Kävin tonkimassa sylttytehdasta

Keskustelussa "Tiedemiesten herjaaminen" denialisti perusteli väitettään Research International Journalissa julkaistulla professori Antero Ollilan tutkimuksella.
Tutkin vähän, millainen on tuo lehti, joka julkaisi Ollilan "tutkimuksen". Tällainen tieto löytyi Rational Wikistä:
"Research International Journal is in fact not a scientific journal, but an "open peer reviewed" website where anyone can pay a fee and have their "research" "peer-reviewed" and then "published" on the website."

Ollila on siis maksanut saadakseen "tutkimuksensa" julkaistua.

"Tutkimus" on sitten kopioitu Notrickszoneen, mikä osoittaa myös sen sivuston tieteellisen tason.
https://notrickszone.com/2020/01/27/study-recalculates-new-greenhouse-effect-values-and-sharply-minimizes-co2s-contribution-and-climate-sensitivity/

Tunnen suurta myötähäpeää Ollilaa kohtaan, mutta myös kaikkia denialisteja kohtaan, jotka uskovat noihin juttuihin. Ne ovat valetiedettä.

56

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Internet on tosiaan täynnä noitä akuankka-linkkejä ja -blogeja.

      Kannattaa luottaa vain arvostetuissa tiedelehdissä julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.

    • Ja jonssin epätoivoinen sössötys vaan jatkuu.

      No esitä ihmeessä omat laskelmasi, ja osoita paperissa joku virhe.
      Laskelmia odotellessa en aio pidätellä hengitystäni.
      Taitaa taas olla mekoisen hiljaista, kun jonssi pakenee keskustelua, eikä saa palstalle kuin aivotonta mölinää mennessään.
      Voi reppanaa.

    • Anonyymi

      Voi myös käydä kurkkaamassa mitä mediabiasfactcheck-sivusto sanoo Pierren Notrickszonesta - jos uskaltaa.

      • Anonyymi

        Tuollaiset sivustot voidaan verrata pikku-gretan äksyilyyn.
        Eli ei mitään merkitystä, mitä jotkut alarmistit moiselle sivustolle raapustelevat.


    • Anonyymi

      Absoluuttinen kosteus ratkaisee. Lämpötilan noustessa se voi pysyä vakiona tai jopa laskea, jos suhteellinen kosteus laskee. Mikä määrää suhteellisen kosteuden.

      • Anonyymi

        Veden höyrystäminen vaatii paljon energiaa. Se on peräisin auringosta, ei hiilidioksidista.

        Luulisi, että ilman keskimääräinen kosteus riippuu höyrystystehosta. Veden kiertoaika ilmakehässä on runsaan viikon verran. Kosteus voisi nousta, jos kiertoaika pitenee. Pidentääkö CO2-lisäys sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veden höyrystäminen vaatii paljon energiaa. Se on peräisin auringosta, ei hiilidioksidista.

        Luulisi, että ilman keskimääräinen kosteus riippuu höyrystystehosta. Veden kiertoaika ilmakehässä on runsaan viikon verran. Kosteus voisi nousta, jos kiertoaika pitenee. Pidentääkö CO2-lisäys sitä.

        Pilvien nettovaikutus (albedo- ja kh-vaikutus) on lievästi jäähdyttävä säätieteilijöiden mukaan. Tämä on uskottavaa, koska 70 % pallon pinnasta on veden peitossa ja lämpötila on pysytellyt kapeassa harukassa pitkiä aikoja. Siis itsesäätöinen systeemi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pilvien nettovaikutus (albedo- ja kh-vaikutus) on lievästi jäähdyttävä säätieteilijöiden mukaan. Tämä on uskottavaa, koska 70 % pallon pinnasta on veden peitossa ja lämpötila on pysytellyt kapeassa harukassa pitkiä aikoja. Siis itsesäätöinen systeemi.

        Kasvihuoneilmiön aiheuttavat vesihöyry (H2O) ja CO2. Muiden kh-kasujen vaikutus on vähäinen. Molemmat kaasut toimivat periaatteessa samalla tavalla. Absorptiospektreissä on toki eroja.

        Nykyisin jokaista CO2-molekyyliä kohti on kahdeksan vesihöyrymolekyyliä. CO2 osuus on siis 11 %.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kasvihuoneilmiön aiheuttavat vesihöyry (H2O) ja CO2. Muiden kh-kasujen vaikutus on vähäinen. Molemmat kaasut toimivat periaatteessa samalla tavalla. Absorptiospektreissä on toki eroja.

        Nykyisin jokaista CO2-molekyyliä kohti on kahdeksan vesihöyrymolekyyliä. CO2 osuus on siis 11 %.

        Kh-ilmiön sanotaan olevan 33 C. Pitää kuitenkin muistaa, että osa tästä, arviolta 14 C, menee pilvien albedovaikutuksen kompensointiin. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kontolle jää sitten 19 C. Jos H2O ja CO2 absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 osuus tuosta olisi 2.1 C.

        Eikös se Ollilakin ole jotain tuon suuntaista esittänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kh-ilmiön sanotaan olevan 33 C. Pitää kuitenkin muistaa, että osa tästä, arviolta 14 C, menee pilvien albedovaikutuksen kompensointiin. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kontolle jää sitten 19 C. Jos H2O ja CO2 absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 osuus tuosta olisi 2.1 C.

        Eikös se Ollilakin ole jotain tuon suuntaista esittänyt.

        Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovaikutuksen. Ehkä hieman ylikin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovaikutuksen. Ehkä hieman ylikin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.

        Pahus, siis näin:
        Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus ei ihan kompensoi niiden albedovaikutusta. Näin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.


    • Anonyymi

      Ollila vain käsittääkseni pienentää CO2n lämpövaikutusta, ei sitä kiistä kokonaan, joten hän vaikuttaa asialliselta tutkijalta ilman poliittista taloudellista kytkentää.

    • Anonyymi

      Eikö Physical Science International Journal ole uskottava? Siellähän tuo näkyy julkaistun.

      • Anonyymi

        Jönssin mukaan siellä saa jutun kuin jutun julkaistua rahalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jönssin mukaan siellä saa jutun kuin jutun julkaistua rahalla.

        Ei ainakaan etusivulla sellaista mahdollisuutta mainita. On tainnut lukea niitä akuankkojaan.


      • Anonyymi

        No mikäs tuon lehden impact factor on? Jos sellaista ei löydy tai se on luokkaa 0.5 niin roskalehdestä kysymys.


    • Anonyymi

      Jotta ei keskityttäisi ampumaan sanansaattajaa niin onko itse artikkelissa jotain vikaa? Muuta siis kuin ettei se ehkä myötäile omia mielipiteitä


      • Anonyymi

        Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.

        Uskominen kuuluu uskontopalstalle.
        Vertaisarvilulla on todistettu Mannin huijaukseksi todistettu lätkämaila olemassaolevaksi. Eli se veraisarvioinneista ja vertaisarvauksista joilla voi todistaa karkeat virheet olemattomiksi kunhan on riittävän tarkkaan samaa mieltä huijarin kanssa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.

        Kyllä Physical Science International Journal nimenomaan kertoo olevansa vertaisarvioitu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Physical Science International Journal nimenomaan kertoo olevansa vertaisarvioitu.

        Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

        Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

        Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

        Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

        Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

        Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

        Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

        Hyvin on tuossa selitetty se, miksi Mannin ja Hansenin ja Taalaksen ja muiden ilmastoteologien vertaisarvatut teoriat ja värikuviot ja videopelit ovat silkkaa huuhaata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

        Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

        Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

        Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

        Jahas, mussuttaja saapui jälleen poistelemaan viestejä.
        Ei nuo impactit ketään vakuuta. Alarmistien raapustelemia tekeleitä, joihin koitetaan sitten vedota muka jonkun vaikuttavuuden nimissä.
        Naurettavaa sontaa.
        Mutta eipä mussuttajallakasn ole itse paperiin mitään sanottavaa, joten se on siis kunnossa.
        Ainoa vika tuntuu alarmistien mielestä oleva se kuuluisa "väärin sammutettu".


      • Anonyymi

        Miksi ei keskitytä selvittämään, onko em. Ollilan julkaisussa esitetyt asiat totta vai ei, sen sijaan juututaan jaarittelemaan, onko joku julkaisukanava hyvä vai ei. Ei kerro oikein hyvää näiden kirjoittelijoiden pätevyydestä mihinkään muuhun kuin jonninjoutavaan huulenheittoon ja höpötyksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

        Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

        Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

        Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

        Tuosta linkistä näette, millä tavoin ja keiden toimesta Ollilan artikkeli on vertaisarvioitu.
        http://www.sdiarticle3.com/review-history/49095


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta linkistä näette, millä tavoin ja keiden toimesta Ollilan artikkeli on vertaisarvioitu.
        http://www.sdiarticle3.com/review-history/49095

        Siis asia on päivänselvä: ollilan tutkimus on vertaisarvioitu.
        Silti vasta käytäntö eli realistinen tilanne todistaa näiden kaikkien tutkimusten oikeellisuuden.


    • Anonyymi

      Jos on niin, ettei tutkimustyössään joku ko. asiaa on tutkinut ja saanut tuloksia, jotka eivät sovi tutkimuksen valtavirtaan (syy voi olla tietysti myös tavanomainen eli tutkimusmenetelmät ja/tai johtopäätökset ei ole tieteen mukaan oikein tehtyjä), jotka ko. tutkija haluaa saada julkisuuteen syystä tai toisesta ja tällöin joutuu turvaumaan näihin maksullisiin ja toisinaan varsin epäluotettavaan mediaan.
      Tämä tutkija voi olla tavallisesti aivan luotettava ko. asiaan hyvin perehtynyt tutkija, mutta tutkimustulos voi olla niin hämmentävä, että sitä eivät muut ko. alan tutkijat halua päästää julkisuuteen joutumatta naurun alaisiksi, koska ko. tulosta pidetään aivan mahdottomana. Historiassa on lukuisia huijaus- ja väärennösjuttuja.
      Näin ollen nyt on ilmastotieteessä päädytty tilanteeseen, että ihmisen aiheuttamasta maapallon lämpötilan noususta ei saa olla yhtään valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä ja kaikkien, varsinkin jonkinlaista arvonantoa haluavien pitää olla tästä prikulleen samaa mieltä. Tai muuten joutuu leimatuksi huuhaan levittäjäksi, aivan epäkelvoksi tutkijaksi, jolle ei heru virkoja, apurahoja eikä mitään arvonantoa. Ja nehän on pahinta mitä tutkijalle voi sattua. Siksi useat ilmastopaniikkia vastustavat ovat eläkkeellä olevia tai eläkeikää lähestyviä, joille tuommoiset asiat ei enää niin paljon paina verrattuna tiedemiehen rehellisyyden rinnalla. Voi tietysti myös olla todellista huijausta denIalistienkin joukossa, mutta tieteen rehellisyyden ja luotettavuudenkin nimissä asia olisi juurta jaksain selvitettävä ja päästettävä kaikki kunnolla tehdyt ja perustellut tulokset ja niiden johtopäätökset julkisuuteen eikä peittää niitä leimaamalla ne huijauksiksi, huuhaaksi, poliittiseksi manipuloi niksi jne.

    • Anonyymi

      Ei löydy kyseiselle lehdelle impact factoria ollenkaan.

      Eli sitä ei luokitella tiedelehdeksi.

      • Anonyymi

        Kyseessä siis taas "Maaseutumediassa" julkaistu artikkeli.

        Näistä mielipideartikkeleista ei juurikaan ala keskustelua siksi, että vertaisarvioinnin puuttuessa artikkeli oletusarvoisesti vilisee karkeita virheitä. Joskus joku jaksaa kaivella suurimmat niistä esille, kuten kävi esimerkiksi Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 mittauksia - kirjoitelman osalta. Tyypillisesti niiden suurimpien paljastumisen jälkeen artikkelissa ei enää ole mitään keskusteltavaa.


    • Anonyymi

      Realistiset lämpötilat ratkaisevat sitten sen oikean laskutavan ja jo toteutunut lämpötilojen muutos on jo kertonut monelle tutkijalle missä mennään ja rohkeimmat uhkakuvien maalaajat ovat jo poistuneet näyttämöltä.
      Mutta kun ollaan edelleenkin maapalolla jossa on jo tapahtunut ilamastohistoriassa monenlaista myllerystä niin nuo luonnollisetkin muutosvoimat olisi hyvä ottaa huomioon laskuissa . Nyt niillä ei ole mitään merkitystä kun laskuja tehdään ilman niitä.
      CO2 vain otetaan huomioon arvioissa . Metsään menee.

      • Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

        Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

        Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

        Laita taas joku akuankkalinkki hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta niin sitten me taas nauretaan.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

        Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

        Kuka on sen päättänyt, että ollaan kylmenevässä vaiheessa ja mihin tuollainen päätös perustuu. Esitä jönssi tutkimukset siitä tai myönnä, että keksit sen itse.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

        Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

        Laita vaan tutkimuksia esiin joissa luonnolliset syklit ovat otettu huomioon ja se , että me olemme parhaillaan lämpimällä kaudella luonnollisista syistä johtuen.
        Pohjois -Atlantin kylmä sykli ja aurinkominimit alkavat.
        Hyvä huomio on tuo jatkuva pieni muutos jääkautta kohden. Sitä onkin jokaisessa julistuksessa mainittu kuinka kylmenevä ilmasto lämpenee omituisesti, vaikka jokainen ymmärtää ,että nyt ollaan lämpimällä 400 vuoden lämpökaudella.
        CO2 nousi vasta 1950-luvulla ja lämmöt 1980-luvulla. Lämpenemiskehitys on kuitenkin alkanut jo 1850 luvulla mutta Suomessa vasta 1900-luvun alussa.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

        Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

        Lähinnä on laskettu CO2n säteilypakotetta ja siinäkin mielestäni väärin. Muu on epämääräistä ennustelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä on laskettu CO2n säteilypakotetta ja siinäkin mielestäni väärin. Muu on epämääräistä ennustelua.

        Mikä kohta on mennyt väärin?

        Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä kohta on mennyt väärin?

        Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.

        Niinpä. Jos alarmisti julistaa jotain Mannin lätkemailast tai esittää silkkaasontaa, niin perusteeksi riittää että kyseessä on silkkasonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä kohta on mennyt väärin?

        Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.

        Odotan edelleen selvitystä, mikä tiedemiesten laskelmissa on mennyt vikaan?


    • Kertoo jotain alarmistien epätoivosta, kun eivät löydä tonkimallakaan mitään virhettä itse paperista, niin käytetään tolkuttomasti aikaa ja vaivaa koittamalla etsiä jostain asiaan liittymättömistä seikoista joku pikku juttu, jolla itse paperi voitaisiin kumota.
      Säälittävää.

      • Anonyymi

        En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

        Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

        Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.

        Niinhän se on.

        Denialistit etsivät kuitenkin tarkoituksellisesti tietonsa akuankka-sivustoilta.

        Selittäkääpä se!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

        Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.

        "Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois."

        Tuo on hyvä periaate. Minäkin jätän lukematta vertaisarvatut ilmastoteologiset ennustelusadut. Niillä on yhtä paljon tekemistä luonnontieteiden kanssa kuin astrologialla ja skientologialla. Hyvä esimerkki on Mannin lätkämaila.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on.

        Denialistit etsivät kuitenkin tarkoituksellisesti tietonsa akuankka-sivustoilta.

        Selittäkääpä se!

        Jos omaa mielipidettä tukevia todisteita ei löydy muuten niin sitten niitä pitää etsiä painovirheistä ja perusteettomista väitteistä, jotka oikoluvun eli vertaisarvioinnin aikana oikeissa tiedelehdissä pyritään poistamaan ennen julkaisua. Siitä tietenkin syntyy halveksuntaa ja vihaa tieteellistä menetelmää kohtaan, mikä sitten purkautuu palstalla lapsellisina kommentteina ilmastoteologiasta tms.

        Vaihtoehtonahan heillä ei tietenkään ole se, että muuttaisivat mielipiteitään vastaamaan havaintoja ja niistä tieteen keinoin tehtyjä päätelmiä. Se kun vaatisi oman virheen tunnustamista ja mahdollisesti myös muutoksia omaan elämään (näin luulevat he).

        Itse olen sitä mieltä että tutkimusten perusteella AGW valitettavasti on paraikaa käynnissä, mutta se ei estä minua olemasta realisti omien valintojeni merkitysten osalta. Eikä se estä minua kyseenalaistamasta keinoja, joilla Suomessa mukamas torjutaan ilmaston lämpenemistä tuhlaamalla määrättömästi rahaa paikallisten pikkupäästöjen vähentämiseen merkityksettömässä määrin. Kun siis kyseinen raha (jos tavoitteena oikeasti on CO2 päästöjen vähentäminen) pitäisi käyttää niiden valtioiden toiminnan muuttamiseen, joiden alueella hiilidioksidipäästön vähentäminen on kilogrammaa kohti rahallisesti kaikkein edullisinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos omaa mielipidettä tukevia todisteita ei löydy muuten niin sitten niitä pitää etsiä painovirheistä ja perusteettomista väitteistä, jotka oikoluvun eli vertaisarvioinnin aikana oikeissa tiedelehdissä pyritään poistamaan ennen julkaisua. Siitä tietenkin syntyy halveksuntaa ja vihaa tieteellistä menetelmää kohtaan, mikä sitten purkautuu palstalla lapsellisina kommentteina ilmastoteologiasta tms.

        Vaihtoehtonahan heillä ei tietenkään ole se, että muuttaisivat mielipiteitään vastaamaan havaintoja ja niistä tieteen keinoin tehtyjä päätelmiä. Se kun vaatisi oman virheen tunnustamista ja mahdollisesti myös muutoksia omaan elämään (näin luulevat he).

        Itse olen sitä mieltä että tutkimusten perusteella AGW valitettavasti on paraikaa käynnissä, mutta se ei estä minua olemasta realisti omien valintojeni merkitysten osalta. Eikä se estä minua kyseenalaistamasta keinoja, joilla Suomessa mukamas torjutaan ilmaston lämpenemistä tuhlaamalla määrättömästi rahaa paikallisten pikkupäästöjen vähentämiseen merkityksettömässä määrin. Kun siis kyseinen raha (jos tavoitteena oikeasti on CO2 päästöjen vähentäminen) pitäisi käyttää niiden valtioiden toiminnan muuttamiseen, joiden alueella hiilidioksidipäästön vähentäminen on kilogrammaa kohti rahallisesti kaikkein edullisinta.

        Perustelemattomien mielipiteiden ja väittämien esittäminen on valitettavasti tosiasia tällä palstalla. Realisti ei ole sellainen henkilö joka uskoo AGW-huuhaaseen tai Mannin lätkämaiöahypoteeseihin.


    • Anonyymi

      Ilmastomuutos on lyönyt läpi kaikkialla.

      Jos nyt ilmaantuisi joku huipputiedemies ja löisi rätingit pöytään, että hiilidioksidilla ei olekaan vaikutusta tai vain vähäinen vaikutus, niin kukaan ei häntä uskoisi. Hänet leimattaisiin hulluksi ja ties miksi.

      Lopullinen totuus selviää vasta vuosisatojen kuluttua ja silloin kukaan meistä ei ole enää vastaamassa puheistaan.

      • Anonyymi

        Jos tuollainen tiedemies ilmaantuisi, niin hänen odotettaisiin sitten myös kertovan vaihtoehtoisen syyn viimeaikojen lämpenemiselle.


      • Anonyymi

        Ilmastoteologin pään läpi on näyttävästi lyönyt ylipaineinen aivopierukaasu. Tuon ilmiön voi helposti selittää johtuvan ylettömästä höyrypäisyydestä.


      • Anonyymi

        Tämä juuri pitäisi ymmärtää ja tätä yrittää osa ns. denialisteista tolkuttaa ns. alarmistien päihin. Mutta ei tunnu saavan vastakaikua, kun on muka niin vahva tiedemaailman yksituumaisuus.


    • Anonyymi

      Kukaan ei ole onnistunut kumoamaan tutkimusta, joten se julistetaan voittajaksi.

    • "Jos nyt ilmaantuisi joku huipputiedemies ja löisi rätingit pöytään, että hiilidioksidilla ei olekaan vaikutusta tai vain vähäinen vaikutus, niin kukaan ei häntä uskoisi. Hänet leimattaisiin hulluksi ja ties miksi."

      Tuo väite osoittaa täydellistä tietämättömyyttä tieteen toimintalogiikasta.

      Parhaiten perusteltuja tutkimuksin oikeaksi osoitettu käsitys muodostuu tieteessä aina johtavaksi käsitykseksi.

      Nyt vaan on niin, että kukaan ei ole kyennyt esittämään vahvoja väitteitä AGW-teoriaa vastaan. Lisäksi teoria näyttää toteutuvan hyvin käytännössä.

      • Anonyymi

        Olet oikeassa. Ei jumalaakaan ole kukaan pystynyt osoittamaan olemattomaksi edes vahvoja väitteitä käyttäen. Jumalat ja agw pesii uskovaisen pääkopassa.

        Parhaiten perusteltuja ovat tietysti ilmastonlämmittäjien ennustusarvaukset, joihin ei tarvita mitään perusteluita. Nuo ovat samalla korkealla tieteellisellä tasolla kuin astrologia ja homeopatia.


      • Anonyymi

        Kukaan ei ole vieläkään pystynyt osoittamaan tuota agw:ta todeksi, joten sitä ei ole olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei ole vieläkään pystynyt osoittamaan tuota agw:ta todeksi, joten sitä ei ole olemassa.

        Saattaahan AGW olla yhtä todellinen kuin jumala ja littumaa ja taivaankansi jonka reijistä paistaa taivaan tuli. Ja alkuaineet jotka syntyvät kun sekoitellaan sopivasti maata, ilmaa, vettä ja tulta. Ja sitten hiukan luetaan liturgioita keksitään ilmastonmuutostieteellisiä taikasanoja ja simsalabim. Kaikki toteutuu niinkuin on ennusteltu. On tuossa AGW:n todistavaa tiedettä kerrakseen.


      • Anonyymi

        AGW n poliittisella puolella niin kuin Jönskin toimii niin aloitetaan aina siitä kuinka lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan jolloin oli kylmä kausi eli ns pieni jääkausi.
        Asia lähtee jo heti lapasesta kun luonnollista ilmastonmuutosta ei oteta mukaan teorioihin.

        Sitä vastoin korostetaan pikkuriikkistä kylmenemistä kohden jääkautta ja siitä tehdään valheellisia käyriä jonka perusteella olisimme jo melkein jääkaudella.
        Euroopassa alkoi lämpeneminen jo 1850 ja CO2 nousi kiihtyvästi vasta 1950 luvulla.
        Rooman kauden ja keskiajan lämpökaudet yritettiin typistää ja nykyään niistä on jo monia asiallisia tutkimuksia(googlaa Mediaval warm period?
        Auringon pitkä tehokausi on selvästi nähtävissä jo 1900 alussa ja se on jatkunut näihin viime vuosiin saakka. Luonnolisia ilmastonmuutostekijöitä on pitkät maapallosyklit , auringontehovaihtelut ja merivirtojen vaihtelut.


      • Anonyymi

        AGW n poliittisella puolella niin kuin Jönskin toimii niin aloitetaan aina siitä kuinka lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan jolloin oli kylmä kausi eli ns pieni jääkausi.
        Asia lähtee jo heti lapasesta kun luonnollista ilmastonmuutosta ei oteta mukaan teorioihin.

        Sitä vastoin korostetaan pikkuriikkistä kylmenemistä kohden jääkautta ja siitä tehdään valheellisia käyriä jonka perusteella olisimme jo melkein jääkaudella.
        Euroopassa alkoi lämpeneminen jo 1850 ja CO2 nousi kiihtyvästi vasta 1950 luvulla.
        Rooman kauden ja keskiajan lämpökaudet yritettiin typistää ja nykyään niistä on jo monia asiallisia tutkimuksia(googlaa Mediaval warm period)
        Auringon pitkä tehokausi on selvästi nähtävissä jo 1900-luvun alussa ja se on jatkunut näihin viime vuosiin saakka. Luonnollisia ilmastonmuutostekijöitä on pitkät maapallosyklit , auringontehovaihtelut ja merivirtojen vaihtelut.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      138
      4350
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      338
      2184
    3. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      3
      2074
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      248
      1881
    5. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      107
      1800
    6. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      456
      1770
    7. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      483
      1621
    8. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      57
      1449
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      482
      1343
    10. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      44
      1316
    Aihe