Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Hävettää tunnustaa

    Muistatko kun olit luonamme
    yökylässä joulukuussa?
    Sijasin sinulle vuoteen.
    Tyynysi, jolla nukuit tuoksui sinulta.
    Hävettää tunnustaa, mutta otin
    sen viereeni ja muistelin sinua
    kun olit poissa.

    Muistatko kun seisoit
    silloin tammikuussa ovemme takana?
    Odotin paluutasi,
    kaksi pitkää viikkoa,
    kaipasin, itkin ja odotin.
    En muista milloin viimeksi
    olen jotain niin paljon kaivannut.
    Halasimme ja tunnustin ikävöineeni.
    Ujostutti.
    Sinun tuoksusi jäi puserooni.
    Hävettää tunnustaa, mutta nukuin
    paita vieressäni nuuhkien
    tuoksuasi.
    4283
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Onko runosi fiktiota vai faktaa ?

    Äänestä

    • niin todellakin, totta joka sana, hävettää tunnustaa...

      Äänestä

    • Mimosa kirjoitti:

      niin todellakin, totta joka sana, hävettää tunnustaa...

      Hei, käytätkö tuosta intohimoisesta ja ristiriitaisesta rakkauden kärsimysnäytelmästäsi nimitystä "homma"....
      Ei kuulosta ihan uskottavalta.

      Äänestä

    • nimi on? kirjoitti:

      Hei, käytätkö tuosta intohimoisesta ja ristiriitaisesta rakkauden kärsimysnäytelmästäsi nimitystä "homma"....
      Ei kuulosta ihan uskottavalta.

      Juttu, homma, keissi, rakkaustarina, kuule täällä Savossa "lähetään hommiin" ja "homma hoidetaan" ja " homma ok", eli kyse nyt oli ehkä murresanasta.
      tää juttu ärsyttää itseänikin välillä niin paljon, ettei tiedä mitä tämä on totta vai irvokasta totta, on kuule saanut niin outoja piirteitä tämä HOMMA!
      Ja pikku vihje:Kirjoitan aina totta runoissani, ne ovat suoraan mun elämästä.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Mimosa kirjoitti:

    Muistatko kun olit luonamme
    yökylässä joulukuussa?
    Sijasin sinulle vuoteen.
    Tyynysi, jolla nukuit tuoksui sinulta.
    Hävettää tunnustaa, mutta otin
    sen viereeni ja muistelin sinua
    kun olit poissa.

    Muistatko kun seisoit
    silloin tammikuussa ovemme takana?
    Odotin paluutasi,
    kaksi pitkää viikkoa,
    kaipasin, itkin ja odotin.
    En muista milloin viimeksi
    olen jotain niin paljon kaivannut.
    Halasimme ja tunnustin ikävöineeni.
    Ujostutti.
    Sinun tuoksusi jäi puserooni.
    Hävettää tunnustaa, mutta nukuin
    paita vieressäni nuuhkien
    tuoksuasi.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu