Milloin tulee muotiin kurjat vanhat räpsygdigikompaktit?

Anonyymi

Niin kuin oli se lomoilu, voi jo ennustaa, että ne onnettomat halpadigikompaktit ryykeävät hipstereiden muotikameroiksi.

Ihana VGA-video! Ihana pieni kenno! Ihana kohina! Ihanat värivirheet! Ihanaa!

24

65

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ensimmäinen digikamerani oli juuri tuollainen, 3,2 Mpix kennolla varustettu.

      Samalla reissulla oli mukana Nikonin filimijärkkäri mutta montaakaan diaa en ottanut vaan digi oli käytössä koska näinmitä olin saanut kun filmijärkkärillä näin sen vasta kotona kun filmi oli kehitetty.

      Kohta tuon retken jälkeen jäi se Nikon hyllyyn ja ostin D70 rungon josta varsinainen digi aikani alkoi.

      Se eka digi oli joku Canon pokkari jonka tyyppiä en enää muista.

      Saahan noita edelleen, noita pokkareita ja siitä ekastani lienevät hieman kehittyneetkin.

    • Anonyymi

      En oikein usko tuohon, koska noista alkupään digikameroista ei ole montaakaan jäljellä. Itsekään en tiedä, mihin ensimmäinen Kodak on vuosien saatossa hävinnyt. Todennäköisesti se on mennyt SER jätteeseen puhelinten mukana.

    • Anonyymi

      Milloin tulee muotiin valokuvaus? Nyt keskitytään ihan liikaa teknisiin asioihin ja mitään ei voi tehdä ilman täydellistä kalustoa. Tai niin ainakin annetaan ymmärtää kun lukee palstaa.

      • Anonyymi

        Mitäpä digikuvista ylipäätään säilyttämäänkään kun ovat 10 v. päästä kuitenkin kovasti kohisevia ja puhisevia sen ajan teknoloogialla mitattuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä digikuvista ylipäätään säilyttämäänkään kun ovat 10 v. päästä kuitenkin kovasti kohisevia ja puhisevia sen ajan teknoloogialla mitattuna.

        Vaikka et varma lienekään mielipitdeestäsi niin kysymys kuvien säilymisestä seuraaville sukupolville on ajankohtainen. Bitteinä niillä tuskin on tulevaisuutta samoin kuin vanhoilla perhealbumeilla, joita minullakin on kaapissani. Siellä on kuvia 1930 luvulta alkaen.

        Helpottaakseni perillisten tuskaa siitä missä vanha ukko on seikkaillut olen jokaisesta isommasta retkestäni väsännyt valokuvakirjan, joita nyt on kolmisen kymmentä hyllyssä.

        Nuo kirjat ovat ainakin kaltaiselleni sohlarille albumia parempi vaihtoehto koska niissä kuvat eivät irtoile ja sinne voi ujuttaa tekstejä oheen, joista sitten selviää minne ukko on ajautunut retkillään.

        Kun katsoo normaali koossa niitä ensimmäisen digiretkeni kuvia 2000 luvun ekoilta vuosilta niin kyllä ne vielä ovat, vaikka jpg kuvia ovatlin. ihan katsottavia. En tosin niistä 3,2 Mpix kuvista tapetteja alkaisi väsäämään mutta muisteloihin ne edelleen sopivat.


      • Anonyymi
        varakaanari kirjoitti:

        Vaikka et varma lienekään mielipitdeestäsi niin kysymys kuvien säilymisestä seuraaville sukupolville on ajankohtainen. Bitteinä niillä tuskin on tulevaisuutta samoin kuin vanhoilla perhealbumeilla, joita minullakin on kaapissani. Siellä on kuvia 1930 luvulta alkaen.

        Helpottaakseni perillisten tuskaa siitä missä vanha ukko on seikkaillut olen jokaisesta isommasta retkestäni väsännyt valokuvakirjan, joita nyt on kolmisen kymmentä hyllyssä.

        Nuo kirjat ovat ainakin kaltaiselleni sohlarille albumia parempi vaihtoehto koska niissä kuvat eivät irtoile ja sinne voi ujuttaa tekstejä oheen, joista sitten selviää minne ukko on ajautunut retkillään.

        Kun katsoo normaali koossa niitä ensimmäisen digiretkeni kuvia 2000 luvun ekoilta vuosilta niin kyllä ne vielä ovat, vaikka jpg kuvia ovatlin. ihan katsottavia. En tosin niistä 3,2 Mpix kuvista tapetteja alkaisi väsäämään mutta muisteloihin ne edelleen sopivat.

        Miten pitkään tulostettu värikuva säilyy? Onko tutkittu?

        Perhevalokuvat n. 1970-l. alusta ei vaikuta oikein hehkeiltä nykyään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten pitkään tulostettu värikuva säilyy? Onko tutkittu?

        Perhevalokuvat n. 1970-l. alusta ei vaikuta oikein hehkeiltä nykyään.

        Riippunee pitkälti siitä millä ja millaisella värillä ja millaiselle paperille on tulostettu.

        Vanhoista värikuvista vuosikymmenten takaa on värejä alkanut häipymään mutta dioissa niitä on kumman hyvin säilynyt.

        Nuo nykyajan tulosteet säilyvät oman kokemukseni mukaan aika hyvin kun niitä pitää hyllyssä kirjat suljettuna ja katselee vain tarpeeseen jolloin aurinko ei pääse niiden värejä haalistamaan.

        Tekniikka noiden värien suhteen on aika paljon kehittynyt! Mitään eksaktia en kykene sanomaan koska en tiedä mistään 200 vuoden testeistä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pitkään tulostettu värikuva säilyy? Onko tutkittu?

        Perhevalokuvat n. 1970-l. alusta ei vaikuta oikein hehkeiltä nykyään.

        Hyvillä pigmenttimusteilla hyvälle paperille niin säilyvyys on riittävä tavalliselle ihmiselle. 100-300 vuotta luvataan ja on testattu altistamalla runsaalle valolle mutta käytännön kestävyyden näyttää sitten aika. Kuvakirjojen kestävyys lienee samaa luokkaa. Käsittely, käyttö ja säilytys vaikuttavat kestoon. Moni kuva menettää merkityksensä ajan myötä mutta toivottavasti historiallisesti merkittäviä kuvia säilyy riittävästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvillä pigmenttimusteilla hyvälle paperille niin säilyvyys on riittävä tavalliselle ihmiselle. 100-300 vuotta luvataan ja on testattu altistamalla runsaalle valolle mutta käytännön kestävyyden näyttää sitten aika. Kuvakirjojen kestävyys lienee samaa luokkaa. Käsittely, käyttö ja säilytys vaikuttavat kestoon. Moni kuva menettää merkityksensä ajan myötä mutta toivottavasti historiallisesti merkittäviä kuvia säilyy riittävästi.

        On muuten kummallista miten hyvää paperia ja pigmenttejä tehtiin keskiajalla, kun TV-dokumenteissa joskus niitä keskiajan alkuperäisiä säilyneitä käsin kirjoitettuja kirjoja esitellään.

        On kuin eilen piirrettyjä ja maalattuja ja värit hehkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pitkään tulostettu värikuva säilyy? Onko tutkittu?

        Perhevalokuvat n. 1970-l. alusta ei vaikuta oikein hehkeiltä nykyään.

        50 vuotta vanhat kodachromet on ihan päteviä.


    • Anonyymi

      Siltä varalta sun kannattaa ostella iso läjä vanhoja digipokkareita ihan jo varalle, että jos vaikka tulis muotiin.

      • Anonyymi

        Antaa hipstereitten ostaa.


    • Anonyymi

      Ei yhtään ihmeteltävää, kun vaikka katsoo Car SOS ohjelmaa, miten sanoinkuvaamattomia autonretaleita siinä palvotaan.

    • Kollimaattori

      Itselläni on edelleen vuoden 2005 3,2 megapikselin Canon -digipokkari täydessä iskussa alkuperäisellä akulla.

      Taidan ollakin hipsteri. ; )

      • Anonyymi

        Jos on Ixus niin olihan luksusta v. 2005.

        Hipsterirupudigikameran pitäisi ehken olla muovinen, melko tuntematonta merkkiä, jos tunnettua, niin valmistajansa hintahaitarin alapäästä alimmaisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos on Ixus niin olihan luksusta v. 2005.

        Hipsterirupudigikameran pitäisi ehken olla muovinen, melko tuntematonta merkkiä, jos tunnettua, niin valmistajansa hintahaitarin alapäästä alimmaisia.

        Tämä on Amerikoista ostettu PowerShot SD200 "Digital Elph", joka on ulkoista ulkonäköä lukuunottamatta aivan sama laite kuin samaan aikaan Euroopassa myyty Ixus 3.2 Mp.

        En käsitä, kuinka suurellakin firmalla on varaa tehdä eri markkinoille pikkuisen erinäköisiä laitteita vain sen vuoksi, että ovat todenneet laboratorioissaan ihmisten maun hiukkasen eroavan toisistaan eri mantereilla. Ulkonäköerot ovat niin mitättömiä, että pitää olla Ixus vieressä todetakseen erot mallinimen lisäksi. ; )


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Tämä on Amerikoista ostettu PowerShot SD200 "Digital Elph", joka on ulkoista ulkonäköä lukuunottamatta aivan sama laite kuin samaan aikaan Euroopassa myyty Ixus 3.2 Mp.

        En käsitä, kuinka suurellakin firmalla on varaa tehdä eri markkinoille pikkuisen erinäköisiä laitteita vain sen vuoksi, että ovat todenneet laboratorioissaan ihmisten maun hiukkasen eroavan toisistaan eri mantereilla. Ulkonäköerot ovat niin mitättömiä, että pitää olla Ixus vieressä todetakseen erot mallinimen lisäksi. ; )

        Canonilla on muutenkin tällainen omituinen sama-kameramalli-erimaanosa- eri-nimi periaate tuotteissaan.


    • Anonyymi

      Olen pitkään jo käytellyt AA-paristoilla toimivia vanhoja pienen kennon digipokkareita, erittäin halvalla hinnalla ostettuja. Näin on tullut kokemusta ja näkemystä, mihin näillä vehkeillä pystyy. Onneton urpo tarvitsee huippuvehkeet, koska ei kunnolliseen pysty vähemmillä vehkeillä.

      Youtube-sivuilla on esiintynyt yksi tyyppi, joka neuvoi: ei kannata haaveilla ja tavoitella (heti ensimmäiseksi, lienee ajatus) niitä huippuvehkeitä kalliilla hinnalla, vaan kuin ottaa kaikki irti siitä yksinkertaisesta halvasta (lelusta, lienee ollut ajatus), ja kun oppii kiertämään sen vaikeudet ja ongelmat, samalla oppii valokuvauksesta tietoa kantapään kautta - josta voi olla sitten myöhemmin hyötyä, tiedosta, jopa niiden kalliimpien hienompien vehkeiden kanssa toimiessa. Mielestäni äijä on oikeassa melko pitkälti.

      https://www.youtube.com/user/theartofphotography

      • Anonyymi

        Periaatteessa näin. Aloittelija ei tarvitse kallista kameraa, monelle käynyt niinkin että innostus laantuu kun huomataan että hyvät kuvat eivät synny automaattisesti. Harrastaa voi millä haluaa mutta jos haluaa kuvata jotain tiettyä aihetta niin se saattaa asettaa kalustolle joitakin ehtoja. Ammattilaiset on sitten ihan eri asia. Pokkarista on moneen mutta aika rajoittunut se on.


    • Anonyymi

      "Ihana VGA-video! Ihana pieni kenno! Ihana kohina! Ihanat värivirheet! Ihanaa!"

      Tavoitteena tässäkin keskustelun avauksessa lienee ollut viljellä turhia myyttejä. Ettei pikku digikompaktilla voi tehdä mitään. Käytännössä moni digikompakti on melko erinomainen lähikuvauslaite, ja päivänvalossa maisemakuvaukseen riittävä. Juuri niitä yleisimpiä kuvausaiheita, mitä tavallinen kansalainen räpsii. Pyrkimättä mihinkään ihmeelliseen s-tanan ammattilaisuuteen. Sikäli kuin kukaan enää edes elää pelkällä valokuvausammatilla, tekemättä lisäksi jotain sivubisneksiä.

      Järjestelmässä pääasiallinen etu se, että voidaan käyttää telempiä polttovälejä, ja laajakulmaisempia laajakulmia, hankkia valovoimaisia objektiiveja, ja kuvata vähemmässä valossa helpommin. Mutta jos verrataan nykyajan halparäpsykompakteja siihen, mitä oli filmille kuvaaminen vielä 90-luvun filmikompakteilla (muhkea koko ainakin zoom-kompakteissa, ISO-lukemat 100-400, ei valkotasapainon säätöä....) niin ovathan nykyajan halparäpsykompaktit siihen verrattuna kuin jokin erinomainen paratiisi.

      Sitä paitsi, eihän sitä kohinaa ole pakko tehdä edes pienen kennon kameralla, jos saa käytettyä valaisimia, jalustaa tai muuta tukea tarvittaessa. Joten mistä tämä myytti, että pienen kennon kameralla on pakko tehdä kuviin kohinaa? Mikä pakottaa?

      Jos vanhassa digiräpsykompaktissa on kummallisen pieni kapasiteetti muistikortilla, sitten on oma hauska tieteenlajinsa tehdä mustavalkoisia taidekuvia. Resoluutio mahdollisimman pieneksi, karkea pakkaus, valotuksen korjailu alas. A vot, johan saadaan komeita taidekuvia noin 30 kilotavun tiedostokoolla. Sellaisia, joissa on tunnelmaa, ja myös olennaisia detaljeja tallella, esim. tekstiä.

      Mitäkö merkitystä kohinalla sitten mustavalkokuvissa? Jos ette ole asiaa tutkineet ja kokeilleet, saattaa kuulostaa yllättävältä. Jos kuvataan pikkuräpsyllä pienen resoluution mustavalkotaidekuvaa pikku esineestä ja pikku tekstistä, kuva saattaa olla kauniin sileän silkkisen näköinen pienellä ISO:lla, mutta suurella ISO:lla erittäin rakeinen, kuitenkin niin, että esim. pienimmästäkin tekstistä saa paremmin selvää (nopeampi suljinaika, vähemmän tärähdystä), mutta, mikä yllättävää, kohinainen korkean ISO:n mustavalkokuva saattaa olla isompaa tiedostokokoa, esim. 50 kilotavua sen 30 kilotavun asemesta. Erikoinen havainto siis: kun rakeisuus tai kohina pakataan kuvatiedostoon mukaan, se kuluttaa tilaa!

      • Anonyymi

        > Mitä oli filmille kuvaaminen vielä 90-luvun filmikompakteilla (muhkea koko ainakin zoom-kompakteissa, ISO-lukemat 100-400, ei valkotasapainon säätöä....)

        Totanoin, siinä vaiheessa kun noissa filmikompakteissa alkoi kisa zooomin pituudesta, niin lopputuloksena oli kamerat, joissa "laajakulmana" joku 38 mm ja telepää sitten vähän reilu 100 mm, Ja valovoima tyyliin f/5...f/13.

        Sattuneesta syystä 90-luvun lopulla oli marketeista jo vaikeaa löytää ISO200 värinegaa, kun varsinainen hittituote oli ISO800 värinega.

        Ei surkeimmatkaan digipokkarit tee perusherkkyydellään yhtä surkeaa jälkeä kuin mitä tuollaiselle filmille tuli. Filmin kanssahan on se vaiva, ettei herkkyyttä säädellä olosuhteiden muuttuessa. Joten piti yleensä se filmi valita heikoimman tilanteen mukaan. Sehän oli kanssa tyypillistä, että samalle rullalle mahtui juhannus ja joulu. Ei ollut samaa ongelmaa kuin AA-koon akuilla toimivissa kameroissa, joista varhaisilla malleilla saattoi saada ainoastaan 100 kuvaa ennen kuin tarvitsi akut vaihtaa.


      • Anonyymi

        > Erikoinen havainto siis: kun rakeisuus tai kohina pakataan kuvatiedostoon mukaan, se kuluttaa tilaa!

        Ei mitenkään erikoista. JEPG algoritmi pyrkii löytämään kuvasta toistuvuuksia, mitä edustavat mm väriliu'ut (valoisuuden muuttuminen kaarevien esineiden pinnalla) jne.

        Digikennon kohina ja filmin rae on enemmänkin satunnaista kohinaa muistuttavaa ja siksi myrkkyä pakkausalgoritmille.

        Silti ei ole pulaa latvakakkosista, joiden mielestä tiedoston koko = laadun mittari. Eli mitä isompi tiedosto, sitä parempi kuva. Parhaat kuvat saa siksi säätämällä kameran herkkyyden tappiin ja kohinanpoiston minimiin. Tai käyttämällä mahdollisimman herkkää filmiä, jota kannattaa myös alivalottaa ja prässätä, jos suinkin mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Erikoinen havainto siis: kun rakeisuus tai kohina pakataan kuvatiedostoon mukaan, se kuluttaa tilaa!

        Ei mitenkään erikoista. JEPG algoritmi pyrkii löytämään kuvasta toistuvuuksia, mitä edustavat mm väriliu'ut (valoisuuden muuttuminen kaarevien esineiden pinnalla) jne.

        Digikennon kohina ja filmin rae on enemmänkin satunnaista kohinaa muistuttavaa ja siksi myrkkyä pakkausalgoritmille.

        Silti ei ole pulaa latvakakkosista, joiden mielestä tiedoston koko = laadun mittari. Eli mitä isompi tiedosto, sitä parempi kuva. Parhaat kuvat saa siksi säätämällä kameran herkkyyden tappiin ja kohinanpoiston minimiin. Tai käyttämällä mahdollisimman herkkää filmiä, jota kannattaa myös alivalottaa ja prässätä, jos suinkin mahdollista.

        Muistan kun kerran prässäsin filmiä ja silitysrauta oli liian kuuma ja filmi sytty palamaan ja suli!


    • Anonyymi

      Voisi olla kiva kuvailla sellaisella, olisihan siinä nostalgiaa, aivan kuin esim. vanhoissa tietokonepeleissä (esim. Larry ), joissa ei paljoa pikseleitä ollut, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1387
    2. Rakkauden riemuvoitto

      Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie
      Hindulaisuus
      349
      1121
    3. 37
      792
    4. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      70
      776
    5. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      42
      742
    6. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      152
      729
    7. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      48
      712
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      685
    9. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      44
      659
    10. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      49
      622
    Aihe