Olen tässä pohtinut sitä, miksi syytetty saa vapaasti valehdella esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, kun muiden on puhuttava ehdottomasti totta?
Yleinen käsityshän on että syytetty on syyllinen vasta kun niin todistetaan. Miten tätä syytetyn syyttömyyttä nyt oikein edesauttaa se, ettei hänen tarvitse puhua totta? Eikös se aiheuta sen, ettei syytetyn puheita kukaan ota "tosissaan"... Vaikka oikeuden on kai otettava, ellei toisin todisteta...?
Eikö se syytetyn toteaminen syyttömäksi olisi huomattavasti helpompaa, jos hänkin joutuisi puhumaan totta (valehtelu kiellettyä)?
Kyllähän ne syytteessä olevat usein paskaa puhuvatkin (jos ovat syyllisiä), mutta miksi se oikein laissa sallitaan?
Toivottavasti nyt ymmärsitte tän pointin...
Yleinen käsityshän on että syytetty on syyllinen vasta kun niin todistetaan. Miten tätä syytetyn syyttömyyttä nyt oikein edesauttaa se, ettei hänen tarvitse puhua totta? Eikös se aiheuta sen, ettei syytetyn puheita kukaan ota "tosissaan"... Vaikka oikeuden on kai otettava, ellei toisin todisteta...?
Eikö se syytetyn toteaminen syyttömäksi olisi huomattavasti helpompaa, jos hänkin joutuisi puhumaan totta (valehtelu kiellettyä)?
Kyllähän ne syytteessä olevat usein paskaa puhuvatkin (jos ovat syyllisiä), mutta miksi se oikein laissa sallitaan?
Toivottavasti nyt ymmärsitte tän pointin...
Vastaukset 8
Vanhimmat
saa, mutta hänellä, niinkuin kenellä tahansa muullakin on oikeus olla vastaamatta kysymykseen, jos se paljastaisi hänen syyllistyneen rikokseen.
Syytetyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa. Näin on lakimies minulle sanonut.
Syytetty saa valehdella ilman, että siitä seuraa mitään. Todistajien taas on puhuttava totta.
Siinä sitä sitten etsitään todisteita valehtelulle, mutta tuskin puhuisivat totta, vaikka se olisi rikollistakin.
periaatteessa syytetty ei saa valehdella, mutta käytännössä syytetyn valehtelusta ei seuraa mitään sanktiota, joten valehtelu on mahdollista
Asioista tietämättömät taas kirjoittelevat.
Suomen oikeussaleissa valehdellaan miljoonia ker-
toja vuodessa. Ainoastaan valan nojalla kuulta-
vaa todistajaa, asianomistajaa, asiantunti-
jaa tai muuta valan nojalla kuultavaa rangaistaan,
jos valheesta jää kiinni. Rikoksesta epäillyltä ei edes valaa vaadita.
Ainoa viranomainen, joka valehtelevaa rikoksesta
epäiltyä voi sakolla rangaista on poliisi. Nimit-
täin niskottelusta rangaistaan, jos ei ilmoita
Poliisilain 10 :nnen pykälän mukaisesti nimeä,
henkilötunnusta tai sen puuttuessa syntymäai-
kaansa, kansalaisuuttaan ja paikkaa josta hän
on tavoitettavissa.
Myös poliisikuulustelussa ja viranomaismenette-
lyssä kuultavaa koskevsat samat säännöt, silloin
kun kuullaan henkilökohtaisesti.
todistjista. Heitä uhkaa rangaistus (vankeutta) valheellisesta todistamisesta. Tämä olisi jokaisen todistajan muistettava.
Epäilty/syytetty ei ole velvollinen myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Syytetyllä on myös oikeus pysyä vaiti, vastoin parempaa tietoaan kiistää häntä vastaan esitettyjä tosiseikkoja sekä kertoa tapahtumien kulusta suoranaisia valheitakin.
Tietynlaisia poikkeuksia pääsäännöstä on niitäkin; mm. sakkovilppi, l. jos ilmoittaa rikesakkoa määrättäessä merkittävästi väärät tulot, henkilötietojen ilmoittaminen, ja tietyt muut kysymykset joissa kyseeseen voi tulla prosessuaalisten kulujen korvaaminen.
Syytetty voi halutessaan myös antaa todistuslausunnon totuusvakuuksin, jolloin perätöntä lausumaa koskevat rikossäännöt soveltuvat kuten todistajaan.
Edellä mainituista syistä syytetyn omille kertomuksille ei tuomioistuimissa anneta kovinkaan kummoista näyttöarvoa - etenkään ristiriitaisten todisteiden ollessa käsillä.
Eiköhän syytön syytetty puhu muutenkin totta, mitä syytä olisi valehdella.
Eikä syytettyä yritetä todistaa syyttömäksi vain ja ainoastaan syylliseksi.(syytetty voi tietenkin itse yrittää todistaa itseään syyttömäksi, mutta syyttäjän tehtävä on todistaa henkilö syylliseksi, jos syyttäjä ei pysty todistamaan, niin silloinhan henkilö on ns. syytön) Oikeudessahan syyte hylätään eli tavallaan henkilö ei ole syytön eikä syyllinen.
Jos syytetyn pitäisi puhua totta, niin tod.näk. syytetty käyttäisi oikeutta vaieta, joka omalla tavallaan vaikeuttaisi poliisin tutkintaa, nythän poliisi pystyy päättelemään syytetyn kertomuksesta erinäisiä asioita vaikkakin syytetty valehteleekin.
Jos syytetty ei saisikaan valehdella, mutta valehtelisi kumminkin niin kumpaa uskoa 1 todistajaa vai syytettyä?? Nykyään oikeuden on helppo tuomita ihminen jo 1 todistajan kertomuksen perusteella, koska aina voidaan olettaa, että syytetty valehtelee.
Esim. Henkilö A syyttää B:tä lievästä pahoinpitelystä, lääkärinlausunnosta ilmenee, että henkilö A:ta on lyöty. B väittää olleensa tekohetkellä yksin kotona. Käräjäoikeus tulisi tuomitsemaan B:n lievästä pahoinpitelystä.
Mutta, jos syytetty ei saisi valehdella ja sanoisi edelleen, että oli yksin kotona jne. Miten voitais tuomita kun molemmat puhuu eri lailla?? Ei olisi todisteita, että henkilö B löi, eikä myöskään, että henkilö B olisi ollut yksin kotona. Vaikka A sanoisikin, että B löi niin kumpi valehtelee, oikeuden pitäisi myös pystyä päättämään se ja tässä tapauksessa väärän tuomion tekeminen olisi erittäin lähellä.
Ai niin pointti asialle henkilö C muuten löi...