Keuruun matkailun alennustila

Keuruu on vuosien saatossa saanut useita tyrmäysiskuja kuten VR:n liikenteen rajut muutokset seurauksineen, varuskunnan alasajo ja Keurusselän Lomahotellin konkurssi. Korjaavat toimenpiteet ovat epäonnistuneet sillä mm. matkailu ei ole koskaan Keuruulla kovin kummoinen ollut mutta nyt se on hiipunut lähes olemattomiin. Aikoinaan joillakin piireillä oli haave saada Keuruu matkailun suurkunnaksi vaikka täällä ei ole mitään erityistä vetovoimatekijää. Täältä puutuvat tunturit, laskettelu- ja hiihtokeskukset, erikoiset luontokohteet Lapin, Saimaan, Päijänteen ja Kuusamon tavoin. Tie matkailun suurkunnaksi oli siis tehtävä väkisin isolla rahalla ilman onnistumisen varmuutta. Kaupunki otti riskin ja aloitti matkailuyrittämisen henkselit paukkuen verovarojen turvin. Perustettiin Haapamäelle höyryveturipuisto ja teetettiin Keurusselällä ammoisina aikoina seilanneen siipirataslaivan kopio. Veturipuisto ei kai missään vaiheessa vetänyt maksaneita vieraita niin paljoa, että rakentamiseen ja toimintaan uhratut veromarkat olisi edes merkittävältä osalta saatu liiketoiminnalla kuitattua. Nyt veturipuisto on surkea muisto politikkojen yltiöpäisyydestä ja hulvattomasta rahan kylvämisestä. Rapistuva ja aneeminen veturipuisto on luotaantyöntävä eikä sinne kerran erehtynyt tule uudelleen eikä suosittele sitä naapurille. Tästä kehityssuunnasta varoitti J.K. Järviö jo silloin kun veturipuistoa puuhattiin. Hän perehtyi asiaan syvällisesti ulkomaita myöten ja erehtyi kertomaan tosiasiat ja mielipiteensä julkisesti eikä sellaista ole Keuruulla koskaan pidetty ansiona. Seurauksena oli tietenkin se, että matkailukiima vain kiihtyi ja kalliiden mistään mitään ymmärtämättömien konsulttien viehkeiden puheiden kiihottamina politikot suurin toivein ilman realismia tekivät sopimuksia, joiden hintaa eivät tienneet.

Siipirataslaiva oli aluksi kohtuullinen menestys ja sitä jatkui niin kauan kun Heikki Hokkanen oli laivan kipparina ja toiminnan vetäjänä. Heikki teki Keuruuta ja laivaa tunnetuksi tekemällä hartiavoimin töitä vuoden ympäri, kiersi talvella messut ja matkatoimistot, matkanjärjestäjät, liikkennöitsijät, järjestöt ym. ja haki kokemuksia ulkomailta ja saikin Ellun kyytiin ihmeen paljon maksaneita matkustajia. Kun Heikki saatiin savustettua pois Ellun ruorista ja jopa koko Keuruulta muille maille vierahille, niin sen jälkeen ei Ellun suunnalta ole menestysuutisia kuulunut. Laiva rapistuu, huollot ja korjaukset ovat kalliita ja syövät veronmaksajien rahaa, vetovoima on hyytynyt jo aikoja sitten mutta eipä markkinointiinkaan ole Heikin tavoin panostettu.

Keuruulla ei niitä matkailulle tarpeellisia luonnollisia vetovoimatekijöitä ole ja kun nämä veronmaksajille kalliiksi tulleet keinotekoiset viritelmät ovat flopanneet, niin kaupungin panostus markkinointiinkin on painunut aneemiselle tasolle. Meillä on yksi puoli-iso järvi ja paljon pieniä sekä muuta tavanomaista suomalaista metsäluontoa silmin kantamattomiin. Sinänsä ihan kiva mutta niin on muuallakin pitkin valtakuntaa eli ei mitään erikoista ja muista kunnista poikkeavaa, jolla voisi kilpailla. Viime viikolla Helsingissä olleet matkailumessut vahvistivat sen jo tiedossa olleen tosiasian, että Keuruulla ei ole mitään tavanomaisesta poikkeavaa tarjottavaa. Asialle tunnusomaista oli paikallisessa Totuuden Torvessa Suur-Keuruussa 20.1.2020 olleessa matkailumessujutussa se, ettei siinä edes mainittu lainkaan noita politikkojen lempilapsia ja veronmaksajien mieliharmeja.

Kesämatkailun ainoat positiiviset asiat ovat Keurusselän Lomahotellin surkean kohtalon jälkeen Nyyssännimen leirintäalue ja ne yksityiset toimijat, jotka rakentavat ja vuokraavat mökkejä, majoitusta ja niiden ohella muuta aktiviteettia kuten ratsastusta. Hevosmiesten tietotoimiston tavallisesti asioista perillä oleva taho kertoo, että kaupungin virkamiehillä on silloin tällöin pyrkimystä siirtää leirialue pois Nyyssänniemestä ties mihin joskin nyt taitaa olla rauhallisempi vaihe kun vuokrasopimusta operaattorin kanssa on jatkettu. Keuruulla on merkittävä määrä ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asuntoja pitkin rantoja ja vähän muuallakin ja niiden omistajaperheet sekä mahdolliset vuokralaiset kuten leirintäalueen vierailijatkin tuovat osaltaan virkeyttä erityisesti keskusta-alueen liikkeisiin ja palveluihin kuten esim. kampaamoille ja autokorjaamoille.

Matkailu sinänsä on positiivinen asia ja oikein toimiessaan se tukee kaupungin elinvoimaisuutta sekä osaltaan vähentää asukaiden verorasitusta, joka on jo ns. tapissaan. Valitettavasti Keuruulla on käynyt päinvastoin eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta. Olisikin erittäin toivottavaa, että kaupunki päivittäisi matkailusrategiansa rahaa säästävään ja tuloja lisäävään toimintaan tähtäväksi ja unohtaisi oman yritelmänsä koska poliittisesti johdettu kunta ei koskaan voi toimia menestyksellisenä yrittäjänä. Kaupungilla on roolinsa, jossa sen olisi hyvä pysyä ja ymmärtää sekä antaa aitojen yrittäjien toimia sillä heillä on halu, kyky ja motiivi.