Minulla ei ole mitenkään häävi matikkapää ollut koskaan mutta ihmettelen yhtä asiaa. Nyt kunnat kurjimuksissaan hakevat epätoivoisesti säästökohteita jopa konsulttien avustamina ja kohteena on myös ikäihmiset ja heidän tarpeen mukainen hoitonsa.
Laitospaikkoja alasajetaan ja suuri osa palveluista yksityistetään niillä keinoin jotta vaihdetaan laitospaikan nimike tehostetuksi palveluasumiseksi. Sielläkinhän on ympärivuorokautinen hoito ja periaatteessa pitäisi saada ihmisen asua elämänsä loppuun asti. Ainoa muutos verrattuna laitospaikoissa annettavaan hoitoon lienee siinä, että vanhus maksaa entistä suuremman osan hoidostaan itse. Hoitomaksun suuruuteen ei pitäisi omaisuuden tai säästöjen vaikuttaa mutta yksityisten palveluntuottajien perimän hoitomaksun jälkeen vanhukselle ei tarvitse jäädä lainkaan rahaa käteen hoito-, vuokra-, ja ruokamenojen jälkeen. Lääkkeet, pesuaineet, jalkahoidot ja kampaamot joutuu maksamaan mahdollisista säästöistä. Puhumattakaan mahdollisista sairaalamaksuista. Elvyttämättäjättämispäätöshän ei tarkoita sitä ettei lainkaan hoidettaisi.
Kunta määrittelee esim palvelusetelin arvon ja yksityinen palvelutuottaja saa periä mitä haluaaja nostaa hintoja miten haluaa. Siinä kunta ei ole sopijaosapuoli. Hintakattoa esimerkiksi hoitovuorokaudelle ei ilmeisesti ole määritelty?
Tavoitteena on hoitaa mahdollisimman suuri osa ikäihmisistä kotiin. Kun laitospaikoista lasketaan saavan säästöt, onko ajateltu sitä, että myös kotihoito maksaa ja lisääntyvä vanhusten määrä vaatii jo nyt tiukilla toimivaan kotihoitoon lisäresursssointia ja eihän sekään ilmaista ole. Eli maksukohde ikäihmisten hoidossa siirtyy vain laitoshoidosta avopuolelle. Toivon mukaan laitoshoidosta vapautuvat rahat käytetään avohuollon resurssointiin.
Säästämisvaikutukset lopputulokseen
42
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Käärinliinoissa ei ole taskuja. Miksi laitoshoidossa olevan pitäisi säästää? Perikunnalleko?
No enhän sitä tarkoittanut että säästää pitäs mutta eikö olisi kohtuullista jos vanhuksen kuukausittaist tulot kattaisivat myös kuukausittaiset menot kuten ruoan, vuokran, hoivan, hygienian ja lääkkeet? Vai elätkös sinä itse yli varojen?
- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
No enhän sitä tarkoittanut että säästää pitäs mutta eikö olisi kohtuullista jos vanhuksen kuukausittaist tulot kattaisivat myös kuukausittaiset menot kuten ruoan, vuokran, hoivan, hygienian ja lääkkeet? Vai elätkös sinä itse yli varojen?
Pakkoko sitä vanhusta, oli se köyhä tai varakkaampi, on työntää yksityiseen laitospaikkaan!
Kunnalla on velvollisuus hoitaa, vahtia vanhusta kotiin niin kauan kun se siellä on.
Ei kunta voi väkisin ja lainvastaisesti toimittaa vanhusta yksityiseen palvelutaloon, ellei sillä itsellään ole osastopaikkoja. Jos toimittaa, kunta maksaa. Anonyymi kirjoitti:
Pakkoko sitä vanhusta, oli se köyhä tai varakkaampi, on työntää yksityiseen laitospaikkaan!
Kunnalla on velvollisuus hoitaa, vahtia vanhusta kotiin niin kauan kun se siellä on.
Ei kunta voi väkisin ja lainvastaisesti toimittaa vanhusta yksityiseen palvelutaloon, ellei sillä itsellään ole osastopaikkoja. Jos toimittaa, kunta maksaa.Ahaa? Entäs sitten kun kunta ulkoistaa kaikki ympärivuorokauden hoivaa antavat paikat?Laki ei kiellä ulkoistamasta. Terveyskeskusten osastopaikat eivät ole vanhusten koteja.
- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
Ahaa? Entäs sitten kun kunta ulkoistaa kaikki ympärivuorokauden hoivaa antavat paikat?Laki ei kiellä ulkoistamasta. Terveyskeskusten osastopaikat eivät ole vanhusten koteja.
KUNTA on AINA vastuussa asukkaistaan vaikka myisi hoitopalvelut bahama saarille. Eli kenenkään EI ole pakko lähteä kotoaan mihinkään vaan kunta on velvollinen järjestämään sinne kaiken TARPEELLISEN kotiavun.
Eri asia jos asukas menee niin holtittomaan tilaan, ettei selviä. Mutta siihenkin on oltava lääkäritutkimus ja esim M3 lähete kuten mielisairaille.
Ja jos asukkaalla ei ole rahaa, kunta maksaa viulut. Mutta käyttörahaa on jätettävä jokaiselle. Vanhukset olisi viisaita jos tekisivät ennen aikaisen omaisuutensa luovutuksen suvulle, niin ei pääsisi hoivat eikä kunnat kiinni millään tavalla. En usko että perikunta panee pahakseen jos mummolle jää jotain kirstun pohjalle. Jos kuntoni romahtaa niin jaan kaiken perillisille ennen laitokseen joutumista. Toivottavasti kuolen omaan sänkyyni.
Äidiltäni otettiin eläke, vähän jäi käyttörahaa, säästöihin eivät koskeneet. Sekin asia oli muutoksen alla. Eläke meni oli sitten iso tai pieni, saman hoidon saivat.Anonyymi kirjoitti:
KUNTA on AINA vastuussa asukkaistaan vaikka myisi hoitopalvelut bahama saarille. Eli kenenkään EI ole pakko lähteä kotoaan mihinkään vaan kunta on velvollinen järjestämään sinne kaiken TARPEELLISEN kotiavun.
Eri asia jos asukas menee niin holtittomaan tilaan, ettei selviä. Mutta siihenkin on oltava lääkäritutkimus ja esim M3 lähete kuten mielisairaille.
Ja jos asukkaalla ei ole rahaa, kunta maksaa viulut. Mutta käyttörahaa on jätettävä jokaiselle. Vanhukset olisi viisaita jos tekisivät ennen aikaisen omaisuutensa luovutuksen suvulle, niin ei pääsisi hoivat eikä kunnat kiinni millään tavalla.Kuka sen tarpeellisen määrittää? En usko että kenellekään normivanhukselle järjestetään ympärivuorokautista hoitoa muuta kuin omaisten taholta tai itsemaksavana. Tämän päivän trendi on myös itsemääräämisoikeus. Jos vanhuksen katsotaan voivan päättää asioistaan häntä ei millään M1:llä saa viedä muualle asumaan. Mielenkiintoinennkysymys onkin sitten milloin suojeluperaate ohittaa itsemääräämisoikeuden.
liekko kirjoitti:
En usko että perikunta panee pahakseen jos mummolle jää jotain kirstun pohjalle. Jos kuntoni romahtaa niin jaan kaiken perillisille ennen laitokseen joutumista. Toivottavasti kuolen omaan sänkyyni.
Äidiltäni otettiin eläke, vähän jäi käyttörahaa, säästöihin eivät koskeneet. Sekin asia oli muutoksen alla. Eläke meni oli sitten iso tai pieni, saman hoidon saivat.Onko sinusta enää jakajaksi jos kuntosi on jo romahtanut😊?
siilivain kirjoitti:
Onko sinusta enää jakajaksi jos kuntosi on jo romahtanut😊?
Se onkin arvoitus :)
Olen kyllä puhunut asiasta jälkikasvulle.
- Anonyymi
Enpä ole sattunut lukemaankaan, ettei vanhukselle "tarvitse" jäädä yhtään
omaa rahaa käyttöön yksityishoitopaikassa enkä siis sitä,
että yksityinen hoitopaikka saa määritellä hinnan itse.
Jos näin on, se on huono juttu,
juuri erilaisia mainitsemiasi tarpeita varten
ihminen tarvitsee rahaa.
Ennen on ollut niin, että koska hoitopaikan "oikea hinta" on jotain
noin 3000:n euron paikkeilla kuukaudessa,
hoidettava on maksanut eläkkeestään 85% ja kunta lopun,
jos kunta on ostanut hoivapaikan kunnan asukkaalle yksityiseltä.
Ei ole ongelma, jos ihmisellä on säästöjä, on luonnollista
käyttää säästöjään, kun kerran rahaa on, miksi kunnan tarvitsisi
maksaa esimerkiksi parturi ? Jos ihminen asuisi kotona,
hän joutuisi ottamaan säästöistään parturirahat tai olisi menemättä
parturiin,
mutta jos ihmisellä ei ole ollenkaan säästöjä,
hänellä ei ole mitään vaihtoehtoja, parturiin ei voi mennä ja
mahdolliset muut asiat jäävät hankkimatta.- Anonyymi
Lisän tuohon, että tietysti yksityinen hoitopaikka määrittelee hoidon kokonaishinnan itse,
kirjoitin omavastuun ongelmista, jos "kaikki viedään" hoidettavalta,
jolla ei ole säästöjä. Kunnan omien hoitopaikkojen ja ostopalvelun hoitopaikkojen maksut määritetellään eri tavoin kuin esimerkiksi palvelusetelillä hankittujen yksityisten palveluntuottajien. Kunnan omissa paikoissa on määritetty tuo paljonko vanhukselle pitää jäädä kuussa käteen, yksitytiten palveluntupttajien kohdalla ei. Kunta maksaa vanhukselle vain sen palvelusetelin arvon joka lasketaan tulojen mukaan.
Olen samaa mielä siitä että jos on säästöjä, niitä tulee käyttää mutta minusta olisi enemmän kuin kohtuullista että vuokraan, ruokaan, ja hoivaan tulisi riittää vanhuksen omat kuukausittaiset tulot eli eläke, asumistuki, ja hoitotuki myös palvelusetelipaikoissa. Varsinkin kun kunnan omat ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat lakkautettu minimiin. ja lisää ollaan lakkauttamassa.Kunnan omien hoitopaikkojen ja ostopalvelun hoitopaikkojen maksut määritetellään eri tavoin kuin esimerkiksi palvelusetelillä hankittujen yksityisten palveluntuottajien. Kunnan omissa paikoissa on määritetty tuo paljonko vanhukselle pitää jäädä kuussa käteen, yksitytiten palveluntupttajien kohdalla ei. Kunta maksaa vanhukselle vain sen palvelusetelin arvon joka lasketaan tulojen mukaan.
Olen samaa mielä siitä että jos on säästöjä, niitä tulee käyttää mutta minusta olisi enemmän kuin kohtuullista että vuokraan, ruokaan, ja hoivaan tulisi riittää vanhuksen omat kuukausittaiset tulot eli eläke, asumistuki, ja hoitotuki myös palvelusetelipaikoissa. Varsinkin kun kunnan omat ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat lakkautettu minimiin. ja lisää ollaan lakkauttamassa.Anonyymi kirjoitti:
Lisän tuohon, että tietysti yksityinen hoitopaikka määrittelee hoidon kokonaishinnan itse,
kirjoitin omavastuun ongelmista, jos "kaikki viedään" hoidettavalta,
jolla ei ole säästöjä.Totta ja vanhuksen maksukykyhän pitäisi selvittää jo asumispaikkaa suunniteltaessa. Ja mielestäni tuoda selvemmin esille että palvelusetelituottajalla on oikeus nostaa vuosittain hintoja. Ettei sitten jo vuoden päästä tule yllätyksiä asukkaalle.
siilivain kirjoitti:
Kunnan omien hoitopaikkojen ja ostopalvelun hoitopaikkojen maksut määritetellään eri tavoin kuin esimerkiksi palvelusetelillä hankittujen yksityisten palveluntuottajien. Kunnan omissa paikoissa on määritetty tuo paljonko vanhukselle pitää jäädä kuussa käteen, yksitytiten palveluntupttajien kohdalla ei. Kunta maksaa vanhukselle vain sen palvelusetelin arvon joka lasketaan tulojen mukaan.
Olen samaa mielä siitä että jos on säästöjä, niitä tulee käyttää mutta minusta olisi enemmän kuin kohtuullista että vuokraan, ruokaan, ja hoivaan tulisi riittää vanhuksen omat kuukausittaiset tulot eli eläke, asumistuki, ja hoitotuki myös palvelusetelipaikoissa. Varsinkin kun kunnan omat ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat lakkautettu minimiin. ja lisää ollaan lakkauttamassa.Auts, yksikin viesti olisi riittänyt?
- Anonyymi
Toisaalta tässä nykymenossa näemme ns. pitkäniänihannoinnin seuraukset, mitä kyseiset ikäpolvet ovat ihannoineenneet. Eivät vain osanneet arvata seurauksia.
Vielä 90-luvulla oli suurin osa vanhuksista ns. normaaleja, eivät mitään vaipotettavia.
Nykyisin taas ns. dikitalisointi koneineen ja alati vaihtuvien ohjelmien päivittämisen ja työntekijöiden kouluttamisen kierre vie mielettömät määrät hoitotyön rahoista. Siihen vielä lisättynä työntekijöiden mahtava kirjaamisen ja mittareiden tekemisen tarve ja niihin käytetty aika, niin voi vain ihmetellä ns. "säästöjä".- Anonyymi
Pitäisikö luopua digisaatiosta, yleensä ottaen internet on nopeuttanut toimihenkilöitten työtä.
Sairaanhoito vaatii tietojen ylläpitoa, vanhusten työssä ei käsittääkseni kovinpaljon sitä tarvita.
Kotihoidossa joutuu vanhus olemaan melkein aina yksin, se on huono juttu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisikö luopua digisaatiosta, yleensä ottaen internet on nopeuttanut toimihenkilöitten työtä.
Sairaanhoito vaatii tietojen ylläpitoa, vanhusten työssä ei käsittääkseni kovinpaljon sitä tarvita.
Kotihoidossa joutuu vanhus olemaan melkein aina yksin, se on huono juttu.En kirjoittanut "luopumisesta", vaan dikitalisaation vaikutuksesta nimenomaan ns. vanhustyössä, jossa sitä ei sinun "käsityksesi" mukaan "kovinpaljon tarvita". Ei kysymys olekaan siitä, "tarvitaanko". Se vain on nykyisin pääasiallinen "hoitokeino", että kaikki mittarit ovat tehty ja ajantasalla. Niiden perusteella määräytyy myös tulospalkkio ja esimiehen onnistuminen työssään.
Kotihoito on hoitotyön kotihoitoa! Niinhän se on määritelty. Asiakaslistat tehdään suoritteiden mukaan 5-15min. Ei siinä paljon ylimääräistä tehdä! Anonyymi kirjoitti:
Pitäisikö luopua digisaatiosta, yleensä ottaen internet on nopeuttanut toimihenkilöitten työtä.
Sairaanhoito vaatii tietojen ylläpitoa, vanhusten työssä ei käsittääkseni kovinpaljon sitä tarvita.
Kotihoidossa joutuu vanhus olemaan melkein aina yksin, se on huono juttu.Kyllä vanhustyössäkin vaaditaan sähköinen asukastietojärjestelmä, kirjaukset ja hoitoisuuden päivittämiset 3-6kk:n välein.
Entistä huonokuntoisempia jopa yksinasuvia vuodepotilaita hoidetaan kotihoidon turvin kun vanhusten määrä lisääntyy ja ns laitospaikkoja vähennetään ja pääsy ympärivuorokautiseen hoitoon on entistä hankalampaa kyllä nämä laitospaikkojen vähentämisestä vapautuvat rahat tulisi käyttää kotihoidon resurssien lisäämiseen. Eli siis käytännössä vanhsutyössä on jo rahanreika olemassa, ei kannattaisi puhua juurikaan säästöistä tässä kohden.Anonyymi kirjoitti:
Pitäisikö luopua digisaatiosta, yleensä ottaen internet on nopeuttanut toimihenkilöitten työtä.
Sairaanhoito vaatii tietojen ylläpitoa, vanhusten työssä ei käsittääkseni kovinpaljon sitä tarvita.
Kotihoidossa joutuu vanhus olemaan melkein aina yksin, se on huono juttu.Mitä tarkoittaa internet ja toimihenkilöt tämän aloituksen yhteydessä?
- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
Mitä tarkoittaa internet ja toimihenkilöt tämän aloituksen yhteydessä?
Ehdotan, että tutkiskelette, mitä esimerkiksi kotihoito voi maksaa eri kunnissa.
Kirjo on v a l t a v a. Helsingissä kotihoito maksaa vähiten.
Olkoonkin esimerkiksi eläke peruste; okei, on erisuuruisia eläkkeitä.
THL on antanut ohjeet kunnille.
Sitten laskukaava on, mikä on.
Bruttoeläke miinus jokin satalappunen ja siitä haetaan a-hinta. Käyntikerrat kestoinen summataan työajaksi, mistä koostuu kk-hinta.
Minusta laskukaavan pitäisi tuon omtuisen vähentävän summan jälkeen vähentää lääkekulut ja tästä saldosta hakea a-hinta.
Tämän vuoksi vanhukset köyhtyvät.
THL: laskukaava on epärealistinen, eikä kovin yksilöllinen.
Mutta ei tässä mitään. Kunnat saavat 'mellastaa' laskutuksensa kanssa miten tahtovat.
'Vanhenevat kropat' ovat kunnillekin Klondyke. Jos ei haluta korottaa kunnallisveroa, voi rahantarpeen korotuksineen sujauttaa palkkioihin.
Kuka kontrolloi? Kuka tarkistaa vanhuksen laskun? Kua osaa kirjoittaa palautuspyynnön?
Kuka osaa kysyä kysymykset ja vaatia perustelut laskutukseen? Halutaanko, että lääkitty vanhus ei puhu ulkopuolisille? Mikä taho kontrolloi kuntia, että laskutus perustuu arvioitiin ja hoitosopimukseen, kun vanhus ei jaksa tai osaa? Kuka tarkistaa ja reklamoi, jos laskutus on kohtuutonta? Mielestäni vanhuksiaa voidaan syöstä todella onnettomaan tilaan.
Miten läheiset voivat valvoa, jos mummo tai pappa asuu kilometrien päässä?
Voi voi.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehdotan, että tutkiskelette, mitä esimerkiksi kotihoito voi maksaa eri kunnissa.
Kirjo on v a l t a v a. Helsingissä kotihoito maksaa vähiten.
Olkoonkin esimerkiksi eläke peruste; okei, on erisuuruisia eläkkeitä.
THL on antanut ohjeet kunnille.
Sitten laskukaava on, mikä on.
Bruttoeläke miinus jokin satalappunen ja siitä haetaan a-hinta. Käyntikerrat kestoinen summataan työajaksi, mistä koostuu kk-hinta.
Minusta laskukaavan pitäisi tuon omtuisen vähentävän summan jälkeen vähentää lääkekulut ja tästä saldosta hakea a-hinta.
Tämän vuoksi vanhukset köyhtyvät.
THL: laskukaava on epärealistinen, eikä kovin yksilöllinen.
Mutta ei tässä mitään. Kunnat saavat 'mellastaa' laskutuksensa kanssa miten tahtovat.
'Vanhenevat kropat' ovat kunnillekin Klondyke. Jos ei haluta korottaa kunnallisveroa, voi rahantarpeen korotuksineen sujauttaa palkkioihin.
Kuka kontrolloi? Kuka tarkistaa vanhuksen laskun? Kua osaa kirjoittaa palautuspyynnön?
Kuka osaa kysyä kysymykset ja vaatia perustelut laskutukseen? Halutaanko, että lääkitty vanhus ei puhu ulkopuolisille? Mikä taho kontrolloi kuntia, että laskutus perustuu arvioitiin ja hoitosopimukseen, kun vanhus ei jaksa tai osaa? Kuka tarkistaa ja reklamoi, jos laskutus on kohtuutonta? Mielestäni vanhuksiaa voidaan syöstä todella onnettomaan tilaan.
Miten läheiset voivat valvoa, jos mummo tai pappa asuu kilometrien päässä?
Voi voi.
BengVoi vanhusraukat! Kovaa on elämä ja varsinkin vanhuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi vanhusraukat! Kovaa on elämä ja varsinkin vanhuus.
Vanhennutaan sitä teilläkin. Odotas vaan... Vai meinaatko itse hoitaa homman?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhennutaan sitä teilläkin. Odotas vaan... Vai meinaatko itse hoitaa homman?
Mitä väliä?
- Anonyymi
Onhan ollut juttua siitä, miten pysyvästi laitoshoitoon joutuneen omaisuus on myyty ja rahat otettu kunnalle tms. joka hoidosta vastaa. Hoidettavalle on jäänyt pikkuruinen rahamäärä kuukautta kohti. Samoin eläke voidaan ottaa liki kokonaan pois niin että siitäkään ei jää käyttöön kuin joku hikinen kymppi kuukaudessa. Periaatteessa tämä onkin oikein, mutta minusta hoidettavalle olisi jätettävä omaa kulutusta varten reilummin varoja. Jos jotain jää käyttämättä niin eikö ne ehdi kaapata sitten kun hoidettavasta on aika jättänyt? Nykyinen laki ei ehkä sitä mahdollista perinnönjakoineen, mutta sitä olisi sitten muutettava sopivaksi.
Kyllä laitoshoidossakin olevalla on ihmisoikeus ja tulisi säilyä edes kohtuullisesti mahdollisuus oman varallisuuden käyttöön, pitäisi kyetä muutaman kerran vuodessa tilaamaan paikalle kaunis venäjän tyttö ja pyytää joku hakemaan A- kaupasta pullo laadukasta konjakkia ettei niitä pillereitä aina tarvitsisi pelkällä vedellä alas huuhtoa...- Anonyymi
Laskukaava köyhdyttää.
Esim. Pikakäynti kerran viikossa maksaa satasen, kun ajat lasketaan yhteen.
Ei minun tuntipalkkani ollut 100 €/t.
Ja perustuu.
Beng
Mitenkähän hoitajat joiden bruttopalkka voi olla saman verran kuin hoidokin eläke ajattelevat?
Koplanako herää jokin saalistushimo? Kunta?
Oikeudet asiakkaalla on. Kuka sitä valvoo?
- Anonyymi
Kunta määrittelee esim palvelusetelin arvon ja yksityinen palvelutuottaja saa periä mitä haluaaja nostaa hintoja miten haluaa. Siinä kunta ei ole sopijaosapuoli. Hintakattoa esimerkiksi hoitovuorokaudelle ei ilmeisesti ole määritelty?
Herttinen aika, olen juuri puuhaamassa ystävääni yksityiseen hoitokotiin. Kyllä olen ymmärtänyt että hintakatto on. Nyt ystävälle jää käteen 280 euroa/kk, siitä lääkkeet, vaatteet, pesuaineet, sairaala- ja hammashoitomaksut. Tarkoitatko että laitos voi nostaa hintaa, niin että hänelle jäisi vain vaikka 100 euroa. Ja että palveluseteli ei nousisi samassa suhteessa. Kyllä minusta siinä on jokin vähimmäismäärä, joka on pakko jäädä. Tällä henkilöllä on säästöjä pari tonnia, niillä ei pitkälle pötkitä. Nyt pitää varmaan soittaa kunnan palvelupäällikölle uudestaan, piti rustata hakemus huomenna. Pieni kunta, jonka oma laitos kattaa vain päivähoidon, siksi käyttävät yksityistä palvelua niille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisen hoidon.- Anonyymi
Kait se henki on, että kaikki lypsää.
Kunnassakaan ei tarkastella kokonaisuutta: pärjäätkös kotona, kun me nyt viedään muutamakyt prossaa, sulla on vuokrat, puhelin, sähkö ym. Saatikka lääkekulut tai kuljetus kulut Kenties lainaa.
Heihei. Mitä kuuluu vanhukselle. Vieläkö sätkit, senkin menoerä?
Beng Ei ole hiontakattoa määritelty ainakaan meidän kunnan tehostetun palveluasumisen sääntökirjassa. Siellä lukee vain että maksuja voi nostaa kerran vuodessa ja se pitää ilmoittaa asukkaalle kolme kuukautta etukäteen. Tiedän kuitenkin kunnan jossa hintakatto per vuorokausi on määrätty, eli kunnat saavat itse päättää.
Meneekö ystäväsi kunnan hoitokotiin vai ostopalveluna vai palvelusetelillä? Niiden hinnanmääritykset poikkeavat toisistaan. Palvelusetelillä kun teet sopimuksen jnkun yksityisen palveluntuottajan kanssa kunta määrittää vain palvelusetelin arvon ja palveluiden tuottaja määrää hinnan. Asukas maksaa tämän erotuksen ja asukkaalle ei tarvitse jäädä käteen yhtään mitään.- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
Ei ole hiontakattoa määritelty ainakaan meidän kunnan tehostetun palveluasumisen sääntökirjassa. Siellä lukee vain että maksuja voi nostaa kerran vuodessa ja se pitää ilmoittaa asukkaalle kolme kuukautta etukäteen. Tiedän kuitenkin kunnan jossa hintakatto per vuorokausi on määrätty, eli kunnat saavat itse päättää.
Meneekö ystäväsi kunnan hoitokotiin vai ostopalveluna vai palvelusetelillä? Niiden hinnanmääritykset poikkeavat toisistaan. Palvelusetelillä kun teet sopimuksen jnkun yksityisen palveluntuottajan kanssa kunta määrittää vain palvelusetelin arvon ja palveluiden tuottaja määrää hinnan. Asukas maksaa tämän erotuksen ja asukkaalle ei tarvitse jäädä käteen yhtään mitään.Sen verran säikähdin että soitin ystäväni kunnan palvelupäällikölle. Tässä tapauksessa kunta on ottanut ympärivuorokautisesta yksityisesta hoitolaitoksesta paikkoja, joita sitten haetaan jonon kautta. Sitä hakemusta menen huomenna täyttämään. Ei olekaan kyse palvelusetelistä vaan kunta maksaa hoitolaitokselle niin että tälle henkilölle jää 15 % nettotuloistaan. Ymmärtääkseni hänen parin tonnin säästöihinsä ei kajota, säästöistä ei ole ollut missään vaiheessa puhetta, en sitä nyt kysynyt kun on ystävän asia kertoa säästöistään, ei minun.
Huh, hyvä kun oli täällä tämä ketju, huomenna, lauantaina en olisi mistään saanut virka-apua. Anonyymi kirjoitti:
Sen verran säikähdin että soitin ystäväni kunnan palvelupäällikölle. Tässä tapauksessa kunta on ottanut ympärivuorokautisesta yksityisesta hoitolaitoksesta paikkoja, joita sitten haetaan jonon kautta. Sitä hakemusta menen huomenna täyttämään. Ei olekaan kyse palvelusetelistä vaan kunta maksaa hoitolaitokselle niin että tälle henkilölle jää 15 % nettotuloistaan. Ymmärtääkseni hänen parin tonnin säästöihinsä ei kajota, säästöistä ei ole ollut missään vaiheessa puhetta, en sitä nyt kysynyt kun on ystävän asia kertoa säästöistään, ei minun.
Huh, hyvä kun oli täällä tämä ketju, huomenna, lauantaina en olisi mistään saanut virka-apua.Jep, hyvä kun selvitit :). Eli ystäväsi ei mene palvelusetelillä maksettavaan paikkaan vaan ostopalveluna ostettavaan. Voikohan kunnalla olla saman palveluntarjoajan yksikössä sekä ostopalveluna asuvia että palvelusetelillä?
- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
Jep, hyvä kun selvitit :). Eli ystäväsi ei mene palvelusetelillä maksettavaan paikkaan vaan ostopalveluna ostettavaan. Voikohan kunnalla olla saman palveluntarjoajan yksikössä sekä ostopalveluna asuvia että palvelusetelillä?
Toinen ystävä asustaa Esperin yksityisessä hoitokodissa kuntansa ostopalveluna. Hänelle jää käteen nettotuloistaan ( se netto on aika iso summa) 15 %, niin että hän maksaa kuukausimaksua enemmän kuin keskivertoasukas. Käyttää sen 15% ja lisäksi säästöjänsä, kun omaiset haluavat antaa hänelle mahdollisimman tasokkaan vanhuuden.
Siellä on ainakin yksi sellainen asukas, joka on varakas ja maksaa kaiken itse, kun on vasta niin lievästi dementoitunut, että ehkä pärjäisi kotonakin.
En tiedä ketään palvelusetelillä asuvaa, luin äsken siitä vähän netistä, paneudun tarkemmin jos joskus pitää ja on järki silloin tallella.
Ei tuo yhtälö minunkaan matematiikalla valkene, eikä valkene sellaisillekaan, joka ovat sillä töin, ja käyttävät miettimiseen miljoonia.
En tiedä, mikä on sen tien pää, kun muistisairaudet lisääntyvät, väestön ikääntyessä, ja yhteiskunnan rahat on rajalliset.
Olisiko jokin keino, kun hoitajamitoituksesta on käyty kovaa meteliä vuosikaudet.
En tiedä käytäntöä, mutta tuntuisi järjelliseltä, että olisi eri osastot sellaisille, jotka ei tarvitse paljon hoitoa, niin hoitajia voisi olla vähemmän, niin näin hoitajia riittäisi paremmin enemmän hoitoa vaativille..
Rahasta se kaikki on kiinni, suuret ikäluokat tulevat laitosikään.Sellaiset, jotaka eivät tarvitse paljoa hoitoa, asuvat kotona joko yksin tai omaisten tai kotihoidon turvin. Siihen on pyrkimys :)
Mielestäni yksityistämien tuo valinnanvapautta mutta sillä ehdolla että se ei saa tulla vanhukselle kalliimmaksi kuin kunnan omassa yksikössä järjestetty hoito.
- Anonyymi
Niinpä! Hyvin ja halvalla pitää hoitaa. Se vanhustenhoito on käsityötä ja käsityö maksaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä! Hyvin ja halvalla pitää hoitaa. Se vanhustenhoito on käsityötä ja käsityö maksaa.
Esim. Kotihoidon tulee olla asiakaslähtöistä eikä hoitajalähtöistä.
Mielestäni saman hoidon pitäisi maksaa kaikkialla Suomessa saman verran tietenkin suhteessa eläkkeen suuruuteen.
Laitoshoitoa ei voi rinnastaa kotihoitoon. Kotihoitoon tähdätään.
Olen nyt ymmärtänyt, miksi sitä halutaan. Veloitus on ohjeistuksesta huolimatta hämärää.
Kroppa on kunnalle riistaa.
Kun asiakas kuntoutuu ja toipuu, hän havahtuu ja huomaa riiston.
Valitettavasti käyrä on toisinpäin useinmiten.
Mutta eikö 4 (x 15 min) pikakäyntiä, joista yhteensä tunti ollaan asiakkaan luona, maksa paljon, jos sen hinta on 100 €?
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esim. Kotihoidon tulee olla asiakaslähtöistä eikä hoitajalähtöistä.
Mielestäni saman hoidon pitäisi maksaa kaikkialla Suomessa saman verran tietenkin suhteessa eläkkeen suuruuteen.
Laitoshoitoa ei voi rinnastaa kotihoitoon. Kotihoitoon tähdätään.
Olen nyt ymmärtänyt, miksi sitä halutaan. Veloitus on ohjeistuksesta huolimatta hämärää.
Kroppa on kunnalle riistaa.
Kun asiakas kuntoutuu ja toipuu, hän havahtuu ja huomaa riiston.
Valitettavasti käyrä on toisinpäin useinmiten.
Mutta eikö 4 (x 15 min) pikakäyntiä, joista yhteensä tunti ollaan asiakkaan luona, maksa paljon, jos sen hinta on 100 €?
BengEi kotihoito ole sen kummemmin asiakas, kun hoitajalähtöistäkään. Muut intressit sen määräävät. Maksut sen mukaan.
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä! Hyvin ja halvalla pitää hoitaa. Se vanhustenhoito on käsityötä ja käsityö maksaa.
Juu mut saako maksaa yli vanhuksen kuukausitulojen?
Anonyymi kirjoitti:
Ei kotihoito ole sen kummemmin asiakas, kun hoitajalähtöistäkään. Muut intressit sen määräävät. Maksut sen mukaan.
Mitkä muut?
- Anonyymi
siilivain kirjoitti:
Mitkä muut?
Poliitikot ja virkamiehet.
- Anonyymi
Kunnallisesta.
Mietis. Kahdesta keskituloisesta eläkeläisestä saa maksuja > 3000 € (heille jää omaan käyttöön rapiat) . Nämä maksavat edelleen brutosta veroja yhteensä noin tonnin kunnalle edelleen.
Tuollahan maksaa kahden hoitajan alkupalkan (ilman sivukuluja). Toimitilat on rakennettu yhteiskunnan varoin. Muitakin maksuja kerätään. Muidenkin kuntalaisten veroja ohjautuu.
Beng
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1371926- 271908
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231858Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851640Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101137