- Olen lukenut mielenkiinnolla naita ikavia homnetapauksia ja en oikein ymmarra mista ne johtuvat.
- Onko "energian saasto" mennyt liian pitkalle? Tehdaan "pullotaloja" missa ilma ei vaihdu. Uusissa taloissa ei enaa saa ikkunoita auki, on vaan 2x15cm liukurappana ikkunassa - minusta hysteerisen tyhma ajatus.
- Vai oliko ennenkin taloissa hometta mutta niita haittoja ei kukaan huomannut?
- Eli onko tekniikka mennyt huonompaan suuntaan?
- Itse olen pilariperustuksen kannalla omakotitalossa - kuivaa ja tuulettuu aina alta ja paasee katsomaan ja korjaamaan jos on tarve. Enka koskaan laita mihinkaan lattilammitysta (haisevat lattiakaivot!) enka piilota vesiputkia seiniin enka lattiaan. Putket hikoilee aina ja hikoilusta se home alkaa - luulisin.
- En ole alan ammatilainen mutta terveella jarjella parjaa aika pitkalle myos rakentamisessa....
- Onko "energian saasto" mennyt liian pitkalle? Tehdaan "pullotaloja" missa ilma ei vaihdu. Uusissa taloissa ei enaa saa ikkunoita auki, on vaan 2x15cm liukurappana ikkunassa - minusta hysteerisen tyhma ajatus.
- Vai oliko ennenkin taloissa hometta mutta niita haittoja ei kukaan huomannut?
- Eli onko tekniikka mennyt huonompaan suuntaan?
- Itse olen pilariperustuksen kannalla omakotitalossa - kuivaa ja tuulettuu aina alta ja paasee katsomaan ja korjaamaan jos on tarve. Enka koskaan laita mihinkaan lattilammitysta (haisevat lattiakaivot!) enka piilota vesiputkia seiniin enka lattiaan. Putket hikoilee aina ja hikoilusta se home alkaa - luulisin.
- En ole alan ammatilainen mutta terveella jarjella parjaa aika pitkalle myos rakentamisessa....
Vastaukset 9
Vanhimmat
josta Miamen tietokannassa sanotaan mm. näin:
Homeongelmia esiintyy tyypillisesti kehittyneissä teollisuusmaissa, jotka sijaitsevat lauhkealle ilmastovyöhykkeellä. Homeongelmien ilmaantumisen syyt liitetään tavallisesti 1970-luvun alun energiakriiseihin ja niiden seurauksena syntyneeseen tarpeeseen rakentaa tiiviimpiä taloja, joissa ilmanvaihtoa pyrittiin rajoittamaan energian säästämiseksi.
Ihmisten mukavuudenhalu ja teknologian kehittymisen myötä tapahtunut uusien materiaalien ja rakennustekniikan harkitsematon käyttöönotto ovat merkittävästi vaikuttaneet homeongelman syntyyn. Myös vuosikymmeniä tiedossa olleet rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen liittyvät perusasiat on unohdettu. Rakennettiin räystäättömiä ja tasakattoisia taloja, lattiataso oli usein maanpinnan tasolla, maapintoja ei muotoiltu rakennuksesta pois viettäviksi eikä toimivia salaojia rakennettu. Kiireisen aikataulun vuoksi ei aina maltettu odottaa valettujen rakenteiden kunnollista kuivumista. Lisäksi kosteat tilat sijaitsevat nykyään muiden tilojen yhteydessä ja niitä käytetään ahkerasti.
Asia, joka tunnutaan myös unohtaneen, on rakennusten huolto. Julkisista rakennuksista ja kerrostaloista ovat kadonneet talonmiehet, jotka tunsivat rakennuksen kuin omat taskunsa ja olivat aina tavoitettavissa. Nykyään talon huollosta vastaa kaukana rakennuksesta sijaitseva persoonaton yhtiö tai organisaatio, joka ei tunne kunnolla rakennusta ja sen historiaa. Huolto tahtoo unohtua myös monilta uusilta omakotiasujilta, jotka ovat kasvaneet ja asuneet vain kerrostaloissa.
Homehtumista aiheuttanee nykyään rakentamistapa ja uudetmateriaalit. Ennenvanhaanhan betonia pidettiin homehtumattomana aineena, mutta nykyisin se on lisäaineilla saatu jopa homehtuvaksi, kuten laastit yms., lisätään kaikenlaista sellupohjaista kuitua (lujalevy) tms.
Lattialämmitys varmaankin on yksi homeen syy maanavaraisissa lattioissa. Lämmin lattia höyrystää maaperästä keskilattialla vettä, joka tiivistyy rakennuksen kylmillä reunaosilla ja huonosti tiivistettyihin ulkoseinien alareunoihin.
Tiivis rakentaminen sinänsä ei aiheuttane homehtumista, kunhan rakenteet tehdään oikein. Nykyisillä seinä- ja katto eristeillä on pakko tehdä tiivistä, muuten homehtuminen olisi vielä pahempaa, purueriste oli sen suhteen parempaa.Puuelementtirakennuksissa elementin alareunat jää usealla työmaalla auki huoneen puolelle ja ilman höyrysulkua, tästä raosta kosteus tunkeutuu seinään ja talvella voi tiivistyä vedeksi sinne.
aiheuttaa ongelmia, aikaisemmin kun oli kantovesi sisään ja ulos niin ei ollut kosteusrasituksia nimeksikään.
Kun laitetaan vesijohdot ja putki kattoon ja sitä pidetään auki puolituntia päivässä, niin että vedet menee lattialla olevaan reikään, niin tulos on tämä, hometta rakenteissa.
Jaa vai niin siinäpä tuli oiottua muutama mutka.Ei muuta kun kantovesi takaisin ja röörit umpeen.
Sitten kun et enää jaksa niin kutsu ammattimies apuun.Ei homeet ja vesivahingot ole nykyaikanakaan automaatti vaan seurausta huonosta suunittelusta ja työstä.
ihme jos paikat homehtuu. Meillä älyttiin laittaa viemäriputki siihen lattiassa olevaan reikään, eikä ainakaan 30 vuoteen ole vielä paikat homehtunut. Kaikki talot eli oikein rakennetut ja oikein asutut eivät homehdu. Ne talot jotka homehtuvat ovat yleensä virheellisesti rakennettu ja asutaan väärin, eli kuivataan pyykkiä sisällä ja talvella käytetään ilmankostuttimia.
Ei kai asujaa voi syyttää talon homehtumisesta jos käytetään ilmankostutinta jottei ilma olisi talvella niin kuivaa. Rakentajan vika on jos ei osata tehdä sellaista taloa joka sen kestää. Jos rakentaja ei osaa tehdä sellaista taloa niin talon ovelle pitää laittaa kyltti jossa kielletään pyykin kuivaaminen sisällä ja ilman kostuttaminen.
Lattialämmityksen vaikutus lattiakaivojen hajuhaittoihin luulisi pitävän paikkansa.
Ei se talo yhdestä ilmankostuttimesta tai pyykkien kuivauksesa mene homeeseen. Kun ei ole ymmärtämystä ja/tai nuukuutta, kun ei käytetä ilmanvaihtolaitteita niin, kuin ne on suuniteltu kaytettäväksi. Voin sen monituista tapausta kertoa, kun asukas joutuu maksamaan ilmanvaitokoneen käytöstä, niin sitä ei käytetä nuukuuttaan. Eräskin perhe sai vaan jostain päähänsä, että hoidän huoneistossa on hometta; ja kas kummaa, ovella iski vastaa ummehtuneen ilman löyhkä, kun oli yksinkertaisesti TEHTY TOIMIMATTOMAKSI ilmanvaihtokoje. Samoin ruuvaillaan venttiilejä mielivaltaisesti kiinin ja auki, kun on kyseessä koneellinen poisto. Kyllä ihmisten täytyy katsoa peiliin, ei se vika läheskään aina ole suunnittelijan tai rakentajan.
...ne 50-, 60-, ja 70-luvuilla rakennetut talot, jotka on suunniteltu siten, että suihkuhuonetta käytetään peseytymiseen kerran, kaksi viikossa. Monet nykyihmiset painuvat suihkuun aamulla ennen töihin/kouluun lähtöä ja taas kun töistä/koulusta tulevat. Ilmanvaihto ei millään riitä moiseen lotraukseen, varsinkin jos asujia on useampia. Samoin vanhojen rakennustapojen mukaan tehdyt ja mahdollisesti (ja useimmiten) huonolla huollolla olevat rakenteet kastuvat väkisinkin. Älyää sen nyt tyhmempikin, mitä siitä seuraa.
vaan, mutta kyllä sen talon saa homehtumaan juuri väärin asumalla.Ottakaa laser/ir-lämpömittari käteen ja mitatkaa 25 asteen pakkasella lämpötiloja seinien varresta ja nurkista, tulette ehkä yllättymään kuinka kylmää siellä on. Joissakin uudehkoissa taloissa olen mitannut nurkasta jopa -5 asteen lämpötilan. Jos huoneilmaa vielä kostuttaa saattaa tälläisessa nurkassa vaikka hometta syntyä. Nykyinen rakentamistapa , että keittiön kalusteet ripotellaan ulkoseinille saattaa osoittautua ajanmyötä huonoksi rakennustavaksi.Eräässäkin talossa asennettiin lämpökaapelit jälkityönä kalusteen sokkeliin, ettei astianpesukone jäädy pakkasilla.