Hyvät huomenet!
Toivottavasti talvi tulee tänne Etälä-Suomeenkin, lumipeitteineen.
Pääsemme ladulle, jos kunto kestää. Hiihto on hyvä liikuntalaji kehon jäseniä ajatellen. Säätää vauhdin vain itselle sopivaksi, eikä mene mäkisiin maastoihin, jos pystyssäpysyminen arveluttaa. Monasti on tehty latuja järven jäällekin.
Pikkupoika-ajoilta muistan kuinka talvella oli jännää hiihdellä. Monta mukavaa muistoa on mielessä.
Puusuksillahan silloin mentiin. Suksen pohjien paahtaminen tervalla jäi mieleen. Tehtiin ulos nuotio, jonka liekeissä paahtaminen tapahtui. Ja se tervan tuoksu kirpeässä pakkassäässä; oli yhtä juhlaa vaan.
Lenkkisiteitä käytettiin. Auton sisärenkaasta leikattiin kumilenkit, joilla saatiin kenkä pysymään suksilenkissä. Sitten alkoi tulemaan hiihtomonoja ja niihin sopivia rautaisia suksisiteitä. Niitä tuli aina uusia markkinoille. Muistan, että aluksi oli Voitto-siteet, sitten tuli ns. rotanloukut ja sitten Y-siteet, jotka sitoivat monon kärjen sukseen. Se oli uudenaikaista, kun mono taipui kevyemmin.
Että sellaista tänään. Nyt menen hakemaan sanomalehdet pihalaatikosta.
Hyvää jatkoa vain kaikille!
Toivottavasti talvi tulee tänne Etälä-Suomeenkin, lumipeitteineen.
Pääsemme ladulle, jos kunto kestää. Hiihto on hyvä liikuntalaji kehon jäseniä ajatellen. Säätää vauhdin vain itselle sopivaksi, eikä mene mäkisiin maastoihin, jos pystyssäpysyminen arveluttaa. Monasti on tehty latuja järven jäällekin.
Pikkupoika-ajoilta muistan kuinka talvella oli jännää hiihdellä. Monta mukavaa muistoa on mielessä.
Puusuksillahan silloin mentiin. Suksen pohjien paahtaminen tervalla jäi mieleen. Tehtiin ulos nuotio, jonka liekeissä paahtaminen tapahtui. Ja se tervan tuoksu kirpeässä pakkassäässä; oli yhtä juhlaa vaan.
Lenkkisiteitä käytettiin. Auton sisärenkaasta leikattiin kumilenkit, joilla saatiin kenkä pysymään suksilenkissä. Sitten alkoi tulemaan hiihtomonoja ja niihin sopivia rautaisia suksisiteitä. Niitä tuli aina uusia markkinoille. Muistan, että aluksi oli Voitto-siteet, sitten tuli ns. rotanloukut ja sitten Y-siteet, jotka sitoivat monon kärjen sukseen. Se oli uudenaikaista, kun mono taipui kevyemmin.
Että sellaista tänään. Nyt menen hakemaan sanomalehdet pihalaatikosta.
Hyvää jatkoa vain kaikille!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minulla muistuu mieleen, kun rakensimme hyppyrimäen navetan katolta.
Harjakatteisen navetassa toinen kattolape oli rakennettu pitemmäksi, koska ns. ruuma, johon sonnat navetasta päivittäin heitettiin, oli rakennettu navettaan liittyen. Niinpä katon räystäs oli sillä puolen navettaa vain noin parin metrin korkeudella maasta. Siihen kohtaan maahan rakensimme lumesta kattolaskulle jatkeen ja tietenkin myös hyppyrin siihen kohtaan maahan missä katsoimme vauhdin olevan suurimmillaan.
Sitten vain laskemaan mäkeä. Lunta oli katollakin siihen aikaan runsaasti. Siihen sai helposti lumiset askelmat katon harjalle nousua varten.
Meistä pojista se oli kivaa - tytöt eivät osallistuneet, oli kai liian hurjaa heidän mielestään.
Varastossa hyväkuntoiset sukset ollu käyttämättä montavuotta, sitä ennen kävin joka talvi hiihtämässä, sitten alkoi kunto hiipumaan kun tehtiin perusteellinen tutkimus ilmeni keuhkoahtautuma, niin ei enää ihmetyttänyt miksi ei suksi luista.
Vielä viisikymppisenä saatoin hiihtää lähemmäksi viisisataa kilometriä talvessa, etupäässä jäällä, välillä rauhallisesti nautiskellen, joskus pilkkivehkeet matkassa meni keväinen päivä.
Hiihtokilpailuja on kiva seurata, tänään Mäkäräinen ampumahiihdossa, 37 vuotias ja vielä huipulla.
Elävä muisto on minullakin suksien tervauksen tuoksusta kevättalven aurinkoisena aamuna. Suksien kärkiä piti kivertää ja isä osasi myös paikata pellillä veljien sukset, he kun katkoivat niitä myötäänsä hyppyrimäissä. Meitä tyttöjä ei päästetty poikien hyppyreihin , olisimme ne kuulemma pilanneet. Löytyihän luonnonmäkiä, vauhdin hurmaa päästiin kokemaan.
Ulkoiluvarusteet eivät olleet tämän päivän goretexien luokkaa, villakankaisiin hiihtohousuihini tarttui lunta paakkuina ja lapaset olivat yhtä lumikoppuraa. Tokihan me usein hankeen pyllähdimmekin, sehän oli osa hauskuutta vaikka taitavia hiihtäjiä olimmekin. Illalla märkiä tamineita kuivateltiin patterin päällä ja leivinuunin pankolla naruilla, sekin tuoksu on elävänä mielessäni. Lämpimässä kansakoululuokassa tuoksuelämys tuntui 40-kertaisena.
Ahtautuma tautinen.
Suksisien tervaus muistuu hyvin mieleen, yksikerta jäi erityisen mieleen kun olin tervannu ja läksin kokeilee niin jo luisti mutta pito oli älyn hyvä ylämäet meni kuin tyhjää vain eikä lipsunut yhtään, toistakertaa tervaus ei onnistunut niin hyvin vaikka yritin.
Suksia ollut monenlaisia, eräsukset vielä tallella joilla hiihdetty suomen lapissa ja norjan puolella, että etelämpänä, nyky latusukset kapeita latujen takia.
Kaisalla meni tänään Pokljukassa huonosti, vasta 65.
Marjo Eder sen sijaan 16.
Kisa jatkuu huomenna.
Ensi viikolla jo saataneen lumia eteläänkin.
Luoteinen ilmavirtaus kääntyy kaakon suunnalta puhaltavaksi. Ainakin kylmemmäksi muuttuu, kun mantereelta tuulee.
Lunta ja pakkastakin, jäät alkaisi kantamaan niin norppa Taskinen pääsisi kolamaan norpille pesäkinoksia, savon muassa oltu vähän huolestuneita.
Itse en välitä enään hiihtää, korkeintaan keväälllä hankikelillä auringon paesteessa.
Tytär ja lapsensa Vantaalta on käynyt ja olisi nyttenkin käynyt jos olisi hiihtokelejä, harvinainen syksyinen keli tammikuussa.
Vuosikausiin en ole suksille noussut, ja ovat suksenikin jo iänikuiset.
Odotan Päijänteelle kunnon jäitä, sinne on mukava mennä kävelemään kun pian jo aurinkokin kohoaa korkeammalle ja korkeammalle,
keväthangilla on hyvä kävellä ja nauttia auringosta, jos ei vallan harmaata pilvistä kevättä tee.
Hyvillä jäillä tekevät oikopolun tuonne kylille ja jos lunta tulee kunnolla kunta auraa ympyriäisen lenkin luistelijoille jäälle, sielläkin olen lenkkeillyt.
Lapsuudestani muistan kuinka ne puusukset menivät monta kertaa talvessa poikki kun veljeni laskivat mäkiä, olikohan ne niitä sälesuksia kun muistan katkenneen kohdan sellaisena tikkuisen näköisenä.
Lapsena joululahjoiksi saatiin suksia ja luistimia, yleensä jotain harrastusvälineitä.
Hiihtoa tulee taas tänään TV 2:
Klo 10,55 MC Naisten yhdistelmäkilpailu
Klo 12,55 Miesten - " -
Klo 14,15 Ampumahiihdon MC, Pariviesti
Klo 15,55 - " - Sekaviesti
Hei,
muistakaa tankata ennen hiihtoa,
se on tärkeää, ettei kunto petä kilometri ennen maalia
eikä käsi tai jalka ala vapista kesken tähtäyksen.
Suosittelen, että varaatte kunnon voileivän tai hottisdokkiksen
ja ison kaakaomukillisen siihen nojatuolin viereen käden ulottuville.
Kylmä kaljakin voi maistua kovien urheilu suoritusten välissä.
Ei muuta kuin tsemppiä meille suomalaisille hiihtäjille.
Kylläpä meni Suomen sekaviesti Pokljunkassa huonosti - vasta 14.
Sohva voip olla ryönätty mustikkasopalla ohjelman kuluessa ja lopussa mieli maassa kun ei tullu Iivolle voittoa, oli laskenut voimansa väärin kun innostui alussa pitämään vauhtia.
Pertikki
Huomenna uusi päivä hiihtorintamalla.