisin maailmassa muuttaa niin sen, ettei opiskelijoiden tarvitsisi hampaat irvessä yrittää opiskelujensa aikana todistaa muille omaa ylivertaisuuttaan polkemalla muita alaspäin. Työelämä on se, mikä lopulta näyttää miten lahjakas ihminen kyseessä on. Luonnollisesti on tärkeää, että työnantajat saisivat mahdollisimman tarkan kuvan siitä, mitä työnhakijan koulutus pitää sisällään, ettei sitten tulisi ikäviä yllätyksiä. Kaikenlainen vihanpito ja riitely tradenomin ja KTM:n välillä on turhaa. Sen vänkäyksen antia kuvaa hyvin tämä: "Arguing in internet forums is like competing in the special olympics, even if you win, you are still retarded"
(Olen väsynyt)
Eihän sairaanhoitajatkaan ja lääkärit riitele koko ajan keskenään, kuten eivät papit ja diakonitkaan. Molemmille (kauppatieteiden maistereille ja tradenomeille) on työmarkkinoilla tarjolla kykyjään vastaavia tehtäviä. Ja tulee jatkossakin olemaan.
Kerrankin tosiaan asiaa ja asiallisesti.
Suomessa on arviolta tällä hetkellä noin 60 eri tasoista korkeakoulua- ja ammattikorkeakoulua. On tietenkin selvää, että ikäluokkien supistuessa ei millään voida ylläpitää ko. määrää.
Oma arvioni on, että noin 10 vuoden kuluessa Suomessa on 5 itsenäistä ja monitieteellistä yliopistoa ja noin 20 ns. maakuntakorkeakoulua, joihin on yhdistetty sekä osa nykyisiä yliopistotoimintoja että ammattikorkeakulusektorilta parhaat yksiköt. Jäljelle jääneet "eliitti" (ruma sana, mutta käytän kuitenkin) yliopistot tuottavat kansainväliesti korkeatasoisen tutkimustiedon ja kouluttavat parhaan opiskelija-aineksen. Ns. maakuntakorkeakouluilla on tärkeä tehtävä kouluttaa ammattitaitoista ja asiansa hyvin osaavaa väkeä maakuntien elinkeinoeläömän ja julkishallinnon tarpeisiin.
Itse asiassa em. ajattelu sisältyy OPM:n selvitysmies Rantasen raporttiin, joka vaiettiin osin kuoliaaksi. Joka tapauksessa trendi on selvä ja raha 8tai paremmikin sen puute) on erittäin hyvä konsultti.
Suomessa ei ole 60:tä korkeakoulua.
Ammattikorkeakouluja oli yhteensä 29 ja yliopistoja kaksikymmentä : kymmenen monitieteistä yliopistoa, kolme teknillistä korkeakoulua, kolme kauppakorkeakoulua sekä neljä taidekorkeakoulua. Tästä saamme 49. Lähteenä Opetushallituksen sivut. Tarkistetaan faktat
Tradenomeille on käynyt/käymässä kuten insinööreille he tekevät töitä johon ovat täysin ylikoulutettuja. Mikä auttaa? No opiskelupaikkojen radikaali pudottaminen tottakai. Toiseksi, tradenomi nimike on jäänyt monelle työnantajalle (myös minulle) epäselväksi. Mikä on tradenomi? Mielestäni työnantajille tulisi antaa tietoa tradenomien koulutuksesta ja siitä minkälaiseen työhön ko. koulutus sinut "valmistaa".
Loistava käytännön esimerkki.
Tuo on mielestäni ongelmsan ydin. Työnanatajille todellakin pitäisi saada lisätietoa Tradenomeista, kuten myös koulutuksen sisällöstä.
Toisaalta eivät kauppatieteiden opiskelijat tai jo valmistuneet tiedä eroja, en tiedä käytännön eroja itsekään, vaikka työni liitty korkeakouluihin. sen perusteella mollaaminen tai edes 100 vuotta vanhan tutkinnon vertaaminen 10 vuoden ikäiseen tutkintoon on säälittävää.
Toisaalta tulevaisuuden työnantajina saatamme olla me tiedekorkeakoulusta valmistuneet, jos me emme tiedä mitään Tradenomeista, tuskin tulevaisuus on tradenomeilla sen valosampi.
Täytyisi tehdä jotain nyt, kun tutkinto on uusi ja siitä ei ole työnantajille syntynyt selvää kuvaa. Jos vaikutelma on nyt hyvä on se sitä tulevaisuudessakin. Ei nykyisillä koulutusmäärillä.
Siis Suomessahan koulutustaso yleensä on ollut korkea. Tänäpäivänä tuntuu kuitenkin siltä, että kansaa pyritään tyhmistämään (EU:n myötä) kaikella mahdollisella tavalla. Esim. Tradenomien massakoulutus. Olemmeko liian viisita EU-maiden keskitasoon verrattuna. Ihmetyttää monin asioiden äärellä...
Ihan varmasti olet oikeassa siinä, että tradenomeja koulutetaan liikaa, koska kaikille ei riitä töitä.
Mietin kuitenkin, olisiko parempi jättää nämä nuoret ilman koulutusta tai kouluttaa n.s. käytännön töihin? Eihän meillä ole tarjolla mitään töitä kouluttamattomille, ja ammattikoulun käyneitten työllistymistilanne on vielä huonompi kuin tradenomeilla. Vai mitä näille nuorille pitäisi tarjota, jos ei tradenomin koulutusta?
Tradenomin koulutus on kuitenkin siitä hyvä pohjakoulutus, että se on laaja-alainen ja antaa valmiuksia monenlaisiin tehtäviin ja siitä voi myös myöhemmin jatkaa muille aloille. Onko koulutuksen ainoa tarkoitus ja mittari se, että saako sillä suoraan alaa vastaavia töitä?
Tiedän aika paljon korkeakoulutettujakin, jotka tekevät ihan toisen alan hommaa, mihin heidät on alunperin koulutettu, osa alempia ja osa korkeakoulutusta vaativia, mutta ihan eri juttuja, mihin on alunperin ajatelleet itse sijoittuvansa.
Kiitos vaan asiallisista kommenteista.
Tradenomien määrä kun nyt puhuttaa, niin lisään, että työpaikkoja syntyy eniten juuri Tradenomien edustamille aloille ja palvelusektori kasvaa varmasti huimasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Kunnat ja Valtio kun alkaa ulkoistamaan palveluja, niin työpaikkoja kyllä syntyy, mutta 8000 on silti liikaa. Montakohan Merkonomia mahtaa olla nykyään työelämässä? Tällä vauhdilla tradenomeja voi olla pian enemmän.
Ehdottomasti olen samaa mieltä, pääsykokeiden ja valintakriteerien tiukentamisesta. Ja kontrollia tuohon vuosittaiseen valmistuneiden määrään tulisi todellakin saada.
Jatketaan keskustelua hyvissä merkeissä eteenkin päin
Kaikki tulevaisuuden kehityssuunnat ovat seurausta poliittisista kompromisseista. Näihin vaikuttavat ( viiveellä) talouden kehitys, ja eri tahojen (varsinkin murrosvaiheessa hidastava) lobbaus. Välivaiheena syntynee pari lehtolasta, kompromiseseja joita juuri kukaan ei käytännössä tunnusta.
Lopulta päätynemme jonnekin tuonsuuntaiseen kuin tuo n. 5 yliopistoa ja n. 20 "korkeakoulua".
Todennäköisesti muutos etenee kiirehditysti seuraavassa talouden laskusuhdanteessa. Ja tuon kauden valtionvarainministerin puolue on seuraavan eduskuntakauden oppositiossa. Ja tuo puolue ei ole SDP!
Tämän oppositioon ajautuvan puolueen seuraavalla hallituskaudella voimmekin olla jo melko lähellä "lopullista".
Sitten joku lobbaa miten kankaanpäähän pitäisi saada "korkeakoulu"...jne.
Ja ainiin, tuo kommenttisi ei ole mitään "asiallista keskustelua" edistävä. Se on huono ja voisit olla esiintymättä minään "auktoriteettinä".
Siis tuo tehostus olisi missä tahansa talouden suhdanteessa kaikista järkevin ratkaisu. Yliopitoja ja AMK:ita ON liikaa.
Valitettavasti ainoastaan pakko (laajassa mielessä) saa etsimään kokonaisvaltaisesti parhainta ratkaisua.
Ensimmäinen muutos voisi olla ylioppilaiden määrän vähentäminen. Tämä toteutuis parhhaiten luomalla ammattikouluihin joitakin "lukiota ja ammattikoulua yhdistäviä" linjoja. Toki se täytyy säilyttää, että esim. ammattikoulusta on mahdollista pyrkiä yliopistoon. Olisi väärin mikäli 14-vuotiaana tehdyt päätökset "sulkisivat ovia".
Niin, valitettavasti koulutuspolitiikka on uhrattu niin aluepolitiikan kuin erityisesti ns. tasa-arvopolitiikan alttarille. Nykyiset päähallituspuolueet edustavat molempia suuntauksia erityisen voimakkaasti. Tosin pääoppositiopuolue ei ole pärjännyt vallassa ollessaan yhtään paremmin. Keskusta hoitaa sen, että maan kaikissa niemissä ja notkoissa on ns. korkeakoulu ja demarit sen, että kaikille tarjotaan kykyihin katsomatta vähintään jonkin tasoinen korkeakoulututkinto.
Em. asiat ovat hienoja ja sinänsä kannatettavia asioita, mutta aivan luonnollisista ihmisen älykkyyteen, oppimiskykyyn ja taloudelliseen toimeliaisuuteen liittyvistä syistä kumpakaan ei ole mahdollista. Kaikista ei ole opiskelemaan ja aivan samoin kaikkialla ei ole mahdollisuutta pitää myöskään oppilaitoksia. Eikä näin tarvitsekkaan olla.
Itse vierastan ns. anglo-amerikkalaisia eliittikouluja ja em. ideologiaa, mutta valitettavasti se on osaltaan myös Suomen koulutuspolitiikan tulevaisuuden tie (vrt. 5 yliopistoa riittää).
En ole mikään pikakirjoituksen mestari. Sanat ja kielioppi menevät vähän huonoksi.
Diplomatia ei taida olla tuttu sana sinulle. Ei täällä kenenkään tarvitse mitää esittää, riittää kun sanoo sanottavansa ja mielellään asiallesessa muodossa.
Heräisit! tämä on keskustelu, ei väittely, ei kuulustelu, ei mikään mistä tarvitsisi riidellä. Hyviä näkökantoja kun tulee ja turhat viestit pysyy poissa, niin hyvä.
Olen osittain samaa mieltä. Ammattikoulujen kaksoistutkinnot esimerkiksi ovat mielestäni toimineet loistavasti, vaikka ne käytännössä vaativat oppilaalta nykyään liian tiiviin opiskelutahdin.
Lukionkäyneille olisi hyväksi hankkia myös ammatillista osaamista ja taas ammattikoulu opiskelijalle pitäisi saada laajempia yleissivistäviä kokonaisuuksia esim. kielet ja matematiikka. Pelkkä ammatillinen Eenglanti ei riitä.
koulutettiin 70 luvulla liikaa ja arvostus romahti, joka kylään rakennettiin kauppaopisto, liekö sama nyt tradenomien kohtalo?
"Kunnat ja Valtio kun alkaa ulkoistamaan palveluja, niin työpaikkoja kyllä syntyy,"
Jos valtio tai kunnat ulkoistaa palvelujaan, työpaikat siiryvät vain yksinkertaisesti julkiselta sektorilta yksityisen puolelle ja todennäköisesti työpaikkoja häviää. Työpaikkojen häviämisen perustelen sillä, että yksityisyritys pyrkii tuottamaan voittoa omistajilleen ja tehostaa siksi toimintansa äärimmilleen. Hekilöstökuluthan ovat yrityksillä suuret ja "helppo" karsimisen kohde.
..millä perusteella päätät, mikä sana alkaa isolla alkukirjaimella ja mikä ei?
Käyn valitettavasti töissä enkä ehdi paneutua pikku seikkoihin, kiire kun on. 06.00 Oon tänne tullut ja 19.00 jälkeen lähden pois. keskittyisit itsekin vain olenaiseen. joku voi oikeasti etsiä asiatietoa, käyttäisit sinäkin aivoja sen tuottamiseen.
Anteeksi nyt sitten kirjoitusvirheeni, vaikka tuskin äidinkieltä työksesi opetat. Yritän parantaa tapani.
...saanut kypsyysnäytteesi läpi, kun olet valmistunut maisteriksi? Et hallitse edes alkeellista argumentointia, puhumattakaan kielioppisäännöistä. Ja luulisi, että KTT:lla nämä vaatimukset olisivat toisessa potenssissa.
Ei taida olla KTT.
Ei maisterilta, kauppatieteilijältä varsinkaan, vaaditaan mitään kirjoittamisen osaamista. Niiden sivistyksellinen osaaminen on niin ohutta, että oksettaa.
Hyvä juttu, että kerrankin aihetta lähestytään asiallisesti ja keskustelu on jatkunutkin melko hyvin sellaisena.
KTM:n ja tradenomin ero on mielestäni valmistumisvaiheessa selkeä ja hyvä niin. Minä esimerkiksi kun en halua niihin tehtäviin, joihin KTM-tutkinto on ensisijaisesti suunniteltu vaan tradenomeille suunnitellut työt ovat minulle enemmän mieleen. Tällöin pitäisi jokaisen arvostaa toisen tekemää valintaa ja lopettaa mollaamisen. KTM:ien ei tule haukkua tradenomeja eikä tradenomien tule haukkua KTM:iä; molempia tarvitaan työelämässä.
Mutta sellaisesta haluaisin keskustelua, että eikö kaupan kassalla työskentelevällä henkilöllä ole hyvä olla myös tutkinto? Tradenomin tutkinnossa käydään todella paljon läpi asiakaspalveluun liittyviä vaatimuksia, tavoitteita, tapoja toimia, tapoja kehittää, jne. joten mielestäni tradenomin tutkinto on hyvä kaupan kassallekin. Välillä näet asiakaspalvelua on hoitamassa henkilöitä, jotka eivät oikein hallitse tuota asiakaspalvelua.
Tutkinnon avulla asiakaspalvelun tärkeys ja muut siihen liittyvät asiat saattaisivat selkeytyä ja kehittyisi paremmat toimintatavat, jolloin asiakaspalvelu toimisi mahdollisesti paremmin. Hyvä asiakaspalvelu taas loisi mahdollisuuden pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja sitä kautta parempaan kannattavuuteen (tarkoitan sitä, että vanhan asiakassuhteen ylläpitäminen kun on erittäin paljon edullisempaa kuin uusien asiakassuhteiden hankkiminen jatkuvasti).
Tradenomeja ei siis välttämättä kouluteta liikaa, jos näin ajattelee. Toinen näkökantani on se, että silloin kun tradenomeja koulutetaan paljon, niin kilpailu työpaikoista toimistoissa on kovaa. Näin ollen opiskeluun ja tietojen hanskaamiseen panostetaan paremmin ja työmarkkinoille tulee hyvää potentiaalista työvoimaa, josta valita parhaita työntekijöitä erilaisiin tehtäviin yrityksessä.
Toisaalta opiskelu on mielestäni myös työttömyyttä parempi vaihtoehto. Vaikka työttömällä olisikin jo jokin tutkinto, voi hän opiskelemalla hankkia lisäoppia tai laajentaa osaamistaan. Esimerkkinä voisin vaikka kirjoittaa putkimiehestä, joka jää työttömäksi. Pelkän työttömänä olemisen sijaan hän voi lähteä esimerkiksi opiskelemaan kaupallista alaa, jolloin hän saa hyvää oppia mahdollisesti oman yrityksen perustamiseen ja näin hän työllistäisi itse itsensä.
Kommentoikaa ajatuksiani.. Jalostetaan niitä yhdessä.
Toivottavasti viestiketju jatkuu yhtä asiallisena kuin se tähän mennessä on ollut.
Olen itse opiskellut tradenomiksi ja istun vieläkin kaupan kassalla iltaisin (jatkan opiskelujani toisaalla). Olen huomannut, että koulussa saatavista opeista ~99% menee täysin hukkaan kassatyössä. Se jäljelle jäävä prosentin hyöty tulee siitä, että kirjallisuus motivoi tekemään työtä paremmin ja ymmärtämään sen tärkeyden. Muuten työ on sellaista, jonka teknisen puolen oppii kuka tahansa ilman koulutustakin. Se asiakaspalveluhenkisyys taas on jotain, mikä täytyy olla ihmisessä jo valmiina. Vaikka kuinka lukisi, paremmaksi asiakaspalvelijaksi ei voi tulla muuten kuin käytännön kautta. En näe, että 3,5 vuoden opiskelu vastaisi sitä hyötyä, minkä siitä kassaneitinä saa irti. Motivaatio itsensä kehittämiseen voi tulla niin monesta muustakin paikasta kuin koulusta.
Uskon, että niillä taidottomilla asiakaspalvelijoilla voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Jos ei ole oikeaa luonnetta, sitä työtä ei saa tehtyä kunnolla.
Siis ensinnäkin tämä "keskustelu" sai jo huonot lähtökohdat tradenomiopiskelijan esittäessä tohtoria.
Ja siis toisekseen, KAIKKI RAHAT JOTKA KÄYTETÄÄN KOULUTUKSEESI OVAT POIS JOSTAKIN MUUALTA.
Se ON hyvä, että on erilaisia tutkintoja. Ongelmana ovat määrät. Siis kannattaako valtion kouluttaa kaupan kassojansa 16 vuotta? Niin KTM:ien, kun tradenomejen määriä täytyisi vähentää jonnekin, jossa valtio saisi myös jonkinlaista tuotosta panoksellensa.
Toinen rahoja haaskaava ryhmä ovat juuri nuo "yrittäjiksi rupeavat putkimiehet". Ja kaikki hiton yrittäjätradenomit. Kohta ei enää pystytäkään tilittämään alv:itä ja tulee taas yksi näitä "tuhansista murheellisista lauluista".
Kestihän se miltei vuoden ja varaston kiertonopeuskin oli miltei 1.
Olen väsynyt, mutta ei kauta...Sanoiko markkinoiden perusteiden peruskirja uusien asiakassuhteiden luomisen olevan kallista ? AsiantuntiJa.!.
En edes yritä kirjoittaa älykästä tai koherenttia viestiä. Puutuin pariin kohtaan ja kerroin vain, että te tradenomiopiskelijat jaksatte kerta toisensa jälkeen alittaa sen maantasoa hipovan riman.
Te olette kyllä yksiä ja ärsyttäviä!
AAAAAHHHHH !! HITTO !!!
Niin tarkennettakoon vaikka niin, että mikäli tradenomeille haluaisi laatua, voisi määrää tiputtaa 8000:sta esim. 800:n.
KTM-tutkinnon anto oikeuden sen sijaan voisi poistaa yhdeltä tai kahdelta paikalta.
Hyvä että teksti jatkuu asiallisena ja todella hyvä että tulee kannanottoja molemmin puollin ja jopa ymmärrettäviä.
Turhaa niitä Tradenomeja verrataan KTM:iin kuten sanoit, kaikki eivät halua maisterin paikoille.
Oma mielipiteeni on ettei Tradenomi kuulu kaupan kassalle, vaan se kuuluu lähinnä merkonomeille. Kyllä niillä on riittävät taidot siihen ja miksi niitä muuten koulutettaisiin edes alalle, jos ne alimmat tehtävät nykyään menevät Tradenomeille?
Tietenkin ymmärrän hyvin että esim. erikoisliikkeiden yrittäjät haluavat mielummin Tradenomin koulutuksen kun Merkonomin ja ei ammattitaidosta ainakaan haittaa ole.
Toisaalta ei noilla maistereillakaan näytä kovin hyvin menevän kun on aikaa täällä tradenomeja haukkua.
"Toinen rahoja haaskaava ryhmä ovat juuri nuo "yrittäjiksi rupeavat putkimiehet"."
Sinulla on ilmeisesti jotain pienyrittäjiä vastaan. No, otapa selvää minkälainen on Suomen yritysrakenne ja tule sitten uudelleen vaahtoamaan. Olisiko mielestäsi parempi, jos kaikki LVI-palvelut olisivat parin-kolmen hirvittävän ison yhtiön hallussa?
"Ja kaikki hiton yrittäjätradenomit. Kohta ei enää pystytäkään tilittämään alv:itä ja tulee taas yksi näitä "tuhansista murheellisista lauluista"."
Yrittäjyys on siis täysin tutkinnosta kiinni? Kaikki muut paitsi yliopiston käyneet ovat taloudelliseen turmioon tuomittuja ja ALV:t jää maksamatta.
"Minä esimerkiksi kun en halua niihin tehtäviin, joihin KTM-tutkinto on ensisijaisesti suunniteltu vaan tradenomeille suunnitellut työt ovat minulle enemmän mieleen."
Kerrotko meille mitä ovat nämä tradenomeille suunnitellut työt? Samalla voit kertoa miten ne eroavat KTM:n ja merkonomien töistä?
Kaupan kassan tutkinnoista: Moilla vanhemmilla kassoilla on kauppakoulu keskikoulun jälkeen käytynä. Nuoremmilla on ylppäritodistuksen jälkeen jäänyt työvaihde päälle ja homma toimii. Tai merkonomilakki! Miksi kaupan kassan kuuluisi kouluttautua vielä 3.5v ylimääräistä vaikka siellä käytäisiin lävitse kuinka paljon tahansa asiakaspalvelua? Kuten joku mainitsi, asiakaspalvelu tulee olla jo itsessä eikä sitä voi opetella kirjoista. Itsellänikin on kumma kyllä asiakkaita.
Enkä ymmärrä näkökantaasi tradenomien koulutuksesta. Vähiä toimistopaikkoja hakee satoja vastavalmistuneita tradeja, sitä ennen sadat opiskelijat kinuavat harjoittelupaikkaa ja kaikilta löytyy jotain ainutlaatuista osaamista mistä on juuri meidän yritykselle ainutkertaista hyöyä! Luulet siis että firmoissa ei muuta tehdäkään kuin seulota hakemuksia? Mistä aikaa ihannoimallesi liiketoiminnalle?
Myös työttömän putkimiehen tapaus on kyseenalainen. Miksi aloittaa lisää kaupallisia opintoja kun ammattikoulussa LVI-puolella käydään yrittäjyyttä muutama kurssi. Kertaus on opintojen äiti vaikka siihen riittäisi kuukauden koulutus aikuiskoulutuskeskuksessa. Eikä omaa firmaa perusteta sormia näpsäyttämällä kuten koulussa opetetaan. Putkiyritys vaatii suurehkot investoinnit työkaluihin, markkinointiin, ym.
Minua ihmetyttää koulujen vastuuttomuus yrittäjyysopinnoissa. Simuloinneissa kaikki onnistuu ja rahaa riittää mutta miten on tosielämässä. Olen nähnyt miten opiskeluyritys on jäänyt kummittelemaan ja taloudellinen tilanne on perheessä huonontunut.
Tässä jalostettua pessimistiä AMK:n kirjaston luettavaksi Tuija. Sano terveisiä kirjaston tytöille!
Totta puhut, mutta aika monet toimistohommatkin ovat loppujen lopuksi sellaisia, että ne oppii ilman koulutustakin. :) Tradenomin koulutuksessa käydään niin laaja-alaisesti läpi asioita, että en usko löytyvän työtä, jossa voidaan hyödyntää tradenomin kaikki tieto/osaaminen; se kun antaa valmiudet niin moniin tehtäviin.
Mutta onhan kassaneidillä, joka on opiskellut tradenomiksi, hyvät mahdollisuudet saada halutessaan joku toinen työpaikka, kuin sellaisella, jolla ei ole koulutusta ollenkaan.
Sinähän se taas :/
Haluaisitko kertoa, miten mielestäsi merkonomien ja tradenomien työnkuva keskimäärin eroaa toisistaan? Aivan, siten ajattelinkin sinun vastaavan.. ei mitenkään..
KTM-tutkinto on minun nähdäkseni suunniteltu valmentamaan suunnittelijoiksi, kehittäjiksi, jne. ja tradenomit (kuten merkonomit) hoitavat enemmän tuota operatiivista puolta. Toki kaikkia on kaikissa tehtävissä, mutta noin keskimäärin.
En sanonut, että kaupan kassan tulisi kouluttautua tradenomiksi, vaan tarkoitin sitä, että tradenomin koulutuksesta ei ole haittaakaan kassaneidille. Päinvastoin kassaneidille on haitaksi se, jollei ole mitään koulutusta; ihan saman onko se sitten tradenomi, merkonomi, restonomi, jne.
En ainakaan itse joutunut kinuamaan harjoittelupaikkaa vaan tein hakemuksen ja sen johdosta minulle soitettiin jo aikaa sitten ja nimetkin on jo sopimuksessa. Ja voin selventää ihan heti, että suhteita minulla ko. yritykseen ei ole sitten tipan tippaa, sillä muutin tänne kaupunkiin vasta viime kesän jälkeen asuttuani 20 -vuotta eräässä pienessä kaupungissa. Saan harjoittelusta myös palkan, ettei tarviste opintotuella kituuttaa kesää.
Koulussa ei opeteta, että yritys perustetaan sormia näpsäyttämällä. Tosin olen sitä mieltä, että siellä voisi vieläkin paremmin tehdä selväksi vaaroja ja riskejä ja käydä esim. läpi yhdessä real life -esimerkkejä konkursseista ja siihen johtaneista syistä.
"Olen väsynyt, mutta ei kauta...Sanoiko markkinoiden perusteiden peruskirja uusien asiakassuhteiden luomisen olevan kallista ? AsiantuntiJa.!."
Tuon asian sanoi väitöskirjaansa tekevä KTM, joka opettaa markkinointia. Ei ole suoraan mistään markkinoinnin peruskirjasta... sori...
Asiallinen keskustelu jatkukoon...
Kirjoitat että tradenomien tutkinto voisi olla soveltuva kaupan kassaksi. On tärkeää huomata, että tradenomi on hyvin ylimalkainen titteli, eikä kerro itse ihmisestä mitään. Tradenomeja ovat niin sihteerit, kuin johtajatkin, sekä kaikkea siltä väliltä.
Itse pohdiskelin soveltuvuuttani kaupan kassaksi opiskelujeni jälkeen, enkä nähnyt kovin suurta vastaavuutta työnkuvalla opintoihini. Opiskelen Laureassa Human Resource Management -opintoja ja tässä muutamia poimintoja kurssejani:
HL6400 Henkilöstöstrategiatyö
HL6401 Henkilöstöjohtamisen käytännöt
HL6402 Organisaation osaamisen johtaminen
HL6405 Muutosjohtaminen
HL7555 Eri johtamissuuntaukset
HL7557 Käytännön esimiestoiminta
HL7558 Tiimit ja tiimijohtaminen
Kaikki opintokokonaisuudet liittyvät yrityksen HRM osastoon, eivät mielestäni kaupan kassana olemiseen. Korjaa ihmeessä jos olen aivan väärässä. Sitävastoin tarkastellessani Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opinto-opasta, silmiini osui seuraavanlaisia opintokokonaisuuksia:
Liiketoiminta
Asiakaspalvelu
Tuoteryhmien hallinta
Asiakasmarkkinointi
Talousmatematiikka
Maalaisjärki sanoo ainakin minulle, että jälkimmäisestä on tarkoitus valmistua ammattilaisia mm. kauppojen kassoille. Voihan tosin olla, että olen aivan hirvittävän väärässä...
Opintokokonaisuutesi sopii huomattavasti paremmin kaupan kärrypojan tehtäviin.
Tämähän juuri se ongelma onkin....ammattikorkeakoulut antavat ymmärtää, että kaikki päätyy esimiehiksi tai "asiantuntijatehtäviin", kurssit ovat suurin piirtein samanlaisia kuin merkonomikoulutuksessakin, mutta onko työelämässä tarvetta niin suurelle määrälle esimiehiä ja asiantuntijoita, kun nyt valmistuu yliopistoista, kauppakorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista? Näiden kolmen vertailussa ammattikorkeat jäävät kyllä peränpitäjiksi, täytyy omata todella henk.koht kykyjä, jotta voisi kilpailla niiden kanssa. Mutta muistakaamme, että se paras aines on kuitnekin mennyt tiedekorkeakouluihin, ja myös sen "henk.koht. ominaisuudet" saattavat peitota ammattikorkeista valmistuneiden ominaisuudet.
Toki soveltuvuuteen vaikuttaa se, mitä kursseja koulutuksessaan valitsee (ja sinun opinnot näkyvät painottuvan juuri tuonna management puolelle eli eipä oikein olisi hyötyä kassatyössä). Mutta esimerkiksi markkinointia ja asiakaspalvelua paljon valitsevat saavat paljon opintoja, jotka ovat hyödyllisiä myös kaupan kassalla (tai esim. erikoisliikkeen myyjänä).
En tietenkään tarkoita, että kaikkien kaupan kassojen tulisi kouluttautua tradenomiksi, mutta lähinnä ajoin takaa sitä, että se ei mene siinäkään hukkaan (kielitaito, asiakaspalvelutaitojen/-tietojen kehittyminen, jne --> riippuen tietysti siitä, mitä on valinnut opintosuunnakseen).
Liian paljon olen törmännyt kaupan kassoilla henkilöihin (nimenomaan vanhempiin naisiin), jotka eivät ymmärrä (ilmeisesti, tai sitten ei vain kiinnosta) olevansa tärkeä linkki siinä, että palaanko kauppaan uudestaan vai valitsenko jatkossa jonkun toisen. Jos saan töykeää palvelua kassalta, ei minua kiinnosta palata samaan kauppaan uudestaan vaan siirryn toisen ketjun asiakkaaksi.
Mutta yleisesti ottaen ei minua haittaa yhtään, vaikka tradenomien koulutusta vähennettäisiinkin. Ajattelin asiaa vaan siltä kannalta, että koulujen vähentyminen johtaa siihen, että tulee työttömiä opettajia (korjatkaa jos olen väärässä). Koulujen vähentäminen johtaa myös siihen, että tulee enemmän nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan. Ja opiskelun näen kuitenkin työttömyyttä parempana vaihtoehtona. Mitä nämä opettajat tekisivät, entäpä nämä nuoret? Jos esim. välivuosia pitävien nuorten määrä kasvaisi, ei kaikille löydy töitä välivuodeksi. Sitten he vaan lorvisivat vai? Olenko tämän ajatuksen kanssa hakoteillä?
Eihän työnantajat tiedä, mitä ammattikorkeista valmistuneet osaavat, sensijaan he tietävät, mitä merkonomit osaavat. Pelkkää huuhaata koko ammattikorkeakoulutus, tosi on!
"Mutta muistakaamme, että se paras aines on kuitnekin mennyt tiedekorkeakouluihin, ja myös sen "henk.koht. ominaisuudet" saattavat peitota ammattikorkeista valmistuneiden ominaisuudet."
Millä perusteella paras aines on mennyt tiedekorkeakouluihin? Minulla on ystäviä tiedekorkeakouluissa ja siellä on linjoja, joihin pääsee jo sillä, että jaksaa päntätä pääsykoekirjan ulkoa; mielestäni se ei kuitenkaan osoita vielä henkilön olevan kovinkaan hyvä ja parasta ainesta (ei tietenkään kaikkiin, joissakin pitää ymmärtää mitä lukee, kuten lääkikseen haettaessa)? Eräskin tuttavani on lojunut yliopistossa jo vaikka kuinka kauan, kun homma ei oikein etene, kun aivot ei hänellä yksinkertaisesti riitä pärjäämään siellä, silti hän on sinne päässyt.
Kaikki eivät edes halua hakea tiedekorkeakouluihin, sillä pitkän kaavan opiskelu ei innosta niin paljon. Ihmisillä on erilaisia arvoja, ja toisille vapaa-aika on koulutusta ja titteliä vahvempi arvo. Ja fiksuja ihmisiä tarvitaan myös lattiatasolla, jotta he osaavat toteuttaa ylhäältä tulleita toimintaohjeita.
En usko, että tiedekorkeakoulusta valmistunut peittoaa minua haettaessa töitä, sillä häet luokitellaan usein ylikoulutetuksi esimerkiksi sihteerin töihin, joihin itse tähtään tradenomin tutkinnollani. Ja tuskin kovin moni KTM edes haluaa sihteerin töihin, koska koulutus antaa hyvät valmiudet johtaviin töihin.
kohdallasi on nimittäin se, että sinä ainakin ymmärrät sen tosiasian, että tradenomin tutkinto verrattuna yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin, antaa valmiuksia enemmänkin suoritustason tehtäviin, kuten myyjäksi, sihteeriksi, toimistovirkailijaksi tms.
viime vuosina on myös akateemista kaupallista koulutusta lisätty merkittävästi, ei tradenomeille riitä sen kummenpia tehtäviä kuin merkonomeilla/merkanteille pari vuosikymmentä sitten.
"Mutta yleisesti ottaen ei minua haittaa yhtään, vaikka tradenomien koulutusta vähennettäisiinkin. Ajattelin asiaa vaan siltä kannalta, että koulujen vähentyminen johtaa siihen, että tulee työttömiä opettajia (korjatkaa jos olen väärässä)."
Suurin osa opettajakunnasta (vakinaisissa viroissa tms.) läpi koko koulutuskirjon on eläköitymässä seuraavien 15 vuoden aikana. Ei synny ongelmaa, vaikka kouluja karsittaisiin.
"Koulujen vähentäminen johtaa myös siihen, että tulee enemmän nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan. Ja opiskelun näen kuitenkin työttömyyttä parempana vaihtoehtona. Mitä nämä opettajat tekisivät, entäpä nämä nuoret? Jos esim. välivuosia pitävien nuorten määrä kasvaisi, ei kaikille löydy töitä välivuodeksi. Sitten he vaan lorvisivat vai? Olenko tämän ajatuksen kanssa hakoteillä?"
Ongelmana ei ole myöskään tulevaisuudessa se, etteikö kaikille voitaisi tarjota koulutusta ja hyvillä opettajilla rittäisi töitä. Ongelmaksi muodostuu koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaanto ja oikeammin sen vinoutuminen. Suurin ongelma syntyy ammatillisella puolella (ammattikoulut ja amk:t) sekä II-asteen yleisivistävällä puolella (lukiot). Lukion käyneitä on liikaa. Ei ole järkeä käydä lukiota alle 8 keskiarvolla ja sitten halveksia ammatikoulua. Tällä porukalla täytetään juuri viimeiset 25 prosenttia amk:den aloituspaikoista. Ei järkeä yhteiskunnalle eikä yksilölle itselleen.
Ammattilaiset ovat jo kauan huutaneet sen perään, että ammatillisen II-asteen käyneistä nuorista tulee huutava pula. On aivan järjestöntä, että erinoimainen ammattimies(nainen) hakeutuu ammattikorkeakouluihin pelkästään tittelin takia. Koska elämme taloudellisten lainalaisuuksien maailmassa, niin tarjonnan ja kysynnän tasapaino tulee johtamaan siihen, että peruskoulutetut duunarit ovat suhteessa paremmilla eduilla kuin esim. amk:n käyneet keskimäärin.
Voidaan kysyä, palveleeko nykyinen koulutusrakenne elinkeinoelämän tarpeita, kun nykyisellään 20 % väestöstä hankkii akateemisen koulutuksen, 40% prosenttia ammatillisen korkeakoulutuksen ja 30 prosenttia ammatiliisen peruskoulutuksen ja 10 % ei mitään.
Suurimmat pettymykset tullaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti kohtaamaan ammatillisessa korkeakoulutuksessa sekä koulutuksesta kokonaan syrjäytyneiden osalta (tuo 10%).
Ei siis ole järkeä kouluttaa ihmisiä liian pitkälle ja liian paljon pääosin suorittavaan työhön. Siinä on suomalaisen koulutuksen perusdilemma.
Tuija hei:
Hyvä että olet jo sitä mieltä ettei kaikkien kauppojen kassojen tarvitse kouluttautua tradenomeiksi. Vielä kun huomaisisit ettei myyjästä tule sen palvelualttiimpaa vaikka jatkokoulutaisikin tradenomiksi. Se asiakaspalvelutaito kun on jokaisessa itsessään ja sen tietävät kaikki paitsi ne alalla olevat joilta se puuttuu. Olen nähnyt kun Esso on ottanut huoltamon pois palveluhaluttomalta yrittäjältä. Olen nähnyt negatiivisen palautteen ja lisäkoulutuksen muuttavan katkeran vanhanpiian motivoituneeksi ja palvelualttiksi myyjäksi ja hän on löytänyt miehenkin vierelleen uuden ilmeen ansiosta.
Tutkinto on hyvä olla ja sen saa vaikka iltakoulutuksena laajasta aikuiskoulutusverkosta.
Kun kouluja vähennetään voidaan eläkejärjestelyillä hoitaa osa opettajakunnasta ja loput saavat itse kilpailuttaa itsensä oppilaidensa joukossa vapailla työmarkinoilla. Kouluissa on suuri hallinto, usein puoluesuhteiden varjolla valittu, heillä tulee ongelmia vapailla työmarkkinoilla.
Olisin huolissani opettajasta joka ei pysyt omien oppiensa mukaissti pärjäämään työmarkkinoilla. Olisin samalla huolissani hänen opiskelijoistakin.
Eikä se syrjäytyneiden nuortenkaan määrä ole huolen arvoinen! Ikäluokat ovat pienentyneet samalla kun oppilaspaikkoja on lisätty. Insinööriopetusta ei ole ollut ennen 90-lukua mm. Valkeakoskella, Raumalla, Ylivieskassa ja Imatralla.
Lukioden sisäänottomäärä on nyt n.60% ikäluokasta. Se voidana pienentää 40% ikäluokasta tai laittaa ka. rajaksi 8.5
Muille sopii ammatti-, taide-, kauppa-, ym. koulut. He hakevat ylioppilaiden kanssa vertaisina yliopistoihin ja ammattikorkeisiin jo nyt eli mikään ei muuttuisi. Vain toisen asteen opetuksen painopistettä tulisi muuttaa.
Ammattiin valmistuneet nuoret eivät murehdi välivuosista vaan jatkaako opintoja vai mennäkö töihin! Välivuosista murehtivat vain ylioppilaat!
Nämä asiat on tärkeitä ja niistä on kiva keskustella. Ehkä asiallisuus jatkuu myöhemminkin!
Hyvin vähäinen on kunnianhimosi ja asentesi opintoihin kun olet sijoittamassa korkeakoulutuksen saanutta trdenomia kassaneidiksi. Kun asenne on opiskeluryhmässä "ei me mitään olla vaan tavallisia kaupan kassoja" ei ole ihme että täällä keskustelupalstalla murehditaan opintojen merkityksettömyyttä.
Hyvältä näyttää tilanteesi kun töitä on tiedossa. Palkatonta harjoittelu kutsutaan orjatyöksi. Palkan voi saada myös opintotuen ja valtion harjoittelutuen yhdistelmällä.
Lapsellista on haukkua puolin ja toisin.
Itse olen opiskellut ensin yo-merkonomiksi ja sen jälkeen tradenomiksi. Kokemusta työelämästä mm. yrittäjänä toimimisesta. Tällä hetkellä toimin opettajana (kohta päteväkin). Ei ole tarvinnut koskaan hävetä, että olen tradenomi. Minulle on ainakin sopinut tällainen pitkänlinjan opiskelu työn ohessa. Opiskeluni jatkuu avoimessa yliopistossa.
luulisi että koulujen määrän täytyy olla vakio, tosin mielestäni järkevältä kuulostaisiselkeämmin useiden eri koulutustasojen erittely maisteri, kandisaatti, Tradenomi jne. todellakin tiedostettaisiin se että valmistuessaan maisteri kuuluu esim alempaaan johtoon tai asiantintijaksi ja uran edetessä ylimpään johtoon. maistereiki kouutettaien lukumäärä tulisi vastata noissa asemissa toimivien henkilöiden poistumista työelämästä. esim Tradenomi koulutetaan aluksi suoritustason-/asiantuntija tehtäviin ja udan edetessä asiantuntija/ esimiestehtäviin. ja heidän koulutusmäärän tulisi vastata samalla tavoin asiantuntija ja esimiestehtävistä poistuvien lukumäärää. se ei ole 8000 vuodessa.
"Hyvä että olet jo sitä mieltä ettei kaikkien kauppojen kassojen tarvitse kouluttautua tradenomeiksi."
En missään vaiheessä ole ollut sitä mieltä, että kaikkien kassaneitien tulisi olla tradenomeja. Jos näin on tekstistäni ymmärtänyt, niin sitten olen kirjoittanut asian huonosti. Koko ajan pointtini on ollut se, ettei se siinäkään työssä täysin hukkaan mene.
Tiedän myös, että on olemassa ihmisiä, joista ei palvelualttiita saa tekemälläkään (kuten esim. eräs ystäväni), mutta suurimman osan kohdalla koulutuksen avulla asiakaspalvelutaitoja voidaan kuitenkin kehittää (
titteli kiinnostaa enemmän kuin todellinen ammattitaito, tämä näkyy tänäpäivänä joka alalla.
Ollakko jumala vai jumalaa suurempi tämähän näillä ns. korkasti koulutetuilla suurin murhe tuntuu olevan.
Riippuu mitä oppii? Motivaatio on suurempi este kuin älykkyys!
Olen ollut asiakaspalvelussa 12-vuotiaasta äitini yrityksessä (yht. 26 vuotta). Kyllä se niin on, että asiakaspalveluun ns. "synnytään", ei siitä väkisin mitään tule...
Joopajoo.
Merkonomi osaa yhteen- ja vähennyslaskuja.
Tradenomi osaa kertoa ja jakaa. Nohevan tradenomin tiedetään jopa suoriutuneen prosettilaskusta.
Miksi kaikki kaverini jotka opiskelevat AMK-amiksessa yrittävät aina kännispäissään perustella valintaansa epätoivoisesti? Mm. "Tradenomit saa paljon parempaa palkkaa" "Yliopistossa ei oikeasti opita mitään" "Työnantajat ei arvosta akateemista tutkintoa"
En nyt oikein ymmärrä... Eihän kukaan koulusta (olkoon AMK tai yliopisto) heti pääse johtajan tehtäviin. Mitä pahaa on, jos vähän päälle parikymppisenä aloittaa työuransa sihteerinä, ja etenee siitä vaikka johtajaksi saakka?! On ihmisestä kiinni, minkälaisen työuran itselleen luo.
Kyllä ekonomejakin koulutetaan nykyään aivan liikaa. Sisäänottomäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja uusia kauppatieteellisiä yksiköitä on syntynyt. Seurauksena vähemmän motivoituneita ja älykkäitä opiskelijoita (koska opiskelemaan pääsee helpommin), huonompi palkkataso ja huonommat opettajat ja opetuksen taso. Jo nyt osalla vastavalmistuneilla on suuria vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Lääkäriliitto on oivaltanut, että pieni työvoimapula työmarkkinoilla on parempi varsinkin ansiokehityksen kannalta kuin ylitarjonta.
Ylikouluttamisessa ei ole mitään järkeä vaan se on tajutonta pienen kansantalouden varojen tuhlausta. Ei kaupan kassan tai myyjän (kaikella kunnioituksella näiden ammattiryhmien edustajia kohtaan) työ vaadi useiden vuosien "korkeakoulu" opintoja.
"Lääkäriliitto on oivaltanut, että pieni työvoimapula työmarkkinoilla on parempi varsinkin ansiokehityksen kannalta kuin ylitarjonta."
Tuo pitää paikkansa, ja sen voi havaita vain lääkärien verotustietoja katsomalla. Lääkärit ovat osanneet ajaa asiansa parhaiten kautta historian. Papit,juristit, upseerit, opettajat tms. ovat jo kauan sitten tippuneet kansakunnan kaapin päältä tavallisen kansan keskelle. Lääkärit ovat ainoa ammattiryhmä, joka siellä vielä on. Toinen ja paljon vakavampi asia on, että kansantalous ei enää kestä yhden porukan (lääkäreiden) jatkuvaa spedeilyä palkoillaan yms. muilla etuuksillaan. Voitteko kuvitella, että KTM Nönnöön ilmoittaa työpaikkallaan, että hän tekee joka vuosi 3 kuukautta tutkimusta täydellä palkalla. Em. asian saivat lääkärit lävitse viime kierroksella. Täysin käsittämätöntä!
Niin ja asiaan: ylipäätään Suomessa pitäisi tehdä voimakasta karsintaa kaupallisen alan koulutuksessa. Niin ammatillisella kuin akateemisella puolella. Kannatan, että jokaisessa maakunnanssa (19 Åland) olisi yksi amk ja koko Suomessa 5 monitieteellitä yliopistoa. Tässä savotassa tietenkin myös KTM -opiskelijoiden määrä vähenisi, kun Vaasa, Lappeeranta, Kuopio ym. lopettaisiin. Toisaalta on vaarallista edes ajatella, että kaikki keskitettäisiin Hgiin. Se ei johda tehokkuuteen eikä kv. kilpailukykyyn!
...samalla voisi lakkauttaa myös Rovaniemen ja Porin kauppatieteelliset yksiköt. Ongelma on yliopistojen rahoituksessa, joka määräytyy valmistuneiden lukumäärän mukaan, jolloin sisäänottoa pyritään aina vaan kasvattamaan.
En ole kuullut, että esimerkiksi ekonomiliitto yrittäisi mitenkään rajoittaa koulutuspaikkojen määrää vaan ekonomistakin on tulossa tusinatutkinto muiden joukkoon. Syytä olisi, ei ole mitään järkeä tällaisessa oman haudan kaivamisessa.
Insinööri- ja tradenomiliitto kummatkin ajavat voimakkaasti koulutusmäärien supistamista. Valtiovallan kiveen hakatuista koulutuspoliittisista linjauksista johtuen vaatimukset kaikuvat kuitenkin kuuroille korville. Luulisin, että ekonomiliittokin pyrkii pitämään koulutusmäärät kurissa. Sefen sivuilta ei ihan heti löytynyt mitään tietoa, mutta uskoisin silti sen olevan heidän koulutuspoliittisessa ohjelmassaan.
Insinööri- ja Tradenomiliitot ovat aivan oikeassa ajaessaan jäsenkuntansa etua yritämällä supistaan aloituspaikkamääriä.
Suomessa ei tietenkään tarvita nykyistä määrää ammatillisista korkea-asteen koulutusta puhumattakaan yliopistoista. Tilanne on johtanut jo nyt koulutuksen yhä kiihtyvään inflaatioon.
Suurin uhka syntyy siitä, että jossain suunnitelmissa tulevista ikäluokista 70 prosentilla on jonkin sortin korkeakoulutus, 10 prosenttia syrjäytyy kokonaan koulutuksesta ja loput 20 prosenttia opiskelevat perustason ammatillisissa kouluissa.
Jokainen kai ymmärtää, että 70 prosentille "korkeakoulutettuja" ei voi löytyä ns. koulutusta vastaavaa työtä. Pitkän historian omaavana liittona mm. insinööriliitto on jo vuosikausia puhunut asiasta. Insinöörit myös olivat kaikkein vastahakoisimpia, kun amk-koulutusta lähdettiin miettimään. Ja itse asiassa oikeassa olivat; mikä lisäarvo insinööreille on amk:sta ollut. Ei mikään!
Nuo 20 "peruskoulutus" prosenttia rautakouria, kirvesmiehia ja hitsareita muodostavat Suomen talouden kilpailukyvyn selkärangan, mutta sitä ei olla valmiita tunnustamaan. Tasa-arvon Suomessa joka piltin täytyy päästä sanomaan mummolle, että minäpäs opiskelen korkeakoulussa. Elämme siis koulutusellisessa mielessä hyvin pitkälle jo mielikuvien varassa, eikä niillä mielikuvilla ole mitään tekemistä todellisuuden ja varsinkaan tulevaisuuden kanssa.
Oletko todella korkeakoulututkinnon suorittanut? Suomen kielesi on surkeaa, minkä vuoksi en edes jaksanut lukea lätinääsi loppuun. Eikö siellä kauppiksessa anneta lainkaan äidinkielen opetusta? Syytä olisi. Kirjoituksesi on samaa tasoa kuin jonkin mutteriakatemian käyneellä.
yrität itsetuntoasi pönkittää??? Minä olen helvetin huono äidinkielessä (kirjoitin B:n). Äidinkielen lukijat ovat asia erikseen, kuten myös OKL:n tyypit.
Hei!
Tuntuu joskus väsyttävältä lukea toinen toisaan loukkaavampia ja törkyisempiä vastauksia. Mitä sillä kukaan voittaa tai saa sanottua muuta kuin kiukkua purettua?
Jos on eriäviä mielipiteitä, se toki on rakentavaa, vaan eikö hyvin koulutetut ihmiset osaa enää kirjoittaa kohteliaasti ja rakentavasti.
On todella ikävää lukea eikä usein viitsikään jatkaa meilien selaamista, koska niissä ei ole mitään varsinaista sisältöä.
Kaikki nimim. hoh-hoijaa, nojaa ja sen sellaiset - jättäkää vastaamatta! Huokailtaa sitten vaikka muualla!
Ihmniset ovat erilaisia, lahjoiltaan ja koulutukseltaan, vaikka kyseessä olisikin ns. korkeakoulutus tai akateeminen ala. Suvaitsevaisuus ei liene pahakasi kenellekään.
Terveisin
Carina
Tällä palstalla ns. akateeminen sivistys saa varsin reippaita vivahteita.Pitäisiköhän tehdä selväksi että sanat koulutus ja sivistys eivät ole synonyymejä?
Nm. Kiertokoulu yhteiskunnan varoilla ja sekin vastapäivään.
Isännöitsijöit kolmessa tietämässäni taloyhtiössä ovat KTM koulutukseltaan. Insinööri (AMK) ei toki vastaa DI:n tasoa.
Kyse on ihmisestä ja halusta oppia tai sitten yksinkertaisesti haluttomuudesta tehdä työtä.
Yliopistotasoinen koulutus on aivan eri luokkaa, kuin ammattikorkeakoulussa. Silti näitä KTM isännöitsijöitä löytyy ja opisto tasoisista insinööreistä menestyksekkäimpänä vastakohtana huomaan heti Antti Piipon. ENKÄ JAHKAA PIIPON YKSITYISELÄMÄSTÄ VAAN KÄYTÄN ESIMERKKINÄ MITEN HÄN ON ELÄMÄNSÄ HOITANUT.
Monilla on enemmän kykyjä kuin pääsykokeet tai yliopisto vaatii, toiset taas vetävät KTM:n paperit komeasti ja päätyvät isännöitsijöiksi.
Ja vielä kolmas asia johon olen törmännyt. Kaikki sujuu usein uusissa ihmissuhteissa hyvin, kunnes kerron etten olekaan akateemisesti koulutettu. Miehistä en tiedä, mutta naisilla usein vastaus on että ovat todenneet turhaksi edes tutustua akateemisesti kouluttamattomaan henkilöön.
Tätä en kyllä mitenkään ymmärrä, vaikka osa alaisistani on akateemisesti koulutettuja. Selittäkää nyt ihmeessä sekin...
Heh, kylläpä toi sun tuherrus pisti naurattamaan. Väität väitelleesi, samalla kun kirjoituksesi on täynnä yhdyssanavirheitä ja asiavirheitä, jotka samanaikaisesti sekä itkettävät, että naurattavat. Ja kovaa. Molemmat virheet semmoisia, joita yo-tutkinnon kunnolla suorittaneet ei tee.
ps. Kunnon koulutuksesta on ainakin se hyöty, että noin huteria tekstejä ei sen jälkeen raapustella. Perkele.
Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta liiketaloutta Helsingissä, ja sain juuri ABB:ltä koulutustani vastaavan kesätyöpaikan erittäin kansaivälisten vientitehtävien parissa.
Työkielenä on englanti, ja samassa työssä on eismerkiksi viime vuonna työskennellyt kauppakorkean opiskelijoita. Tänäkin vuonna oli varmasti haastateltavien joukkossa ekonomiopiskelijoita, mutta tuleva tradenomi nappasi silti paikan.
Summa summarum: paperit on vain selluloosamassaa, loppujen lopuksi menestyminen on kiinni omasta asenteesta ja halusta tehdä työtä itsensä kehittämiseksi. Ei ole Sedullakaan KTM-papereita, mutta bisnes kukoistaa...
En oikein usko, että tämän viestiketjun aloittanut olisi väitellyt... Tai nykypäivänä - mene ja tiedä.
Yhdyssanavirheet, epäjohdonmukaisuudet ym. viittaisivat paremminkin, että kaveri olisi vaikkapa tradenomi. ;)
semmosta se on ikuista kisailua koulutusten välillä.Ite itseeni enemmän kuin tyytyväinen 140 opintoviikko opiskelleena ( enemmän kuin kandit opistossa ) pakollinen koulutuskin takana ja kahdeksan vuotta jo toimitusjohtajana eikä ole edes oma firma. Koulutuksella ei ole mitään merkitystä vaan ihmisellä ja hänen halullaan oppia...Lopetetaan tää tyhmä kisailu tästä...Ihminen pärjää loppuviimeksi aina vaan ja pelkästään omillaan!
Amiksen opintoviikot eivät ole vertailukelpoisia korkeakoulun kanssa, kandidaatin 120 opintoviikkoa vastannee ainakin 200 ammattikorkean opintoviikkoa. Luulisi "toimitusjohtajan" sen tajuavan.
...verrattuna amk-tasoon?
Eli siis 80 ov on siis ammattikorkeakoulussa lähinnä vain joko turhaa leikkimistä tai sitten muuten vain makailua, niinkö?
Itse opiskelen tietotekniikkaa amk-tasolla, kuitenkin päivät ovat todella pitkiä ja työteliäitä.
Nytkin koodaan erästä tietojärjestelmää J2EE-ympäristöön.
Tarkoittaako se että yliopistossa pystyttäisiin samaan hommaan käyttämään 60% siitä ajasta jota amk-tasolla käytämme.
Kuitenkin lähes kokonaan opiskeluni on itseopiskelua, meillä on ollut vain noin 2h viikossa aiheeseen liittyvää teoriaa.
Vissiin kai sitten yliopistotasolla koodataan ja suunnitellaan huomattavasti nopeammin kun mitä minä teen ja mitä minulta vaaditaan.
Opiskelin vuoden AMK:ssa tietotekiikkaa ja siellä ovareita sai todella helposti. Kaikki matikan kurssit olivat 3 noppaa (kaiken lisäksi todella helppoja). Ei tentteihin tarvinut edes lukea, ja sama juttu fysiikassa. Kun aloitin sitten yo opinnot niin opintoviikkojen ero ko. koulujen välillä valkeni minulle. Täällä kahden nopan kurssi olisi AMK:ssa luultavasti 4-5 nopan arvoinen. Tämähän on aivan ymmärrettävää sillä kyseessä on kaksi eri koulua sama kuin vertailisi yläastetta ja lukiota.
AMK:ssa minulla ei ikinä ollut koulua klo 17.00 jälkeen. Ei ollut viikonlopputenttejä. jne jne.
teekkarikaverini, kun muistelivat yhden ammattikorkean pääsykoetehtäviä, joita tutkailivat netissä. Oli kuulemma "hiukan" helepompia kuin Otaniemen kokkeet :)))
Itse suoritin matikan ensimmäisellä lukukaudella, suurin osa opiskeluajasta menee tietotekniikan opiskeluun.
Jätit just kesken siinä vaiheessa kun ei vielä ole saanut mitään käsitystä opiskelusta.
Opiskelu muuttui minulla valtavasti ensimmäisen vuoden jälkeen.
Ensimmäinen vuosi oli todella helppo.
Nyt teen älyttömästi töitä kuten huomasit aikasemmasta tekstistäni.
Vanhoilla matematiikan pohjilla pärjää, mutta kun kellään ei ole tietotekniikan pohjaa siinä määrin, että selviäisi tietotekniikan perusopinnoista, valinnaisista ja syventävistä.
Ensimmäisenä vuonna ei ollut minullakaan juurikaan tekemistä klo 17 jälkeen, mutta nyt on ja menee pitkään iltaan.
Vedit yleisen johtopäätöksen opiskelusta 1 vuoden perusteella, eikä sinulla ollut mitään tietoa mitä muut vuodet tuovat tullessaan amk-opiskelijalle.
Esimerkiksi, meillä oli psykologinen testi, jolla mitattiin soveltuvuutta tietotekniikan alalle.
Miettikääs sitä kun noin puolet opiskelijoista keskeyttelee kursseja, on eri asia opiskella kuin päästä sisään pääsykokeilla.
Kuten jo kirjoitin aikaisemmin, eräs opiskelukaverini pääsi Helsingin yliopistoon tietojenkäsittelytiedettä opiskelemaan, sinne pääsykoe oli ollut helppo.
Missä suomen kieli, tohtori?
Aloitetaanko nyt vaikka siitä, että titteleitä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Lause, jossa mainitset olevasi väitellyt tohtori, on täynnä kielioppivirheitä; pilkut missä sattuu, lauseopista et lie kuullutkaan.
Ajatuksesi välittyy näinollen huonosti. Eli jos todella olet tohtori, täytyy todeta alanne jatko-opinnoista se, että hukkaan on mennyt.
Todella hukkaan, sillä käsitteelliseen ajatteluun ei noilla eväillä pysty!
Terv. Oikea tohtori
Ope perskoulussa
Kummastuttaa aika paljon se, että tohtoriksi itseään väittänyt Tradenomi vs. KTM -kirjoittaja ei osaa alkeellisimpiakaan kielioppiin ja kieliasuun liittyviä asioita. Tohtori? Joopa joo.
Sanomasi jää hämäräksi. Tekstistäsi pätellen tradenomit sopivat tohtoreita paremmin myös teoreettiseen työskentelyyn, koska se vaatii käsitteiden osaamista ja sitä ainakaan tämä tohtori ei näköjään hallitse.
No mitä tohtorit sitten tekisivät? Kirjoittelevat potaskaa nettiin!
Terv. Lisensiaatti
- Voi sinua, kun väität olevasi tohtori! Kirjoituksesi vaikuttaa olevan kuviteltua kouluaineen tasoista tekstiä, sillä sekä sisältö että kielioppivirheet viittaavat lähinnä lapselliseen pyrkimykseen saada huomiota näilläkin palstoilla. Onnistuit siinä ja hyvä näin!
Suosittelen sinulle äidinkielen kurssia vaikkapa avoimessa yliopistossa!
tekstisi on todellakin surkeaa suomen kieltä, oletko edes yläastetta saanut loppuun noilla yhdyssana- ja kielioppivirheillä??
Pikku vinkki Sinulle, tradenomi ei ole vielä mitään, on sama tämän päivän markkinoilla oletko merkonomi vai tradenomi. Et kelpaa korkeintaan kuin pankin tiskin taakse, jos sinnekään. Hanki siihen päälle vaikka muutama ammattitutkinto, ja käy erilaisia täydentäviä kursseja, joista saat käytännön kokemusta, sitten voit kelvata jo jonnekin.
Ja tradenomia ei todellaan kirjoiteta isolla T:llä, se pitäisi olla kaalissa edes tradenomilla, ilman suurempia miettimisiä ja pilkuviilaamisia.
Tarkastele omaa tekstiäsi ja mieti millä perusteella arvostelet muita.
varsinkin pilkkusäännöt näyttävät vaativan kertausta.
Tarkastele asiaa laajemmin sekä perehdy vähän syvemmin asiaan. KTM:n koulutus ei ole suhteessa (ottaen huomiin opiskelu ajan,laajuuden) juurikaan sen arvostetumpi kuin muut kaupanalan tutkinnot.Tosin tradenomi on täysin järjetön "täyte" merkonomin ja KTM:n väliin.Suurinosa yrittäjistä valmistuu AMK:sta tai kauppaoppilaitoksista.
Hei!
Olen kauppatieteiden maisteri, mutta en sano olevani fiksumpi kuin joku tradenomi. Sain valmistuttuani heti vakituisen työpaikan...tuuria vai kohtalo?. Palkkakin on hyvä 2980 euroa ja asiantunjiana....mutta on todellakin lapsellista aina meidän aikuisten kinastella kumpi on pätevämpi. Jokainen tekee omat valintansa, itse halusin lukea maisteriksi en siksi, että olisin tradenomien yläpuolella vaan ainoastaan omasta kiinnostuksestani uhrasin elämästäni 5 vuotta.
Joten eiköhän todellakin jo lopetella tämä paskan jauhaminen ja jatketaan elämää niillä eväillä, mitä olemme itse hankkineet toisia moittimatta!!!!!
Tyypillistä kooteeÄMMÄN puhetta, ja mukamas vielä
hyvä liksa? Jos olet viiden vuoden opiskelujen jälkeen tyytyväinen pieneen palkkaasi niin hyvä, mutta älä vaan sitä kaikille kerro.
Nim. Tradenomi ja tupla liksalla
ratenoomi, jos saa pari tonnia ruttoa, näin on! Teitä paskanjauhajia kyllä riittää, totuus on ettei ratenoomi pääse kuin avustaviin tehtäviin, kopioimaan ja keittelemään kahvia postinjaon lisäksi, oikeat ja hyvinpalkatut johto/asiantuntijatehtävät onkin varattu todellisille osaajille, korkeakoulutetuille!
Minä olen rarenomi suoraan ammattikorkeasaaresta. Kahvinkeittelyn ja siivoamisen lisäksi mm. opastan yrityksemme verojuristia alv-asioissa ja ohjaan controlleria vaativimmissa konsernilaskentaan liittyvissä asoissa. Että näin.
Mutta näkyykö nuo tehtävät palkassasi? Veikkaan että olet täydellinen työntekijä: fiksu, jolle ei tarvitse maksaa kunnolla palkkaa. Luulisin, että controllerisi on ktm ja nostaa 1,5-2 krt enemmän palkkaa ja sinä vielä autat häntä näyttämään hyvältä. Who is the smart one :D
Se on paha kun ilman tarkempaa tietoa alkaa arvostelemaan muita ihmisiä ja koulutusta.
Sattuu vaan olemaan niin että meitä on moneksi ja moniin hommiin.Onpa tässä kaveripiirissäkin 4 tradenomia ja 2 päällikkötasolla.Työhaastattelun finaalissa syrjäytetty mm.ktm/di.Se on työkokemus joka puhuu.
Säälittävää lässytystä,tee töitä opiskelujesi lomassa niin saat sitä kokemusta.Pitäis teillä trade.opiskelijoilla ainakin aikaa olla tehdä töitäkin välillä eikä aina vain juhlia ja syödä vanhempienne jääkaappia ja lompakkoa.
Kerrankin joku on oikeassa,mitähän krapulapäinen opiskelia mahtaa oppia?Tonnikalaa ja makaroonia mässytetään kun vanhempien avustukset on taas ryypätty ja opintolainallahan kannatti ostaa motskari..jeee,toivottavasti on kivaa
Asiallista tekstiä. Lähetä sama vielä Opetusministeri Haataiselle.
Nyt vielä sekoitan lisää keskustelujanne. Olen lähestymässä Tradenomi tutkintoni loppua Tietojenkäsittelijä Tradenomina. Koulutukseni on lähempänä tietojenkäsittelijä inssinööripohjaa. Olemme aivan erimaata tavanomaisten Tradenomien kanssa. Ärsyttävintä on ettei markkinoilla tiedetä edes mitä tietojenkäsittely on ja kuinka laaja käsite on. Valmistumme koodareiksi ja osaamme useita ohjelmointikieliä tai niiden perusteet oman kiinnostuksen mukaan. Tietokannat ja tietojärjärjestelmät ovat pääasiallisena opiskelun kohteena. Mikrotukihommat ovat yksi aivan selkeä osa alue johon valmistumme myös. Projetityöskentelyyn sovellumme hyvin ja organisointihommiin. Insinööreistä eroamme paremmilla sosiaalisilla taidoilla, joita mitataan jo pääsykokeissa useaan kertaan. Paljoakaan kaupallista osaamista meillä ei kuitenkaan ole ja silti meitä verrataan jopa merkonomeihin.
Aikoinaan järjestettiin mahdollisuus siirtyä lennosta yliopistoon jatkamaan Tietojenkäsittelijä Maisterin tutkinnolle. Tutkintomme on samanarvoinen Maisterin tutkinnon rinnalla, mutta sovelltuminen käytännön tyelämään on varmasti parempi kuin Yliopisto pohjalla. Lisäksi meidän tutkinnolle annetaan vähemmän aikaa suoriutua samasta määrästä opintoja kuin yliopistossa.
Taisi olla provo, mutta vastaan kuitenkin;
Maisterin tutkinnolla ei ole mitään vertailukohtaa ammatillisella puolella. Vertailu olisi tässä tapauksessa suoritettava esim. seuraavasti (oletetaan, että kaikki lukeneet tietojenkäsittelyä):
Akateemiset: KTM/KTK vs. FM/FK vs. DI
Ei akateemiset: ins. vs. tradenomi vs. datanomi
Summa summarum: insinöörit ei pidä tradenomeja juuri minään, mutta ymmärtävät kyllä DI:n koulutuksellisen eron verrattuna omaan tutkintoonsa. Enkä ole kyllä kuullut, että yksikään sosionomi (amk) olisi väittänyt omaavansa paremman koulutuksen kuin yliopistossa vastaavia aineita lukeneet. Mikä tradenomeja oikein vaivaa?
Hyvä tradenomi varmaan pärjää ja etenee työelämässä siinä kuin muutkin (esim. merkonomit/merantit), mutta ei tutkinnosta millään akateemista saa. Ei tarvitse saada!
Rinnastus on aivan turhaa ja tyhjänpäiväistä.
Oleellista on se mitä osaamista saavuttaa.
it-tradenomin osaaminen on hyvä pohja työelämään.
Sitä ei voi tietenkään rinnastaa mihinkinkään ylempään akateemiseen loppututkintoon, vaikka kuinka yrittäisi.
Itsekin opiskelen it-tradenomiksi, opiskelen paljon tietojärjestelmän kehittämiseen, j2ee:n, tietokantoihin ym.. liittyviä kursseja ym..
On mielenkiintoista ja saan mielestäni arvokasta osaamista, kun valmistun en todellakaan ole valmis.
Jotenkin on täysin harhaluulo kun ihmiset kuvittelevat valmistuvansa johonkin. Unohtakaa se ainakin tietotekniikan aloilla, siellä ei todellisuudessa valmistuta, vaan opiskellaan kokoajan.
Jos haluaa lisää opiskella niin it-tradenomin pohja on hyvä lähtökohta myös yliopistomaailmaan, on aivan eri tasolla kuin lukiosta lähtevät.
Eräs opiskelukaverini pyrki yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä ja pääsi sisään. Sanoi että pääsykoe oli todella helppo, ei opiskellut siihen ollenkaan.
Jos joku ihmettelee, mitä järkeä on lähteä enää it-tradenomi pohjalta yliopistoon, niin siinä on se järki, kun on työelämässä ja joutuu kokoajan alalla opiskelemaan koska se on työssäpysymisen ehto, niin miksipä sitten ei tekisi sitä kirjottautumalla sisään yliopistoon.
Mikä on merkitys jos on akateeminen sitten tutkinnoltaan? Näyttää siltä että Tradenomina opin enemmän kun en hypännyt kesken maisteritutkintoa suorittamaan verrattuna niihin tovereihin ketkä sinne menivät. Sitäpaitsi olen hommissa samalla maailman johtavassa IT-yrityksessä ja arvaa onko koulutusta jatkuvasti töiden ohessa jo. Noin jokatoinen viikko ulkomailla koulutuksessa, eli ku vaan pääsee sisään alan hommii joho tarvitaan pitkä pohjakoulutus koulutus jatkuu varmasti työpaikan tähden. Puolessa vuodessa olisi muuten vanha tekijä tällä alalla. Tällähetkellä se aika mikä menee koulunkäyntiin on liikaa ja vanhaa tietoa siihen nähden mitä voin oppia työpaikan koulutuksen kautta.
Lue tekstisi uudelleen ja mieti hetki, mikä arvo akateemisuudella voisi olla! Jo ei aukea, niin kerron kyllä!
Varsinkin monikansallisessa it-firmassa koulutustasolla on merkitystä. Koska olet firman sisällä, niin vertailu on helppo tehdä. Kuinka moni keskijohdosta "ylöspäin" ei ole akateemisesti sivistynyt?? Muistathan vielä, että poikkeus vahvistaa säännön..
Akateemisuus ei ole "koulutus" sanan perinteisessä merkityksessä, vaan ajattelutapa.
Vielä vinkkinä: jos haluat nähdä itsesi it-firman pomona, niin äkkiä yliopistoon jo pelkän akateemisen ajattelutavan takia. Valmistua ei tarvitse..
Eihä tuo vaikeeta ole kun maisteriksi ei tarvii kovin muuta kun gradun. Paljon saa hyväksylukuja vanhoista opinnoista. Onha nuo yrityksen ylimmän johdon henkilöt toki akatemisesti koulutettuja, mutta en sanoisi että sielä amiskapohjallakin olis. En usko että gradun ja muutaman kymmenen lisäopintoviikon tekeminen minusta yhtään viisaampaa ihmistä tekisi. Senki puoltoistavuotta voisi käyttää paremmin, sitähä siinä ajassa o jo pihalla duunistaki.
Kun ei koulutus kuitenkaan paina jos osaa hommansa niin hyvin että pomot ei saa ilman hyviä tekijöitä sitä kunnon palkkaa. Olen itse enemmän tekijä ja en halua ainakaan tällähetkellä se kuka ei todellisuudessa ole ansainnut palkkaansa. Pohjalta pitää kaikkien silti alottaa tulevien pomojenkin. Nii että jos ei siel pohjalla ole ollut nii akateemisella tutkinnolla ei hirveesti tee mittää kun eivät selviä edes yksinkertaisesta asiasta. Näin syntyy myös kuilu niin sanottujen tekijöiden ja päättäjien välillä. Kun tekijät yleensä tietävät paremmin kuinka asiat pitäs myös päättää ja yritystä johtaa. Sellaset johtajat eivät johtajana pitkää pärjääkkään ketkä tekee aivan outoja päätöksiä yrityksessä. Kyll se täälki o nähty.
Missä ihmeen yliopistossa pätevöidyt tradenomista maisteriksi 1,5 vuodessa? Viimeksi, kun asian tarkistin, niin tradenomin tutkinnosta saa KKK/yo:ssa 25-35 ov:tä. Eli kirjastokursseja ja muutaman kielikurssin. TIETEEN opiskelu aloitetaan aina alusta riippumatta aineesta. Muistathan, että AMK:ssa et ole opiskellut yhtään opintoviikkoa tiedettä! Opintoviikot/opintopisteet eivät ole myöskään aikamäärään ja opintovaatimuksiin suhteutettuna vertailukelpoisia keskenään, kuten varmaan hyvin tiedät!
On siinä todella töiden ohessa aika rankkaa, jos opiskelee n. 130 ov:tä 1,5 vuodessa. Ei mahdotonta, mutta todella haastavaa.
Ja gradusta ei kannata puhua mitään, koska tieteen tekemisen alkeetkin on vielä lukematta. Iso G on yllättävän kova juttu usealle yliopisto-opiskelijalle...saati sitten muille...
Kaikella ystävyydellä.
Suurin ero Sinulle tulee olemaan (jo pääset yo:oon), että AMK on KOULU ja yliopisto EI OLE! KOULU.
"Missä ihmeen yliopistossa pätevöidyt tradenomista maisteriksi 1,5 vuodessa?"
No, vaikkapa LTY:llä. Siellä alkaa ensi syksynä tradenomeille oma maisteriohjelma. Hakuoppaan mukaan kesto 2 vuotta, mutta eiköhän noheva tradenomi kuro sen lähelle 1,5 vuottakin tarvittaessa.
Seuraavaksi alkaakin tietysti vanha tuttu itku siitä , ettei Suomessa ole kuin yksi ainut kauppakorkea ja LTY on AMK yms yms...
Jep kyllä tähän on tehty erillinen muuntokoulutus joka nyt ei varmaan ole monessa yliopistossa mahdollista. Ihan menee opistojen tarjonnan mukaan.
Vertailin tossa opintopistemääriä vastaavien kurssien kesken ni ne oli kyll samoja määriltään.
En myöskään laittaisi Gradun vaikeusastetta tuohon. Yleensä meillä harjoitustyö voi olla yhtä laaja kuin nähdyt yliopiston gradut. Kyll se o aikalailla samanlaista puurtamista opinnäytetyön kanssa täälki. Ihmetelläänki usein yliopiston väkee kun ne valittaa että o nii vaikeeta ja kuitenki opintoviikkojen hankkimistahti ois meille luismuilemista noilla opiskeluajoilla. Toki yliopisto keskityy tutkimustyöhön kun korkeakoulut taas tekemään työtehtäviin jonkiverran pätevämpää väkee.
Ihan samanlaista tietämättömyyttä o muilki yliopistokavereil korkekouluopiskelijoista. Et sie oo ainoo. Eihä mekään ymmärretä kaikkee siitä mitä siel yliopistossa tehrään, mut luulen et paremmi koska amk tutkinto mahdollistaa samanaikaisen opiskelun yliopistossa. Nykyään opintopisteet pitäisikin olla siksi samanarvoisia kummassakin koulussa, koska tälläinen opiskelu on jo nykypäivää. Palaillaan :)
Niin, kyseessä on reitti niille ammatillisen tutkinnon suorittaneille, jotka eivät pääse normaalin pääsykokeen kautta sisään (perse ei riitä).
Koska akateeminen sivistys on uhrattu rahan alttarille, niin nyt sitten esim. LTY tarjoaa kirjekurssia (vähän niinkuin MBA).
Kohta tosissaan ollaan siinä tilanteessa, että opinahjon nimi merkkaa enemmän kuin opinnot itse so. kilpailuvaltti tulee olemaan pieni ja rajoitettu opiskelijamäärä. Näin päästään kohti amerikkalaista koulutusunelmaa ja ns. eliittikouluja rikkaille. Surkuhupaisaa on, että juuri demarit ovat vieneet amk-systeemeineen suomalaisen koulutuksen inflaatiokierteeseen tasapäistäessään kansaa.
Ei kai nyt kukaan tosissaan usko, että Suomi -nimisessä valtiossa asuu niin helvetin älykästä porukkaa, että valtaosa käy korkeakoulun ????? Ei ole koskaan vieläö onnistunut missään, mutta nyt olisi tietekin näytön paikka.
Ei teidän tarvitse ymmärtään yliopistomaailmaa, koska teidän AMK-opettajanne ovat maistereita (jos päteviä) ja he suodattavat tiedon teille sopivaksi.
Niistä opintoviikoista; katso vaikka opintotukiasetus. Jos kerran ov:t ovat samanarvoisia, miksi asetus ei rinnasta niitä? No kerron sen, koska ne eivät ole sama asia. Ja vielä kerran, ammattikorkeakoulu on AMMATTikorkeakoulu ei siis korkeakoulu. Helsingin yliopisto on korkeakoulu. Ei voi olla nin vaikeaa.
Jossain johtavassa yrityksessä töissä eikä osata edes kirjoittaa oikein. Tällähetkellä minuaottaakannuun tuollaisettyypit.
Pyysit ettet saisi asiattomia kommentteja kirjoitukseesi, enkä niitä kirjoituksesi sisältöön ole tarjoamassakaan. Mutta se yhdyssanojen hallitseminen... Mikä kumma juttu se on, että nykyään ei tunnuta hallitsevan yhdyssanojen kirjoitussääntöjä? Ei siis yhdys sanojen kirjoitus sääntöjä, kuten ko. tradenomi-kirjoitelman tekijä olisi kirjoittanut. Itse nykyään rekrytoivana esimiehenä heitän ensimmäisenä roskiin ne hakemukset joissa suomen kieltä pahoinpidellään! Toivotaan että tradenomit oppisivat edes kunnollisen kirjallisen ilmaisun, jos ei muuta mukaan tarttuisikaan.
Itselläni on ollut mahdollisuus seurata kauppatieteiden opintoja kaverin kautta samalla kun itse opiskelin AMK:ssa taloutta ja hallintoa. Perusopinnot olivat yllättävän samanlaisia, mutta ero tuli siinä, että yliopistossa ryhdyttiin alusta asti puhumaan tulevasta gradusta. AMK:ssa taas keskityttiin käytännön esimerkkeihin ja tulevaan työharjoitteluun. Tämä onkin mielestäni se paras asia kahden tutkinnon välillä toinen keskittyy tutkimiseen ja toinen käytäntöön. Ja jokainen saa itse valita kumpi sopii itselle paremmin.
En tiedä mistä on lähtenyt käsitys siitä, että tradenomin tutkinto vastaisi KTM:n koulutusta. Yksi tradenomituttavani kyllä on täysin eri mieltä kanssani, mutta hän olisi halunnut yliopistoon, mutta ei ikinä päässyt sisään...
Ja mitä työelämään tulee, on hyvä olla jokin tutkintotodistus, mutta työnantajat ovat enemmän kiinnostuneita ihmisestä kuin jostain paperiliuskasta.
Totta on, että ekonomin tutkinto keskittyy enemmän teoriaan. Käytännön oppii nopeasti sitten kun lähtee "oikeisiin" töihin. Se, että työnantaja ei olisi kiinnostunut koulutuksesta on puppua, moniin paikkoihin ei edes pääse haastatteluun esittelemään itseään, jos ei koulutus ole kunnossa.
Opiskelen kauppatieteitä johtaminen pääaineenani ja mielestäni koko johtaminen on turhaa. Ei sitä voi kirjoista oppia. Otin sen pääaineekseni vain siksi että se on helpoin pääaine. En arvosta ekonomeja enkä koulutustasi, sori...
Näitähän juttuja on. Turhaa, voisi poistaa.
Olen valmistunut sekä ammatti- että tiedekorkeasta (eka trade sitten ekon.) ja voin sanoa, että tradeopinnoista on ollut enemmän hyötyä työelämässä. Kauppakorkean teoreettiset opit kun on usein liian kaukana vallitsevasta todellisuudesta ja käytännöistä.
Molemmissa on se hyvä (tai huomo) puoli, että et varsinaisesti valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin.
kertoa sellaisen faktan. Enoni on erään pääkaupunkiseudulla ja muualla euroopassa toimivan (en viitsi tässä mainita) firman toimitusjohtaja ja hänen koulutuksensa on ammattikoulu. Eli ei tradenomi, merkonomi tai maisteri, eikä edes yo. Hänellä oli hyvä liike-idea ja paljon kunnianhimoa. Nyt hän tienaa kuussa moninkertaisesti sen, minkä joku tradenomi tai maisteri hikisten opintojen jälkeen. Johtajaksi pääsee myös henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, ei siihen aina kolutusta tarvita. Itse opiskelen muuten juuri tradenomiksi ja työpaikka odottaa juuri tässä mainitsemassani firmassa.. hih! :)
Suora lainaus tekstistäsi:"Johtajaksi pääsee myös henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella"
Kysymys: Lasketaanko henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi se, että enolla tai papalla on firma jonne pääsee sukulaissuhteen perusteella töihin, vaikkei hakijoista paras olisikaan? ;D
Onhan se selvä, että poikkeuksia löytyy, mutta kyllä perusekonomi työllistyy parempiin hommiin kuin perus-tradenomi. Ja fakta on myös se, että moni tradenomi on pyrkinen kauppakorkeaa, mutta ei ole päässyt...
No tottakai perus-ekonomi saa paremmin töitä kun perus-tradenomi! Ekonomi saa tod. näk. vielä parempaa palkkaakin! Eiköhän tämä ole aika selvää, Ammattikorkeaan on helpompi päästä ja se kestää 3,5 vuotta, kauppakorkeaan pääsee vähemmän väkeä ja se kestää about 5-6 vuotta.
Eiköhän jo siinä ole vissi ero. Toisaalta kyllä perus trade saa parempaa palkkaa / helpommin töitä kuin vaikka perus merkonomi. Itse opiskelen Tradenomiksi, koska en halua tuhlata tuota 5-6 vuotta ja 100% ajasta opiskeluun, mutta haluan kuitenkin edes "jonkun" tutkinnon. Kyllä sitä aina jotain töitä saa ja pääsee etenemään! Hyville tyypeille on aina töitä.
mutta ainakin mulla on taatusti parempi palkka tiedossa kun sulla. Kaikki korkeesti koulutetut on vaan kateellisia niille, joilla on lahjoja perustaa iso yritys ilman koulutusta ja saada vielä siitä sairaasti rahaa..Enkä mä oo väittänytkään, että mut olis valittu työhön minkään henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, suhteilla sitä parhaat työpaikat saa tai sitten täytyy olla tosi lahjakas (tarkotin sitä mun enoa.)
Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakouluun pääsi viime vuonna 8,2 % sinne ensisijaisesti hakeneista. Monet sellaiset, jotka pääsivät sisään yliopistoon eivät pääseet edes TAMK:n pääsykokeisiin.
Onkin hieman harhaanjohtavaa väittää, että amk:hon pääsisi helposti sisälle.
Selvyyden vuoksi todettakoon, että oma opiskelupaikkani on tällä hetkellä TaY. ;)
Mutta mullahan on jo palkka, eikä vaan tiedossa, niinkuin sinulla :D
Ja kateellinen en missään nimessä ole niille ihmisille joilla on pokkaa ottaa kunnon riskiä ja onnistuvat perustamaan menestyvän yrityksen. Sinulle sensijaan olen kateellinen, sillä saat ilman tuota yrittämisen riskiä kunnon duunin. Laiskana ihmisenä välillä rassaa, että joutuu oikeasti tekemään töitä, jotta pystyy ylläpitämään hyvää tulotasoa ja asemaa...
Itse en olisi aikoinaan ammattikorkeaan päässyt, koska pääsyyn tarvittiin hyvä todistus. TaY:oon sensijaan pääsin, kuin luin kirjat niin hyvin, että tuli pääsykokeesta täydet pisteet.Ei hassumpaa: koko lukion lusmuilin, sen jälkeen luin 4kk pääsykoekirjoja yötäpäivää ja sitten taas lusmuiltiin/bileiltiin yliopisto läpi ja nyt on kunnon duuni, tosin enää ei lusmuilla :(
Miksi he, jotka tykkäävät leikkiä virtuaaliakateemisia nettipalstoilla eivät vaivaudu opettelemaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. He olisivat huomattavasti uskottavampia, jos pystyisivät kirjoittamaan edes tyydyttästi äidinkieltään ja saisivat paremmin sitä huomiota ja arvostusta, jota he eivät ilmeisesti oikeassa elämässään saa.
Olen työnantaja ja katson kaupallisiin tehtäviin pätevöitymistä seuraavalla tavalla:
1. Ulkomailla suoritettu MBA (Englanti tai USA), tod. näköisesti paras vaihtoehto, sillä henkilönä tällainen on usein rohkea. Myöskin pidämme tätä muiden Euroopanmaiden kuin Suomen tavoin yhtenä arvostetuimmista korkeakoulututkinnoista.
2. KTM tai kauppakorkeassa suoritettu MBA, arvostamme kauppakorkeaa. KTM ei ole liian analyyttinen.
3. Tradenomi tai BBA, tuntuu hieman juniorikoulutukselta
4. DBA tai Phd, sopii tiedepiireihin muttei PK yrityksiin, joissa ppitää jutella normaalien ihmisten kanssa
5. Merkonomi, tai yo-merkonomi. Aika vanhoja tyyppejä, olkoonkin että Koponen pärjäsi tällä koulutuksella jopa Soneralla.
Itselläni on käytännön kokemusta sekä KTM-opinnoista,että tradenomin opinnoista. Tradenomiksi olen valmistunut kohta kolme vuotta sitten ja nyt opiskelen toita vuotta KTM:ksi ja voin sanoa, että ero on huima. Tradenomiksi tosiaan pääsee copypastella, vaikka en ollutkaan pienen pienen kunnan AMK:ssa. KTM:ksi pääseminen vaatii niin paljon enemmän.
Kauppakorkeassa aloittaessani tunsin vielä itseni vahvasti tradenomiksi ja tradenomien vähättely tuntui loukkaavalta, mutta nyt kun on itse opiskellut reilun vuoden ja ensimmäset maisteritutkinnon kurssit takana, niin ymmärtää mitä tuo vähättely tarkoittaa. AMK oli tähän verrattuna läpihuutojuttu.
Suurin ero on varmasti ajattelu, ajattelu ja ajattelu. Tietoa pitää oppia soveltamaan. Myös maailmaa on oppinut nykyisen opiskelun avulla katsomaan aivan uusin silmin. Nyt kykenee ymmärtämään paremmin asioiden yhteyksiä toisiinsa. Ja mielestäni tuo niin kutsuttu AMK-tutkinnon työelämälähtöisyys on liiottelua. Itse jopa koen KTM tutkinnon työelämälähtöisemmäksi. Eikö työllistymisprosenttikin kerro tästä jo jotain?
Tradenomin tutkinto oli tosin hyvää harjoittelua KTM:n tutkintoa varten, mutta minulla ei ainakaan ollut mitään käsitystä, oikeasti, AMK:n jälkeen esim. markkinoinnin strategisesta johtamisesta ja monesta muutsta tärkeästä asiasta. KTM:lla on aivan erilaiset edellytykset, kuin Tradenomilla, toimia työelämässä. Koulutettavien tradenomien määrää tulisi ainakin vähentää huomattavasti nykyisestä. Persoonalla on tietysti myös suuri merkitys työllistymisessä!
..tulevat siitä, miten paljon on valmis lukemaan omalla ajalla asioita ja oppimaan itse. Itselläni on paljon käsityksiä erilaisista asioista, suurinta osaa ei ole opetettu koulussa vaan käytäntö on opettanut ja olen lukenut itse. "VAin tyhmät tarvitsevat opetusta oppiakseen", tämä taitaa olla melko vanha sanonta, olisiko Aristoteleeltä.
niin kuvitteleeko joku tahvo oikaesti, että ketään täyspäisiä työnantajia kiinnostaa lukea jotain opiskeljoiden suomi24-palstaa?