Eläkeiden indeksileikkaus köyhdyttää laillisesti.

Anonyymi

Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, joka köyhtyy laillisesti. Ostavoima pienenee muutaman eläkevuoden jälkeen ratkaisevasti . Jotkut ihmiset tietävät tämän ja osaavat varautua uhkaavaan eläkeköyhyyteen.
Eläkkeensaajat eivät jaksa enää valittaa asiasta. Tämä on huomioitu.

15

233

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä taida löytyä väitteellesi minkäänlaista tukea tilastoista, että eläkeläisten absoluuttinen ostovoima olisi heikentynyt eläkkeellä ollessaan.

      Eläkeläisen indeksi on nimenomaan sidottu vahvasti hintoihin, 80%, joten hintojen nousu näkyy indeksissä enemmän kuin palkansaajien vastaavassa indeksissä, jossa se on vain 20%.
      Eläkeläisten indeksissä loppuosa eli 20% tulee yleisestä ansiotason noususta ja palkansaajilla vastaavasti 80%.

      Yleinen ansiotasohan nousee, kun tuotannon tehokkuus paranee ja tuotanto yleisestikin nousee. Tämä on puhtaasti työelämässä olevien ansiota, ei eläkeläisten, joten heillehän siitä johtuva elintason nousu kuuluukin.
      Se tietysti johtaa työelämässä olevien elintason suurempaan nousuun, mutta eihän se tarkoita eläkkeelläolevien absoluuttiseen elintason laskuun.
      Ostovoima eläkeläisellä pysyy samalla absoluuttisella tasolla kuin eläkkeen alkaessakin. Ei eläkkeen tarkoitus olekaan nostaa elintasoa, vaan turvata sitä.

    • Anonyymi

      Suomalaiset hyväksyvät kaiken kyykytyksen toisin kuin Ranskassa, jossa on nyt mielenosoituksia ja varmaan lakkojakin eläkeuudistuksen takia mutta ei meillä viitsitä mitään tehdä, vaikka kommarihallitus kyykyttää kansaa, että saa rahaa avustajalegioonalleen, joita on palkannut pilvin pimein!

    • Anonyymi

      Europan Neuvosto on antanut Suomelle monta huomautusta pieneläkkeitten ja pienimpien sosiaalitukien riittämättömyydestä.
      Suhteellisesti ottaen olemme siinä asiassa yhtä alhaisella tasolla
      kuin EU:n köyhin maa Bulgaria.

      Vaikka Suomen hallitukset tottelevatkin tarkoin EU hömpötyksiä tätä ne eivät ole noudattaneet MIKSI?????????

      • Anonyymi

        Jo nykyiset tuet aiheuttavat kohtuuttoman taloudellisen kuorman yhteiskunnalle.
        Eläke on se, mitä olet työikäsi aikana saanut kartutettua ihan työtä tekemällä.
        Jos eläke on pieni ja riittämätön, niin pitää katsoa peiliin, mistä löytyy syy siihen.
        Kyllä ihan tavallisena rivimiehenä sain kerättyä ihan riittävän eläkkeen, kun jaksoi olla sinnikkäästi työssä 1971-2010. Tarkka ihminen pärjää sillä mainiosti.


      • Anonyymi

        Noissa EN:n laskelmissa huomioidaan vain etuuksien perusosa, ei lainkaan asumistukia. Jos asumistuet laskettaisiin mukaan Suomi menisi heittämällä yli minimirajojen.


    • Anonyymi

      Eikö nyt olisi hyvä aika kääntää sidonnaisuus toisinpäin 80% palkoista ja 20% elinkustannuksista?

      Tuleva talouden taantuma tulee estämään tai ainakin minimoimaan palkkojen korotukset useiden vuosien ajaksi.

    • Anonyymi

      Kahdenkymmenen eläkeläisvuoteni aikana eläkkeeni on euromääräisestikin pienentynyt kahtena vuotena. Verotus on kiristynyt 3% yksikköä.
      0, jotain korotukset ovat olleet naurettavia.
      Jostakin syystä eläkkeeni ei vastaa alkutilannetta elinkustannusindeksin kauttakaan laskien.
      Tosin eipä ole tullut yllätyksenä. Ryhdyimme epäilemään jotain tälläistä jo 80-luvulla ja onneksemme varautumaan tähän tilanteeseen.

      • Anonyymi

        Tuona eläkkeelläoloaikanasi työeläkettäsi on korotettu eläkeajan indeksillä vuosittain eli 80% elinkustannusten ja 20% elintason nousun perusteella. Vaikea uskoa, että bruttoeläkkeesi olisi pienentynyt, jos kyse on työeläkkeestä. Yksityiset vapaaehtoiset eläkevakuutukset on toinen asia. Ne harvoin ovat pysyviä ja pitkäaikaisia, yleisin taitaa olla 5 vuotta.

        Netto voi olla, jos verotus on kiristynyt. Verotus päätetään vuosittain kunnissa ja valtiohallinnossa, ei siihen eläkettä myöntävät voi vaikuttaa yhtään mitään. Itsekin voi enemmän monissa tapauksissa, esim vaihtamalla asuinkuntaa, eroamalla kirkosta jne.


    • Anonyymi

      On otettava huomioon myös, että aikanaan ei eläkkeitä kerätty kovinkaan paljoa. Johonkin 80-luvun loppuun asti eläkemaksut olivat n. 5% palkasta, kun ne nyt ovat yli 24%.

      Itse olen maksanut kovia työeläkemaksuja koko työssäoloaikani ajan, ei ihan kuulosta reilulta, että toiset saa ilmaista rahaa jostain taikaseinästä. En ole mikään kovin veronmaksaja, mutta ennakonpidätyskin on vuodessa luokkaa 16-17teur, ennenkuin rahat ovat edes tilillä.

      • Anonyymi

        Missäs tuollainen ’taikaseinä’ mahtaa löytyä? Kiinnostas kovasti....

        Eläkemaksuista päätetään vuosittain ja aina kulloistenkn näkymien mukaisesti ellei poliitiikka sotkeudu kuvioihin. Näinhän on käynyt muutaman kerran, kun talouden suhdannesyistä on eläkemaksu%:iin koskettu.

        Tuolloin 30-40 vuotta ja sitä ennen maailma ja Suomi oli kokolailla erinäköinen kuin nyt. Esim tämän päivän katastrofaalista syntyvyyden vähentymistä ei ollut näköpiirissä. Tämä tulee näkymään hyvinkin vaikeina asioina tulevina vuosikymmeninä. Ei myöskään huomattavaeliniän piteneminen ollut esillä. Ja moni muukin asia oli kovasti erilaista.

        Näin jälkikäteen nykytietojen valossa on jälkiviisaus tietysti helppoa. Ehkäpä nykyinen sukupolvi osaa toimia paremmin, kuten esim tämän katastrofaalisen syntyvyyden huomioimisessa, niin tulevien sukupolvien ei tarvitsisi jälkiviisaasti taas todeta huonosti toimineen nykypolvea.


      • Anonyymi

        Työeläkemaksuprosentit eri aikoina:
        62-68 5%,
        69-75 5,15-7,9%,
        76-87 9,9-13%,
        88-94 13,8-18,6%,
        95-06 20,6-21,2%,
        07-11 21,1-22,1%,
        12-16 22,8-24%
        ja
        17-19 24,4%.

        5% ne olivat vain 60–luvun alussa.


    • Anonyymi

      Inflaatio ja indeksileikkaus on syönyt pienten eläkkeiden ostovoiman. Jos vertaat esim. jokaiselle pakollisia asumiskustannuksia, niin huomaat, että kiinteistöverot, katumaksut energiaverot ,sähkönsiirtomaksut, jne. painavat leikatun indeksin lisäksi merkittävän osan pieneläkeläisistä sekä muista heikko-osaisista jo köyhyysrajan alapuolelle.
      Tämän lisäksi verotuksen painopistettä on siirretty tasaveroihin, jolloin pienituloinen maksaa suurituloista enemmän veroa, suhteessa tulotasoonsa.
      Aikoinaan maksettiin kansaneläkemaksua ja työeläkemaksua, mutta eläke jäi matalaksi, koska palkat olivat alhaisia ja töihin lähdettiin jo 14 -vuotiaina ja alettiin maksamaan työeläkemaksua, mutta työeläkekertymä alkoi vasta 24 vuotiaina.
      Tässä vai muutama esimerkki eläke- ja tulonjakopolitiikasta.

      • Anonyymi

        Kyllä kai kuluttajahintaindeksi huomioi aika hyvin inflaation. Jos ei, niin silloinhan kuluttajahintaindeksin määräytymistä pitää tarkentaa ja ymmärtääkseni näin on aina silloin tällöin tehtykin. Kuluttajahintaindeksi on eläkeajan indeksin peruste 80%. 20% on ansiotason nousua.
        Työaikainen indeksi perustuu 80% ansiotason nousuun ja 20% kuluttajahintoihin.
        Käytännössä tuo kaiketi tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima pysyy samalla tasolla kuin mitä oli myöntöhetkellä melkoisen hyvin. Sen sijaan se ei pysy yleisen elintasonnousun mukana, joten suhteellinen elintaso eläkeläisillä jää jälkeen työikäisten elintasosta. Elintasohan nousee tuotannon ja tehokkuuden myötä eikä eläkeläisillä siinä ole kovin suurta roolia.
        Jos joskus sattuisi käymään, muuten yhden kerran muistaakseni on käynytkin, että suomalaisten yleinen elintaso laskee tilapäisesti, niin silloin em työeläkeindeksien rakenteesta johtuu että eläkeläisten suhteellinen elintaso nousu enemmän kuin työikäisten.

        Ellen nyt ihan väärin muista, niin hallitus leikkasi ainakin kerran vuosia sitten laman aikana molemmista indekseistä, eli työikäisten ja eläkeikäisten, osan perustellen leikkausta suhdannesyillä.

        Työeläkkeet määräytyvät ja ovat aina määräytyneet ansiotulojen perusteella. Pienistä ansioista kertyy pieni eläke ja suurista ansioista suuri eläke, näin tietysti käy maksettavien vakuutusmaksujenkin kanssa. Näin on ollut alusta alkaen, kun työeläkejärjestelmä tulo voimaan 1961. Työeläkehän on ansiosidonnaista eikä oikeastaan sosiaalietua laisinkaan, vaan itse ansaittua työnteolla. Ei sen tarkoitus olekaan muuttaa tulonjakoa, Kaikille työssäkäyville se määräytyy samoin säännöin tulotasosta riippumatta. Sosiaalituet ovat sitten asia erikseen.
        Lakimuutoksia on tehty jatkuvasti ja tehdään varmasti jatkossakin ja muuttuuhan työelämä, olosuhteet jne ja maailmakin koko ajan. Lakmuutoksia ei tietysti voi tehdä takautuvasti, vaan voimaantulosta alkaen eteenpäin.

        Verotus taasen on puhtaasti kulloisenkin hallituksen käsissä ja siitä päätetään vuosittain. Se vaikuttaa tietysti nettoeläkkeen kuten nettoansioidenkin määrään. Siihen voi vaikuttaa vain vaaleissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kai kuluttajahintaindeksi huomioi aika hyvin inflaation. Jos ei, niin silloinhan kuluttajahintaindeksin määräytymistä pitää tarkentaa ja ymmärtääkseni näin on aina silloin tällöin tehtykin. Kuluttajahintaindeksi on eläkeajan indeksin peruste 80%. 20% on ansiotason nousua.
        Työaikainen indeksi perustuu 80% ansiotason nousuun ja 20% kuluttajahintoihin.
        Käytännössä tuo kaiketi tarkoittaa, että eläkkeiden ostovoima pysyy samalla tasolla kuin mitä oli myöntöhetkellä melkoisen hyvin. Sen sijaan se ei pysy yleisen elintasonnousun mukana, joten suhteellinen elintaso eläkeläisillä jää jälkeen työikäisten elintasosta. Elintasohan nousee tuotannon ja tehokkuuden myötä eikä eläkeläisillä siinä ole kovin suurta roolia.
        Jos joskus sattuisi käymään, muuten yhden kerran muistaakseni on käynytkin, että suomalaisten yleinen elintaso laskee tilapäisesti, niin silloin em työeläkeindeksien rakenteesta johtuu että eläkeläisten suhteellinen elintaso nousu enemmän kuin työikäisten.

        Ellen nyt ihan väärin muista, niin hallitus leikkasi ainakin kerran vuosia sitten laman aikana molemmista indekseistä, eli työikäisten ja eläkeikäisten, osan perustellen leikkausta suhdannesyillä.

        Työeläkkeet määräytyvät ja ovat aina määräytyneet ansiotulojen perusteella. Pienistä ansioista kertyy pieni eläke ja suurista ansioista suuri eläke, näin tietysti käy maksettavien vakuutusmaksujenkin kanssa. Näin on ollut alusta alkaen, kun työeläkejärjestelmä tulo voimaan 1961. Työeläkehän on ansiosidonnaista eikä oikeastaan sosiaalietua laisinkaan, vaan itse ansaittua työnteolla. Ei sen tarkoitus olekaan muuttaa tulonjakoa, Kaikille työssäkäyville se määräytyy samoin säännöin tulotasosta riippumatta. Sosiaalituet ovat sitten asia erikseen.
        Lakimuutoksia on tehty jatkuvasti ja tehdään varmasti jatkossakin ja muuttuuhan työelämä, olosuhteet jne ja maailmakin koko ajan. Lakmuutoksia ei tietysti voi tehdä takautuvasti, vaan voimaantulosta alkaen eteenpäin.

        Verotus taasen on puhtaasti kulloisenkin hallituksen käsissä ja siitä päätetään vuosittain. Se vaikuttaa tietysti nettoeläkkeen kuten nettoansioidenkin määrään. Siihen voi vaikuttaa vain vaaleissa.

        Voit olla varma, että tämä demarivetoinen hallitus joutuu kovasti korottamaan veroja, jotta taloutta saataisiin tasapainoon eli hillitön velanotto pitää saada loppumaan.
        Omistavaa sekä työtä tekevää luokkaa tullaan rankaisemaan ankarasti mm. kiinteistöveroilla , energiaveroilla, polttonesteverolla sekä suurten palkkojen himo verotuksella ja myöhemmin myös sähköä rokotetaan.
        Hallitus ei uskalla koskea esim. arvonlisäveroon, sillä se rankaisee omia äänestäjiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit olla varma, että tämä demarivetoinen hallitus joutuu kovasti korottamaan veroja, jotta taloutta saataisiin tasapainoon eli hillitön velanotto pitää saada loppumaan.
        Omistavaa sekä työtä tekevää luokkaa tullaan rankaisemaan ankarasti mm. kiinteistöveroilla , energiaveroilla, polttonesteverolla sekä suurten palkkojen himo verotuksella ja myöhemmin myös sähköä rokotetaan.
        Hallitus ei uskalla koskea esim. arvonlisäveroon, sillä se rankaisee omia äänestäjiä.

        Näin varmaan, mutta tuo ei liity työeläkkeisiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?

      Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko
      Ikävä
      111
      1680
    2. Ozzy Osbourne on kuollut

      Kevyet mullat ja R.I.P. Ei soi enää Paranoid.
      Maailman menoa
      206
      1357
    3. Kerran oltiin mekin kahdestaan

      Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik
      Ikävä
      13
      1326
    4. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      197
      1192
    5. Naiset, naiset

      Älkää antako painonne nousta. Naisella ylipaino ei ole hyvä.💝
      Ikävä
      161
      1126
    6. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      1059
    7. Oikeasti, voitais mennä kahville

      ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o
      Ikävä
      81
      1039
    8. Yritin keväällä unohtaa sinut nainen

      mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie
      Ikävä
      34
      906
    9. No mitä nyt

      Ollaanko vaiko eikö olla? Miehelle.
      Ikävä
      74
      869
    10. Leton rannan kakat - hys hys hiljaa!

      Hienolle rannalle on jostain ilmeisen selvästi tullut ulostusjätteitä. Mistään tutkimuksista ei ole vielä tietoa ja kuka
      Kalajoki
      63
      774
    Aihe