Kävin tonkimassa sylttytehdasta

Keskustelussa "Tiedemiesten herjaaminen" denialisti perusteli väitettään Research International Journalissa julkaistulla professori Antero Ollilan tutkimuksella.
Tutkin vähän, millainen on tuo lehti, joka julkaisi Ollilan "tutkimuksen". Tällainen tieto löytyi Rational Wikistä:
"Research International Journal is in fact not a scientific journal, but an "open peer reviewed" website where anyone can pay a fee and have their "research" "peer-reviewed" and then "published" on the website."

Ollila on siis maksanut saadakseen "tutkimuksensa" julkaistua.

"Tutkimus" on sitten kopioitu Notrickszoneen, mikä osoittaa myös sen sivuston tieteellisen tason.
https://notrickszone.com/2020/01/27/study-recalculates-new-greenhouse-effect-values-and-sharply-minimizes-co2s-contribution-and-climate-sensitivity/

Tunnen suurta myötähäpeää Ollilaa kohtaan, mutta myös kaikkia denialisteja kohtaan, jotka uskovat noihin juttuihin. Ne ovat valetiedettä.
5696
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 56

Vanhimmat
Aloittaja

Internet on tosiaan täynnä noitä akuankka-linkkejä ja -blogeja.

Kannattaa luottaa vain arvostetuissa tiedelehdissä julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin.

Äänestä

Ja jonssin epätoivoinen sössötys vaan jatkuu.

No esitä ihmeessä omat laskelmasi, ja osoita paperissa joku virhe.
Laskelmia odotellessa en aio pidätellä hengitystäni.
Taitaa taas olla mekoisen hiljaista, kun jonssi pakenee keskustelua, eikä saa palstalle kuin aivotonta mölinää mennessään.
Voi reppanaa.

Äänestä

Voi myös käydä kurkkaamassa mitä mediabiasfactcheck-sivusto sanoo Pierren Notrickszonesta - jos uskaltaa.

Äänestä
  • Tuollaiset sivustot voidaan verrata pikku-gretan äksyilyyn.
    Eli ei mitään merkitystä, mitä jotkut alarmistit moiselle sivustolle raapustelevat.

    Äänestä

Absoluuttinen kosteus ratkaisee. Lämpötilan noustessa se voi pysyä vakiona tai jopa laskea, jos suhteellinen kosteus laskee. Mikä määrää suhteellisen kosteuden.

Äänestä
  • Veden höyrystäminen vaatii paljon energiaa. Se on peräisin auringosta, ei hiilidioksidista.

    Luulisi, että ilman keskimääräinen kosteus riippuu höyrystystehosta. Veden kiertoaika ilmakehässä on runsaan viikon verran. Kosteus voisi nousta, jos kiertoaika pitenee. Pidentääkö CO2-lisäys sitä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Veden höyrystäminen vaatii paljon energiaa. Se on peräisin auringosta, ei hiilidioksidista.

    Luulisi, että ilman keskimääräinen kosteus riippuu höyrystystehosta. Veden kiertoaika ilmakehässä on runsaan viikon verran. Kosteus voisi nousta, jos kiertoaika pitenee. Pidentääkö CO2-lisäys sitä.

    Pilvien+nettovaikutus+(albedo-+ja+kh-vaikutus)+on+lievästi+jäähdyttävä+säätieteilijöiden+mukaan.+Tämä+on+uskottavaa,+koska+70+%+pallon+pinnasta+on+veden+peitossa+ja+lämpötila+on+pysytellyt+kapeassa+harukassa+pitkiä+aikoja.+Siis+itsesäätöinen+systeemi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pilvien+nettovaikutus+(albedo-+ja+kh-vaikutus)+on+lievästi+jäähdyttävä+säätieteilijöiden+mukaan.+Tämä+on+uskottavaa,+koska+70+%+pallon+pinnasta+on+veden+peitossa+ja+lämpötila+on+pysytellyt+kapeassa+harukassa+pitkiä+aikoja.+Siis+itsesäätöinen+systeemi.

    Kasvihuoneilmiön+aiheuttavat+vesihöyry+(H2O)+ja+CO2.+Muiden+kh-kasujen+vaikutus+on+vähäinen.+Molemmat+kaasut+toimivat+periaatteessa+samalla+tavalla.+Absorptiospektreissä+on+toki+eroja.Nykyisin+jokaista+CO2-molekyyliä+kohti+on+kahdeksan+vesihöyrymolekyyliä.+CO2+osuus+on+siis+11+%.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kasvihuoneilmiön+aiheuttavat+vesihöyry+(H2O)+ja+CO2.+Muiden+kh-kasujen+vaikutus+on+vähäinen.+Molemmat+kaasut+toimivat+periaatteessa+samalla+tavalla.+Absorptiospektreissä+on+toki+eroja.Nykyisin+jokaista+CO2-molekyyliä+kohti+on+kahdeksan+vesihöyrymolekyyliä.+CO2+osuus+on+siis+11+%.

    Kh-ilmiön sanotaan olevan 33 C. Pitää kuitenkin muistaa, että osa tästä, arviolta 14 C, menee pilvien albedovaikutuksen kompensointiin. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kontolle jää sitten 19 C. Jos H2O ja CO2 absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 osuus tuosta olisi 2.1 C.

    Eikös se Ollilakin ole jotain tuon suuntaista esittänyt.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kh-ilmiön sanotaan olevan 33 C. Pitää kuitenkin muistaa, että osa tästä, arviolta 14 C, menee pilvien albedovaikutuksen kompensointiin. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kontolle jää sitten 19 C. Jos H2O ja CO2 absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 osuus tuosta olisi 2.1 C.

    Eikös se Ollilakin ole jotain tuon suuntaista esittänyt.

    Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovaikutuksen. Ehkä hieman ylikin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovaikutuksen. Ehkä hieman ylikin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.

    Pahus, siis näin:
    Karkeasti voidaan siis olettaa, että pilvien kasvihuonevaikutus ei ihan kompensoi niiden albedovaikutusta. Näin, jotta nettovaikutus pysyy jäähdyttävänä.

    Äänestä

Ollila vain käsittääkseni pienentää CO2n lämpövaikutusta, ei sitä kiistä kokonaan, joten hän vaikuttaa asialliselta tutkijalta ilman poliittista taloudellista kytkentää.

Äänestä

Eikö Physical Science International Journal ole uskottava? Siellähän tuo näkyy julkaistun.

Äänestä
  • Jönssin mukaan siellä saa jutun kuin jutun julkaistua rahalla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jönssin mukaan siellä saa jutun kuin jutun julkaistua rahalla.

    Ei ainakaan etusivulla sellaista mahdollisuutta mainita. On tainnut lukea niitä akuankkojaan.

    Äänestä

  • No mikäs tuon lehden impact factor on? Jos sellaista ei löydy tai se on luokkaa 0.5 niin roskalehdestä kysymys.

    Äänestä

Jotta ei keskityttäisi ampumaan sanansaattajaa niin onko itse artikkelissa jotain vikaa? Muuta siis kuin ettei se ehkä myötäile omia mielipiteitä

Äänestä

  • Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.

    Uskominen kuuluu uskontopalstalle.
    Vertaisarvilulla on todistettu Mannin huijaukseksi todistettu lätkämaila olemassaolevaksi. Eli se veraisarvioinneista ja vertaisarvauksista joilla voi todistaa karkeat virheet olemattomiksi kunhan on riittävän tarkkaan samaa mieltä huijarin kanssa..

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vikana "artikkelissa" on se, että sitä ei ole vertaisarvioitu eli siinä voi olla karkeita virheitä. Siksi Maaseutumedia ei edelleenkään ole se oikea valinta julkaisualustaksi eikä tämä roskalehti myöskään, kun yritetään olla uskottavia tieteen tekemisen kannalta katsottuna.

    Kyllä Physical Science International Journal nimenomaan kertoo olevansa vertaisarvioitu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä Physical Science International Journal nimenomaan kertoo olevansa vertaisarvioitu.

    Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

    Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

    Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

    Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

    Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

    Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

    Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

    Hyvin on tuossa selitetty se, miksi Mannin ja Hansenin ja Taalaksen ja muiden ilmastoteologien vertaisarvatut teoriat ja värikuviot ja videopelit ovat silkkaa huuhaata.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

    Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

    Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

    Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

    Jahas, mussuttaja saapui jälleen poistelemaan viestejä.
    Ei nuo impactit ketään vakuuta. Alarmistien raapustelemia tekeleitä, joihin koitetaan sitten vedota muka jonkun vaikuttavuuden nimissä.
    Naurettavaa sontaa.
    Mutta eipä mussuttajallakasn ole itse paperiin mitään sanottavaa, joten se on siis kunnossa.
    Ainoa vika tuntuu alarmistien mielestä oleva se kuuluisa "väärin sammutettu".

    Äänestä

  • Miksi ei keskitytä selvittämään, onko em. Ollilan julkaisussa esitetyt asiat totta vai ei, sen sijaan juututaan jaarittelemaan, onko joku julkaisukanava hyvä vai ei. Ei kerro oikein hyvää näiden kirjoittelijoiden pätevyydestä mihinkään muuhun kuin jonninjoutavaan huulenheittoon ja höpötyksen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa omasta julkaisustaan. Mutta impact factor on sen mitta mitä mieltä muut tutkijat ovat kyseisen lehden vertaisarvioinnin laadusta ja siinä julkaistavista artikkeleista. Jos sitä ei löydy niin lehden uskottavuus on nolla.

    Mikä on tuon lehden impact factor? Jos sitä ei löydy niin ei ole tiedelehdestä kysymys.

    Mitä vertaisarviointiin tulee niin lukemalla kyseisen lehden omaa sivustoa käy ilmi tämä: Lehden "vertaisarviointi" tapahtuu siten, että artikkelin kirjoittaja itse nimeää artikkelin lähettämisen yhteydessä neljä kyseisen alan tutkijaa, joista joku sitten valitaan suorittamaan arviointi. Tästä syystä johtuen kyseisessä lehdessä näet tavallista enemmän yhden henkilön kirjoittamia artikkeleita kun saman ryhmän muut henkilöt voivat toimia "arvioijina". Tätä voisi tosiaan kutsua kaveriarvioinniksi.

    Oikeassa vertaisrvioinnissa julkaisun toimitus päättää vertaiasrvioinnin suorittajasta kyselemättä asiasta artikkelin kirjoittajalta eikä kirjoittaja prosessin aikana yleensä tiedä vertaisarvioijan nimeä.

    Tuosta linkistä näette, millä tavoin ja keiden toimesta Ollilan artikkeli on vertaisarvioitu.
    http://www.sdiarticle3.com/review-history/49095

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuosta linkistä näette, millä tavoin ja keiden toimesta Ollilan artikkeli on vertaisarvioitu.
    http://www.sdiarticle3.com/review-history/49095

    Siis asia on päivänselvä: ollilan tutkimus on vertaisarvioitu.
    Silti vasta käytäntö eli realistinen tilanne todistaa näiden kaikkien tutkimusten oikeellisuuden.

    Äänestä

Jos on niin, ettei tutkimustyössään joku ko. asiaa on tutkinut ja saanut tuloksia, jotka eivät sovi tutkimuksen valtavirtaan (syy voi olla tietysti myös tavanomainen eli tutkimusmenetelmät ja/tai johtopäätökset ei ole tieteen mukaan oikein tehtyjä), jotka ko. tutkija haluaa saada julkisuuteen syystä tai toisesta ja tällöin joutuu turvaumaan näihin maksullisiin ja toisinaan varsin epäluotettavaan mediaan.
Tämä tutkija voi olla tavallisesti aivan luotettava ko. asiaan hyvin perehtynyt tutkija, mutta tutkimustulos voi olla niin hämmentävä, että sitä eivät muut ko. alan tutkijat halua päästää julkisuuteen joutumatta naurun alaisiksi, koska ko. tulosta pidetään aivan mahdottomana. Historiassa on lukuisia huijaus- ja väärennösjuttuja.
Näin ollen nyt on ilmastotieteessä päädytty tilanteeseen, että ihmisen aiheuttamasta maapallon lämpötilan noususta ei saa olla yhtään valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä ja kaikkien, varsinkin jonkinlaista arvonantoa haluavien pitää olla tästä prikulleen samaa mieltä. Tai muuten joutuu leimatuksi huuhaan levittäjäksi, aivan epäkelvoksi tutkijaksi, jolle ei heru virkoja, apurahoja eikä mitään arvonantoa. Ja nehän on pahinta mitä tutkijalle voi sattua. Siksi useat ilmastopaniikkia vastustavat ovat eläkkeellä olevia tai eläkeikää lähestyviä, joille tuommoiset asiat ei enää niin paljon paina verrattuna tiedemiehen rehellisyyden rinnalla. Voi tietysti myös olla todellista huijausta denIalistienkin joukossa, mutta tieteen rehellisyyden ja luotettavuudenkin nimissä asia olisi juurta jaksain selvitettävä ja päästettävä kaikki kunnolla tehdyt ja perustellut tulokset ja niiden johtopäätökset julkisuuteen eikä peittää niitä leimaamalla ne huijauksiksi, huuhaaksi, poliittiseksi manipuloi niksi jne.

Äänestä

Ei löydy kyseiselle lehdelle impact factoria ollenkaan.

Eli sitä ei luokitella tiedelehdeksi.

Äänestä
  • Kyseessä siis taas "Maaseutumediassa" julkaistu artikkeli.

    Näistä mielipideartikkeleista ei juurikaan ala keskustelua siksi, että vertaisarvioinnin puuttuessa artikkeli oletusarvoisesti vilisee karkeita virheitä. Joskus joku jaksaa kaivella suurimmat niistä esille, kuten kävi esimerkiksi Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 mittauksia - kirjoitelman osalta. Tyypillisesti niiden suurimpien paljastumisen jälkeen artikkelissa ei enää ole mitään keskusteltavaa.

    Äänestä

Realistiset lämpötilat ratkaisevat sitten sen oikean laskutavan ja jo toteutunut lämpötilojen muutos on jo kertonut monelle tutkijalle missä mennään ja rohkeimmat uhkakuvien maalaajat ovat jo poistuneet näyttämöltä.
Mutta kun ollaan edelleenkin maapalolla jossa on jo tapahtunut ilamastohistoriassa monenlaista myllerystä niin nuo luonnollisetkin muutosvoimat olisi hyvä ottaa huomioon laskuissa . Nyt niillä ei ole mitään merkitystä kun laskuja tehdään ilman niitä.
CO2 vain otetaan huomioon arvioissa . Metsään menee.

Äänestä
  • Aloittaja

    Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

    Äänestä

  • Jons kirjoitti:

    Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

    Laita taas joku akuankkalinkki hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta niin sitten me taas nauretaan.

    Äänestä

  • Jons kirjoitti:

    Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

    Kuka on sen päättänyt, että ollaan kylmenevässä vaiheessa ja mihin tuollainen päätös perustuu. Esitä jönssi tutkimukset siitä tai myönnä, että keksit sen itse.

    Äänestä

  • Jons kirjoitti:

    Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

    Laita vaan tutkimuksia esiin joissa luonnolliset syklit ovat otettu huomioon ja se , että me olemme parhaillaan lämpimällä kaudella luonnollisista syistä johtuen.
    Pohjois -Atlantin kylmä sykli ja aurinkominimit alkavat.
    Hyvä huomio on tuo jatkuva pieni muutos jääkautta kohden. Sitä onkin jokaisessa julistuksessa mainittu kuinka kylmenevä ilmasto lämpenee omituisesti, vaikka jokainen ymmärtää ,että nyt ollaan lämpimällä 400 vuoden lämpökaudella.
    CO2 nousi vasta 1950-luvulla ja lämmöt 1980-luvulla. Lämpenemiskehitys on kuitenkin alkanut jo 1850 luvulla mutta Suomessa vasta 1900-luvun alussa.

    Äänestä

  • Jons kirjoitti:

    Tieteellisissä arvioissa on otettu huomioon, että ollaan jääkausisyklin kylmenevässä vaiheessa ja Auringon säteilytehon väheneminen, jotka hidastavat lämpenemistä. Mitä muita luonnollisia tekijöitä mielestäsi pitäisi ottaa huomioon?

    Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on vahvempi kuin edellä mainitut luonnolliset tekijät.

    Lähinnä on laskettu CO2n säteilypakotetta ja siinäkin mielestäni väärin. Muu on epämääräistä ennustelua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lähinnä on laskettu CO2n säteilypakotetta ja siinäkin mielestäni väärin. Muu on epämääräistä ennustelua.

    Mikä kohta on mennyt väärin?

    Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mikä kohta on mennyt väärin?

    Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.

    Niinpä. Jos alarmisti julistaa jotain Mannin lätkemailast tai esittää silkkaasontaa, niin perusteeksi riittää että kyseessä on silkkasonta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mikä kohta on mennyt väärin?

    Tämä on tiedepalsta ja ja täällä kuuluu perustella väitteensä.

    Odotan edelleen selvitystä, mikä tiedemiesten laskelmissa on mennyt vikaan?

    Äänestä

Kertoo jotain alarmistien epätoivosta, kun eivät löydä tonkimallakaan mitään virhettä itse paperista, niin käytetään tolkuttomasti aikaa ja vaivaa koittamalla etsiä jostain asiaan liittymättömistä seikoista joku pikku juttu, jolla itse paperi voitaisiin kumota.
Säälittävää.

Äänestä
  • En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

    Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

    Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.

    Niinhän se on.

    Denialistit etsivät kuitenkin tarkoituksellisesti tietonsa akuankka-sivustoilta.

    Selittäkääpä se!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En ole lukenut Maaseutumediassa julkaistua mielipidekirjoitusta enkä tätä Ollilan mielipidekirjoitusta. Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois.

    Tämä on yksi tärkeimmistä syistä vertaisarvioinnin käyttämiseen: Ajansäästö, kun ei jokaisen erikseen tarvitse etsiä lukemastaan virheitä. Oikoluku kuuluu julkaisuprosessiin, ei lopullisen tuotteen lukijoille.

    "Kun aikaa on rajallisesti niin luen luonnontieteisiin liittyen vain sellaiset artikkelit, joista joku muu on jo etsinyt ja korjannut virheet pois."

    Tuo on hyvä periaate. Minäkin jätän lukematta vertaisarvatut ilmastoteologiset ennustelusadut. Niillä on yhtä paljon tekemistä luonnontieteiden kanssa kuin astrologialla ja skientologialla. Hyvä esimerkki on Mannin lätkämaila.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Niinhän se on.

    Denialistit etsivät kuitenkin tarkoituksellisesti tietonsa akuankka-sivustoilta.

    Selittäkääpä se!

    Jos omaa mielipidettä tukevia todisteita ei löydy muuten niin sitten niitä pitää etsiä painovirheistä ja perusteettomista väitteistä, jotka oikoluvun eli vertaisarvioinnin aikana oikeissa tiedelehdissä pyritään poistamaan ennen julkaisua. Siitä tietenkin syntyy halveksuntaa ja vihaa tieteellistä menetelmää kohtaan, mikä sitten purkautuu palstalla lapsellisina kommentteina ilmastoteologiasta tms.

    Vaihtoehtonahan heillä ei tietenkään ole se, että muuttaisivat mielipiteitään vastaamaan havaintoja ja niistä tieteen keinoin tehtyjä päätelmiä. Se kun vaatisi oman virheen tunnustamista ja mahdollisesti myös muutoksia omaan elämään (näin luulevat he).

    Itse olen sitä mieltä että tutkimusten perusteella AGW valitettavasti on paraikaa käynnissä, mutta se ei estä minua olemasta realisti omien valintojeni merkitysten osalta. Eikä se estä minua kyseenalaistamasta keinoja, joilla Suomessa mukamas torjutaan ilmaston lämpenemistä tuhlaamalla määrättömästi rahaa paikallisten pikkupäästöjen vähentämiseen merkityksettömässä määrin. Kun siis kyseinen raha (jos tavoitteena oikeasti on CO2 päästöjen vähentäminen) pitäisi käyttää niiden valtioiden toiminnan muuttamiseen, joiden alueella hiilidioksidipäästön vähentäminen on kilogrammaa kohti rahallisesti kaikkein edullisinta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos omaa mielipidettä tukevia todisteita ei löydy muuten niin sitten niitä pitää etsiä painovirheistä ja perusteettomista väitteistä, jotka oikoluvun eli vertaisarvioinnin aikana oikeissa tiedelehdissä pyritään poistamaan ennen julkaisua. Siitä tietenkin syntyy halveksuntaa ja vihaa tieteellistä menetelmää kohtaan, mikä sitten purkautuu palstalla lapsellisina kommentteina ilmastoteologiasta tms.

    Vaihtoehtonahan heillä ei tietenkään ole se, että muuttaisivat mielipiteitään vastaamaan havaintoja ja niistä tieteen keinoin tehtyjä päätelmiä. Se kun vaatisi oman virheen tunnustamista ja mahdollisesti myös muutoksia omaan elämään (näin luulevat he).

    Itse olen sitä mieltä että tutkimusten perusteella AGW valitettavasti on paraikaa käynnissä, mutta se ei estä minua olemasta realisti omien valintojeni merkitysten osalta. Eikä se estä minua kyseenalaistamasta keinoja, joilla Suomessa mukamas torjutaan ilmaston lämpenemistä tuhlaamalla määrättömästi rahaa paikallisten pikkupäästöjen vähentämiseen merkityksettömässä määrin. Kun siis kyseinen raha (jos tavoitteena oikeasti on CO2 päästöjen vähentäminen) pitäisi käyttää niiden valtioiden toiminnan muuttamiseen, joiden alueella hiilidioksidipäästön vähentäminen on kilogrammaa kohti rahallisesti kaikkein edullisinta.

    Perustelemattomien mielipiteiden ja väittämien esittäminen on valitettavasti tosiasia tällä palstalla. Realisti ei ole sellainen henkilö joka uskoo AGW-huuhaaseen tai Mannin lätkämaiöahypoteeseihin.

    Äänestä

Ilmastomuutos on lyönyt läpi kaikkialla.

Jos nyt ilmaantuisi joku huipputiedemies ja löisi rätingit pöytään, että hiilidioksidilla ei olekaan vaikutusta tai vain vähäinen vaikutus, niin kukaan ei häntä uskoisi. Hänet leimattaisiin hulluksi ja ties miksi.

Lopullinen totuus selviää vasta vuosisatojen kuluttua ja silloin kukaan meistä ei ole enää vastaamassa puheistaan.

Äänestä
  • Jos tuollainen tiedemies ilmaantuisi, niin hänen odotettaisiin sitten myös kertovan vaihtoehtoisen syyn viimeaikojen lämpenemiselle.

    Äänestä

  • Ilmastoteologin pään läpi on näyttävästi lyönyt ylipaineinen aivopierukaasu. Tuon ilmiön voi helposti selittää johtuvan ylettömästä höyrypäisyydestä.

    Äänestä

  • Tämä juuri pitäisi ymmärtää ja tätä yrittää osa ns. denialisteista tolkuttaa ns. alarmistien päihin. Mutta ei tunnu saavan vastakaikua, kun on muka niin vahva tiedemaailman yksituumaisuus.

    Äänestä

Kukaan ei ole onnistunut kumoamaan tutkimusta, joten se julistetaan voittajaksi.

Äänestä
Aloittaja

"Jos nyt ilmaantuisi joku huipputiedemies ja löisi rätingit pöytään, että hiilidioksidilla ei olekaan vaikutusta tai vain vähäinen vaikutus, niin kukaan ei häntä uskoisi. Hänet leimattaisiin hulluksi ja ties miksi."

Tuo väite osoittaa täydellistä tietämättömyyttä tieteen toimintalogiikasta.

Parhaiten perusteltuja tutkimuksin oikeaksi osoitettu käsitys muodostuu tieteessä aina johtavaksi käsitykseksi.

Nyt vaan on niin, että kukaan ei ole kyennyt esittämään vahvoja väitteitä AGW-teoriaa vastaan. Lisäksi teoria näyttää toteutuvan hyvin käytännössä.

Äänestä
  • Olet oikeassa. Ei jumalaakaan ole kukaan pystynyt osoittamaan olemattomaksi edes vahvoja väitteitä käyttäen. Jumalat ja agw pesii uskovaisen pääkopassa.

    Parhaiten perusteltuja ovat tietysti ilmastonlämmittäjien ennustusarvaukset, joihin ei tarvita mitään perusteluita. Nuo ovat samalla korkealla tieteellisellä tasolla kuin astrologia ja homeopatia.

    Äänestä

  • Kukaan ei ole vieläkään pystynyt osoittamaan tuota agw:ta todeksi, joten sitä ei ole olemassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kukaan ei ole vieläkään pystynyt osoittamaan tuota agw:ta todeksi, joten sitä ei ole olemassa.

    Saattaahan AGW olla yhtä todellinen kuin jumala ja littumaa ja taivaankansi jonka reijistä paistaa taivaan tuli. Ja alkuaineet jotka syntyvät kun sekoitellaan sopivasti maata, ilmaa, vettä ja tulta. Ja sitten hiukan luetaan liturgioita keksitään ilmastonmuutostieteellisiä taikasanoja ja simsalabim. Kaikki toteutuu niinkuin on ennusteltu. On tuossa AGW:n todistavaa tiedettä kerrakseen.

    Äänestä

  • AGW n poliittisella puolella niin kuin Jönskin toimii niin aloitetaan aina siitä kuinka lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan jolloin oli kylmä kausi eli ns pieni jääkausi.
    Asia lähtee jo heti lapasesta kun luonnollista ilmastonmuutosta ei oteta mukaan teorioihin.

    Sitä vastoin korostetaan pikkuriikkistä kylmenemistä kohden jääkautta ja siitä tehdään valheellisia käyriä jonka perusteella olisimme jo melkein jääkaudella.
    Euroopassa alkoi lämpeneminen jo 1850 ja CO2 nousi kiihtyvästi vasta 1950 luvulla.
    Rooman kauden ja keskiajan lämpökaudet yritettiin typistää ja nykyään niistä on jo monia asiallisia tutkimuksia(googlaa Mediaval warm period?
    Auringon pitkä tehokausi on selvästi nähtävissä jo 1900 alussa ja se on jatkunut näihin viime vuosiin saakka. Luonnolisia ilmastonmuutostekijöitä on pitkät maapallosyklit , auringontehovaihtelut ja merivirtojen vaihtelut.

    Äänestä

  • AGW n poliittisella puolella niin kuin Jönskin toimii niin aloitetaan aina siitä kuinka lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan jolloin oli kylmä kausi eli ns pieni jääkausi.
    Asia lähtee jo heti lapasesta kun luonnollista ilmastonmuutosta ei oteta mukaan teorioihin.

    Sitä vastoin korostetaan pikkuriikkistä kylmenemistä kohden jääkautta ja siitä tehdään valheellisia käyriä jonka perusteella olisimme jo melkein jääkaudella.
    Euroopassa alkoi lämpeneminen jo 1850 ja CO2 nousi kiihtyvästi vasta 1950 luvulla.
    Rooman kauden ja keskiajan lämpökaudet yritettiin typistää ja nykyään niistä on jo monia asiallisia tutkimuksia(googlaa Mediaval warm period)
    Auringon pitkä tehokausi on selvästi nähtävissä jo 1900-luvun alussa ja se on jatkunut näihin viime vuosiin saakka. Luonnollisia ilmastonmuutostekijöitä on pitkät maapallosyklit , auringontehovaihtelut ja merivirtojen vaihtelut.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Jons kirjoitti:

Keskustelussa "Tiedemiesten herjaaminen" denialisti perusteli väitettään Research International Journalissa julkaistulla professori Antero Ollilan tutkimuksella.
Tutkin vähän, millainen on tuo lehti, joka julkaisi Ollilan "tutkimuksen". Tällainen tieto löytyi Rational Wikistä:
"Research International Journal is in fact not a scientific journal, but an "open peer reviewed" website where anyone can pay a fee and have their "research" "peer-reviewed" and then "published" on the website."

Ollila on siis maksanut saadakseen "tutkimuksensa" julkaistua.

"Tutkimus" on sitten kopioitu Notrickszoneen, mikä osoittaa myös sen sivuston tieteellisen tason.
https://notrickszone.com/2020/01/27/study-recalculates-new-greenhouse-effect-values-and-sharply-minimizes-co2s-contribution-and-climate-sensitivity/

Tunnen suurta myötähäpeää Ollilaa kohtaan, mutta myös kaikkia denialisteja kohtaan, jotka uskovat noihin juttuihin. Ne ovat valetiedettä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu