Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, joka köyhtyy laillisesti. Ostavoima pienenee muutaman eläkevuoden jälkeen ratkaisevasti . Jotkut ihmiset tietävät tämän ja osaavat varautua uhkaavaan eläkeköyhyyteen.
Eläkkeensaajat eivät jaksa enää valittaa asiasta. Tämä on huomioitu.
Eläkeiden indeksileikkaus köyhdyttää laillisesti.
Anonyymi
15
129
Vastaukset
- Anonyymi
Eipä taida löytyä väitteellesi minkäänlaista tukea tilastoista, että eläkeläisten absoluuttinen ostovoima olisi heikentynyt eläkkeellä ollessaan.
Eläkeläisen indeksi on nimenomaan sidottu vahvasti hintoihin, 80%, joten hintojen nousu näkyy indeksissä enemmän kuin palkansaajien vastaavassa indeksissä, jossa se on vain 20%.
Eläkeläisten indeksissä loppuosa eli 20% tulee yleisestä ansiotason noususta ja palkansaajilla vastaavasti 80%.
Yleinen ansiotasohan nousee, kun tuotannon tehokkuus paranee ja tuotanto yleisestikin nousee. Tämä on puhtaasti työelämässä olevien ansiota, ei eläkeläisten, joten heillehän siitä johtuva elintason nousu kuuluukin.
Se tietysti johtaa työelämässä olevien elintason suurempaan nousuun, mutta eihän se tarkoita eläkkeelläolevien absoluuttiseen elintason laskuun.
Ostovoima eläkeläisellä pysyy samalla absoluuttisella tasolla kuin eläkkeen alkaessakin. Ei eläkkeen tarkoitus olekaan nostaa elintasoa, vaan turvata sitä. - Anonyymi
Suomalaiset hyväksyvät kaiken kyykytyksen toisin kuin Ranskassa, jossa on nyt mielenosoituksia ja varmaan lakkojakin eläkeuudistuksen takia mutta ei meillä viitsitä mitään tehdä, vaikka kommarihallitus kyykyttää kansaa, että saa rahaa avustajalegioonalleen, joita on palkannut pilvin pimein!
- Anonyymi
Europan Neuvosto on antanut Suomelle monta huomautusta pieneläkkeitten ja pienimpien sosiaalitukien riittämättömyydestä.
Suhteellisesti ottaen olemme siinä asiassa yhtä alhaisella tasolla
kuin EU:n köyhin maa Bulgaria.
Vaikka Suomen hallitukset tottelevatkin tarkoin EU hömpötyksiä tätä ne eivät ole noudattaneet MIKSI?????????- Anonyymi
Jo nykyiset tuet aiheuttavat kohtuuttoman taloudellisen kuorman yhteiskunnalle.
Eläke on se, mitä olet työikäsi aikana saanut kartutettua ihan työtä tekemällä.
Jos eläke on pieni ja riittämätön, niin pitää katsoa peiliin, mistä löytyy syy siihen.
Kyllä ihan tavallisena rivimiehenä sain kerättyä ihan riittävän eläkkeen, kun jaksoi olla sinnikkäästi työssä 1971-2010. Tarkka ihminen pärjää sillä mainiosti. - Anonyymi
Noissa EN:n laskelmissa huomioidaan vain etuuksien perusosa, ei lainkaan asumistukia. Jos asumistuet laskettaisiin mukaan Suomi menisi heittämällä yli minimirajojen.
- Anonyymi
Eikö nyt olisi hyvä aika kääntää sidonnaisuus toisinpäin 80% palkoista ja 20% elinkustannuksista?
Tuleva talouden taantuma tulee estämään tai ainakin minimoimaan palkkojen korotukset useiden vuosien ajaksi. - Anonyymi
Kahdenkymmenen eläkeläisvuoteni aikana eläkkeeni on euromääräisestikin pienentynyt kahtena vuotena. Verotus on kiristynyt 3% yksikköä.
0, jotain korotukset ovat olleet naurettavia.
Jostakin syystä eläkkeeni ei vastaa alkutilannetta elinkustannusindeksin kauttakaan laskien.
Tosin eipä ole tullut yllätyksenä. Ryhdyimme epäilemään jotain tälläistä jo 80-luvulla ja onneksemme varautumaan tähän tilanteeseen.- Anonyymi
Tuona eläkkeelläoloaikanasi työeläkettäsi on korotettu eläkeajan indeksillä vuosittain eli 80% elinkustannusten ja 20% elintason nousun perusteella. Vaikea uskoa, että bruttoeläkkeesi olisi pienentynyt, jos kyse on työeläkkeestä. Yksityiset vapaaehtoiset eläkevakuutukset on toinen asia. Ne harvoin ovat pysyviä ja pitkäaikaisia, yleisin taitaa olla 5 vuotta.
Netto voi olla, jos verotus on kiristynyt. Verotus päätetään vuosittain kunnissa ja valtiohallinnossa, ei siihen eläkettä myöntävät voi vaikuttaa yhtään mitään. Itsekin voi enemmän monissa tapauksissa, esim vaihtamalla asuinkuntaa, eroamalla kirkosta jne.
- Anonyymi
On otettava huomioon myös, että aikanaan ei eläkkeitä kerätty kovinkaan paljoa. Johonkin 80-luvun loppuun asti eläkemaksut olivat n. 5% palkasta, kun ne nyt ovat yli 24%.
Itse olen maksanut kovia työeläkemaksuja koko työssäoloaikani ajan, ei ihan kuulosta reilulta, että toiset saa ilmaista rahaa jostain taikaseinästä. En ole mikään kovin veronmaksaja, mutta ennakonpidätyskin on vuodessa luokkaa 16-17teur, ennenkuin rahat ovat edes tilillä.- Anonyymi
Missäs tuollainen ’taikaseinä’ mahtaa löytyä? Kiinnostas kovasti....
Eläkemaksuista päätetään vuosittain ja aina kulloistenkn näkymien mukaisesti ellei poliitiikka sotkeudu kuvioihin. Näinhän on käynyt muutaman kerran, kun talouden suhdannesyistä on eläkemaksu%:iin koskettu.
Tuolloin 30-40 vuotta ja sitä ennen maailma ja Suomi oli kokolailla erinäköinen kuin nyt. Esim tämän päivän katastrofaalista syntyvyyden vähentymistä ei ollut näköpiirissä. Tämä tulee näkymään hyvinkin vaikeina asioina tulevina vuosikymmeninä. Ei myöskään huomattavaeliniän piteneminen ollut esillä. Ja moni muukin asia oli kovasti erilaista.
Näin jälkikäteen nykytietojen valossa on jälkiviisaus tietysti helppoa. Ehkäpä nykyinen sukupolvi osaa toimia paremmin, kuten esim tämän katastrofaalisen syntyvyyden huomioimisessa, niin tulevien sukupolvien ei tarvitsisi jälkiviisaasti taas todeta huonosti toimineen nykypolvea. - Anonyymi
Työeläkemaksuprosentit eri aikoina:
62-68 5%,
69-75 5,15-7,9%,
76-87 9,9-13%,
88-94 13,8-18,6%,
95-06 20,6-21,2%,
07-11 21,1-22,1%,
12-16 22,8-24%
ja
17-19 24,4%.
5% ne olivat vain 60–luvun alussa.
- Anonyymi
Inflaatio ja indeksileikkaus on syönyt pienten eläkkeiden ostovoiman. Jos vertaat esim. jokaiselle pakollisia asumiskustannuksia, niin huomaat, että kiinteistöverot, katumaksut energiaverot ,sähkönsiirtomaksut, jne. painavat leikatun indeksin lisäksi merkittävän osan pieneläkeläisistä sekä muista heikko-osaisista jo köyhyysrajan alapuolelle.
Tämän lisäksi verotuksen painopistettä on siirretty tasaveroihin, jolloin pienituloinen maksaa suurituloista enemmän veroa, suhteessa tulotasoonsa.
Aikoinaan maksettiin kansaneläkemaksua ja työeläkemaksua, mutta eläke jäi matalaksi, koska palkat olivat alhaisia ja töihin lähdettiin jo 14 -vuotiaina ja alettiin maksamaan työeläkemaksua, mutta työeläkekertymä alkoi vasta 24 vuotiaina.
Tässä vai muutama esimerkki eläke- ja tulonjakopolitiikasta.- Anonyymi
Kyllä kai kuluttajahintaindeksi huomioi aika hyvin inflaation. Jos ei, niin silloinhan kuluttajahintaindeksin määräytymistä pitää tarkentaa ja ymmärtääkseni näin on aina silloin tällöin tehtykin. Kuluttajahintaindeksi on eläkeajan indeksin peruste 80%. 20% on ansiotason nousua.
Työaikainen indeksi perustuu 80% ansiotason nousuun ja 20% kuluttajahintoihin.
Käytännössä tuo kaiketi tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima pysyy samalla tasolla kuin mitä oli myöntöhetkellä melkoisen hyvin. Sen sijaan se ei pysy yleisen elintasonnousun mukana, joten suhteellinen elintaso eläkeläisillä jää jälkeen työikäisten elintasosta. Elintasohan nousee tuotannon ja tehokkuuden myötä eikä eläkeläisillä siinä ole kovin suurta roolia.
Jos joskus sattuisi käymään, muuten yhden kerran muistaakseni on käynytkin, että suomalaisten yleinen elintaso laskee tilapäisesti, niin silloin em työeläkeindeksien rakenteesta johtuu että eläkeläisten suhteellinen elintaso nousu enemmän kuin työikäisten.
Ellen nyt ihan väärin muista, niin hallitus leikkasi ainakin kerran vuosia sitten laman aikana molemmista indekseistä, eli työikäisten ja eläkeikäisten, osan perustellen leikkausta suhdannesyillä.
Työeläkkeet määräytyvät ja ovat aina määräytyneet ansiotulojen perusteella. Pienistä ansioista kertyy pieni eläke ja suurista ansioista suuri eläke, näin tietysti käy maksettavien vakuutusmaksujenkin kanssa. Näin on ollut alusta alkaen, kun työeläkejärjestelmä tulo voimaan 1961. Työeläkehän on ansiosidonnaista eikä oikeastaan sosiaalietua laisinkaan, vaan itse ansaittua työnteolla. Ei sen tarkoitus olekaan muuttaa tulonjakoa, Kaikille työssäkäyville se määräytyy samoin säännöin tulotasosta riippumatta. Sosiaalituet ovat sitten asia erikseen.
Lakimuutoksia on tehty jatkuvasti ja tehdään varmasti jatkossakin ja muuttuuhan työelämä, olosuhteet jne ja maailmakin koko ajan. Lakmuutoksia ei tietysti voi tehdä takautuvasti, vaan voimaantulosta alkaen eteenpäin.
Verotus taasen on puhtaasti kulloisenkin hallituksen käsissä ja siitä päätetään vuosittain. Se vaikuttaa tietysti nettoeläkkeen kuten nettoansioidenkin määrään. Siihen voi vaikuttaa vain vaaleissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kai kuluttajahintaindeksi huomioi aika hyvin inflaation. Jos ei, niin silloinhan kuluttajahintaindeksin määräytymistä pitää tarkentaa ja ymmärtääkseni näin on aina silloin tällöin tehtykin. Kuluttajahintaindeksi on eläkeajan indeksin peruste 80%. 20% on ansiotason nousua.
Työaikainen indeksi perustuu 80% ansiotason nousuun ja 20% kuluttajahintoihin.
Käytännössä tuo kaiketi tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima pysyy samalla tasolla kuin mitä oli myöntöhetkellä melkoisen hyvin. Sen sijaan se ei pysy yleisen elintasonnousun mukana, joten suhteellinen elintaso eläkeläisillä jää jälkeen työikäisten elintasosta. Elintasohan nousee tuotannon ja tehokkuuden myötä eikä eläkeläisillä siinä ole kovin suurta roolia.
Jos joskus sattuisi käymään, muuten yhden kerran muistaakseni on käynytkin, että suomalaisten yleinen elintaso laskee tilapäisesti, niin silloin em työeläkeindeksien rakenteesta johtuu että eläkeläisten suhteellinen elintaso nousu enemmän kuin työikäisten.
Ellen nyt ihan väärin muista, niin hallitus leikkasi ainakin kerran vuosia sitten laman aikana molemmista indekseistä, eli työikäisten ja eläkeikäisten, osan perustellen leikkausta suhdannesyillä.
Työeläkkeet määräytyvät ja ovat aina määräytyneet ansiotulojen perusteella. Pienistä ansioista kertyy pieni eläke ja suurista ansioista suuri eläke, näin tietysti käy maksettavien vakuutusmaksujenkin kanssa. Näin on ollut alusta alkaen, kun työeläkejärjestelmä tulo voimaan 1961. Työeläkehän on ansiosidonnaista eikä oikeastaan sosiaalietua laisinkaan, vaan itse ansaittua työnteolla. Ei sen tarkoitus olekaan muuttaa tulonjakoa, Kaikille työssäkäyville se määräytyy samoin säännöin tulotasosta riippumatta. Sosiaalituet ovat sitten asia erikseen.
Lakimuutoksia on tehty jatkuvasti ja tehdään varmasti jatkossakin ja muuttuuhan työelämä, olosuhteet jne ja maailmakin koko ajan. Lakmuutoksia ei tietysti voi tehdä takautuvasti, vaan voimaantulosta alkaen eteenpäin.
Verotus taasen on puhtaasti kulloisenkin hallituksen käsissä ja siitä päätetään vuosittain. Se vaikuttaa tietysti nettoeläkkeen kuten nettoansioidenkin määrään. Siihen voi vaikuttaa vain vaaleissa.Voit olla varma, että tämä demarivetoinen hallitus joutuu kovasti korottamaan veroja, jotta taloutta saataisiin tasapainoon eli hillitön velanotto pitää saada loppumaan.
Omistavaa sekä työtä tekevää luokkaa tullaan rankaisemaan ankarasti mm. kiinteistöveroilla , energiaveroilla, polttonesteverolla sekä suurten palkkojen himo verotuksella ja myöhemmin myös sähköä rokotetaan.
Hallitus ei uskalla koskea esim. arvonlisäveroon, sillä se rankaisee omia äänestäjiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voit olla varma, että tämä demarivetoinen hallitus joutuu kovasti korottamaan veroja, jotta taloutta saataisiin tasapainoon eli hillitön velanotto pitää saada loppumaan.
Omistavaa sekä työtä tekevää luokkaa tullaan rankaisemaan ankarasti mm. kiinteistöveroilla , energiaveroilla, polttonesteverolla sekä suurten palkkojen himo verotuksella ja myöhemmin myös sähköä rokotetaan.
Hallitus ei uskalla koskea esim. arvonlisäveroon, sillä se rankaisee omia äänestäjiä.Näin varmaan, mutta tuo ei liity työeläkkeisiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2373671Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha262248- 242101
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901995Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?901675Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81291
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361277Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61208