Tuomiopäivän jäätikkö

Tuossa edellä mainitussa linkissä kun muuttaa kappaleen numeron "6" numeroksi "7" pääsee jäätiköiden liikettä käsittelevään materiaaliin käsiksi. Mikäli aihepiiri eli jäätikön liikkuminen alustaa pitkin kiinnostaa niin kannattaisi tutustua materiaaliin. Kun perusasiat ovat hallussa niin on helpompi seurata aiheesta käytävää keskustelua.

Nyt eletään tieteessäkin totuuden jälkeistä aikaa. Tärkeintä on maine ja tuleva tutkimusrahoitus, totuudesta viis!

https://www.nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=295861

Thwaitesin viereisen jäätikön (Pine Island) alla on tulivuori, jonka lämmöntuotanto on ilmeisestikin luokkaa puolet islannissa sijaitsevan Grímsvötn - tulivuoren lämmöntuotannosta. Netistä kaivelemalla saa selville että tuo puolikas olisi jotakuinkin 1500 MW eli OL3 voimalan aikanaan tuottama sähköteho.

Nolla-asteisen jään sulamislämpö on 334 kJ/kg eli 340 MJ per tonni (yksi megajoule MJ on yhden megawatin teho yhden sekunnin ajan). Tuo 1500 MW teho sulattaa sekunnissa 4.5 tonnia jäätä (5 kuutiometriä), vuorokaudessa 0.42 miljoonaa tonnia ja vuodessa 158 miljoonaa tonnia eli 0.16 Gt jäätä. Tuo siis jään sulaminen kun jäätikkö on suoraan tulivuoren päällä.

Tulivuori ei sijaitse Thwaitesin jäätikön kohdalla joka saa siitä vain hajalämpöä. Thwaitesista irtoaa ja sulaa jäätä vuodessa tällä hetkellä luokkaa 35 Gt vuodessa, määrä kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. JOS myös suoraan Thwaitesin alla olisi samankokoinen tulivuori niin sen sulattava vaikutus olisi vain 0.5% kyseisen jäätikön kokonaissulamisesta. Kooltaan kymmenkertainen tulivuorikaan ei pääsisi kuin 5% asti.

Tulivuoresta ei siis ole selittäjäksi Thwaitesin sulamiselle mutta vulkaaninen toiminta voi toki olla osasyynä jäätikön alta löytyvään poikkeuksellisen lämpimään veteen. Tai sitten ei. Tämän selviämiseksi joudutte odottamaan tutkimusryhmän tekemää tieteellistä julkaisua asiasta.

Mikäli teidän mielestänne tiede ei ole oikea tapa selvittää näitä asioita niin voitte toki päättää jo etukäteen selityksen sille mitä jäätikön alla tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=295861

Thwaitesin viereisen jäätikön (Pine Island) alla on tulivuori, jonka lämmöntuotanto on ilmeisestikin luokkaa puolet islannissa sijaitsevan Grímsvötn - tulivuoren lämmöntuotannosta. Netistä kaivelemalla saa selville että tuo puolikas olisi jotakuinkin 1500 MW eli OL3 voimalan aikanaan tuottama sähköteho.

Nolla-asteisen jään sulamislämpö on 334 kJ/kg eli 340 MJ per tonni (yksi megajoule MJ on yhden megawatin teho yhden sekunnin ajan). Tuo 1500 MW teho sulattaa sekunnissa 4.5 tonnia jäätä (5 kuutiometriä), vuorokaudessa 0.42 miljoonaa tonnia ja vuodessa 158 miljoonaa tonnia eli 0.16 Gt jäätä. Tuo siis jään sulaminen kun jäätikkö on suoraan tulivuoren päällä.

Tulivuori ei sijaitse Thwaitesin jäätikön kohdalla joka saa siitä vain hajalämpöä. Thwaitesista irtoaa ja sulaa jäätä vuodessa tällä hetkellä luokkaa 35 Gt vuodessa, määrä kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. JOS myös suoraan Thwaitesin alla olisi samankokoinen tulivuori niin sen sulattava vaikutus olisi vain 0.5% kyseisen jäätikön kokonaissulamisesta. Kooltaan kymmenkertainen tulivuorikaan ei pääsisi kuin 5% asti.

Tulivuoresta ei siis ole selittäjäksi Thwaitesin sulamiselle mutta vulkaaninen toiminta voi toki olla osasyynä jäätikön alta löytyvään poikkeuksellisen lämpimään veteen. Tai sitten ei. Tämän selviämiseksi joudutte odottamaan tutkimusryhmän tekemää tieteellistä julkaisua asiasta.

Mikäli teidän mielestänne tiede ei ole oikea tapa selvittää näitä asioita niin voitte toki päättää jo etukäteen selityksen sille mitä jäätikön alla tapahtuu.

Lue lisää

Eipä ole vielä Etelämantereella jäätiköt pinnalta sulaneet. Varmaan tuommoinen sulaminen kuuluu tietellisen totuuden jälkeiseen aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole vielä Etelämantereella jäätiköt pinnalta sulaneet. Varmaan tuommoinen sulaminen kuuluu tietellisen totuuden jälkeiseen aikaan.

Geoterminen lämpö tietenkin sulattaa jäätikköä alhaaltapäin.

Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden massan vähentymisestä pienehkö osa on paikallaan sulamista. Suurin osa jäätiköistä poistuvasta jäämassasta liikkuu jäätikkövirtoina merelle kunnes noste saa sen irtoamaan pohjasta. Sitten mereen virrannut ja nyt kelluva jäätikkö lohkeilee jäävuoriksi, jotka liikkuvat lämpimämmille merialueille (varo Titanic!) ja sulavat siellä.

Meriveden pinta nousee siinä vaiheessa, kun mereen virtaava mannerjää syrjäyttää merivettä. Sen jälkeen kun noste irrottaa jäätikön pohjan merenpohjasta eli jää kelluu ei enää tapahtu paljoakaan merenpinnan muutoksia tuon jään aiheuttamana.

Jäätiköt valuvat mereen tahtiin jonka määrää jäätikön paine. Jos virtaus lisääntyy niin se on merkki jäätikön paksunemisesta. Saattaahan tuo olla rajusti kiihtyvääkin nyt tieteenjälkeisenä aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätiköt valuvat mereen tahtiin jonka määrää jäätikön paine. Jos virtaus lisääntyy niin se on merkki jäätikön paksunemisesta. Saattaahan tuo olla rajusti kiihtyvääkin nyt tieteenjälkeisenä aikana.

Lue lisää

Jäätiköiden valumisnopeuteen vaikuttaa paitsi jäätikön paine myös se, miten hyvin jäätikkövirran alapinta liukuu pohjaa myöten. Siksi huolestutaan lämpimän veden löytymisestä sieltä, missä lämpö voi nopeuttaa jäätikön virtaamista. Huolenaiheena ei siis ollut Thwaitesin sulaminen paikallaan vaan se, että mereen virtaamisen nopeus eli kyseisen jäätikön pääasiallinen jäämassan menetyksen mekanismi toimii entistä tehokkaammin.

Pinnaltaan sulavissa jäätiköissä esimerkiksi Grönlannin rannikoiden tuntumassa tapahtuu sulamisveden virtaamista jäätikön läpi kulkevia kuiluja pitkin pohjalle asti. Sulavedellä on vaikutuksensa jäätikkövirran liikeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätiköiden valumisnopeuteen vaikuttaa paitsi jäätikön paine myös se, miten hyvin jäätikkövirran alapinta liukuu pohjaa myöten. Siksi huolestutaan lämpimän veden löytymisestä sieltä, missä lämpö voi nopeuttaa jäätikön virtaamista. Huolenaiheena ei siis ollut Thwaitesin sulaminen paikallaan vaan se, että mereen virtaamisen nopeus eli kyseisen jäätikön pääasiallinen jäämassan menetyksen mekanismi toimii entistä tehokkaammin.

Pinnaltaan sulavissa jäätiköissä esimerkiksi Grönlannin rannikoiden tuntumassa tapahtuu sulamisveden virtaamista jäätikön läpi kulkevia kuiluja pitkin pohjalle asti. Sulavedellä on vaikutuksensa jäätikkövirran liikeeseen.

Lue lisää

Kerro vielä se, kuinka hiilidioksidin lämmittämä merivesi tunkeutuu maankamaraa pitkin virtaavan jäätikön alle liukastuttamaan ja nopeuttamaan menoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä se, kuinka hiilidioksidin lämmittämä merivesi tunkeutuu maankamaraa pitkin virtaavan jäätikön alle liukastuttamaan ja nopeuttamaan menoa.

En minä tiedä. Syy sille että jäätikön alla nähtiin lämmintä vettä selviää tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun tutkijaryhmä saa tehtyä havainnoistaan tieteellisen julkaisun. Lehdistötiedotteet eivät ole samalla lailla vertaisarvioituja kuin julkaisut joten niissä on vapaus esittää lennokkaampaa ja vähemmän uskottavaa spekulointia.

Eli odotellaan kunnes tästä tulee julkaisu joskus vuoden kuluessa...

Anonyymi kirjoitti:

En minä tiedä. Syy sille että jäätikön alla nähtiin lämmintä vettä selviää tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun tutkijaryhmä saa tehtyä havainnoistaan tieteellisen julkaisun. Lehdistötiedotteet eivät ole samalla lailla vertaisarvioituja kuin julkaisut joten niissä on vapaus esittää lennokkaampaa ja vähemmän uskottavaa spekulointia.

Eli odotellaan kunnes tästä tulee julkaisu joskus vuoden kuluessa...

Lue lisää

Länsipuoli sulaa jonkin verran mutta vain kesällä.
Muistaako joku sen yhden ilmastohistorian tutkimuksen jossa keskiajalla oli Etelämantereella n 3 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin? Sekö niitä merivesiä nosti kun monet argeologiset löydöt löydetään merenpinnan alta.

Anonyymi kirjoitti:

En minä tiedä. Syy sille että jäätikön alla nähtiin lämmintä vettä selviää tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun tutkijaryhmä saa tehtyä havainnoistaan tieteellisen julkaisun. Lehdistötiedotteet eivät ole samalla lailla vertaisarvioituja kuin julkaisut joten niissä on vapaus esittää lennokkaampaa ja vähemmän uskottavaa spekulointia.

Eli odotellaan kunnes tästä tulee julkaisu joskus vuoden kuluessa...

Lue lisää

Minkä vuoden kulumiaeata mahtaa olla kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätiköiden valumisnopeuteen vaikuttaa paitsi jäätikön paine myös se, miten hyvin jäätikkövirran alapinta liukuu pohjaa myöten. Siksi huolestutaan lämpimän veden löytymisestä sieltä, missä lämpö voi nopeuttaa jäätikön virtaamista. Huolenaiheena ei siis ollut Thwaitesin sulaminen paikallaan vaan se, että mereen virtaamisen nopeus eli kyseisen jäätikön pääasiallinen jäämassan menetyksen mekanismi toimii entistä tehokkaammin.

Pinnaltaan sulavissa jäätiköissä esimerkiksi Grönlannin rannikoiden tuntumassa tapahtuu sulamisveden virtaamista jäätikön läpi kulkevia kuiluja pitkin pohjalle asti. Sulavedellä on vaikutuksensa jäätikkövirran liikeeseen.

Lue lisää

Kun puoli kilometria paksu jää makaa kallion päällä niin millä ihmeellä kuvittelet veden tunkeutuvan jään ja kallion väliin. Aina vaan ihmeellisemmiksi muuttuvat alarmistien jutut. Nytkö jo hiilidoksidi kumoaa painovoimankin.

Ei myöskään kelpaa lämpeneminen selitykseksi koska Etelämantereen ilmasto ei ole lämmennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kun puoli kilometria paksu jää makaa kallion päällä niin millä ihmeellä kuvittelet veden tunkeutuvan jään ja kallion väliin. Aina vaan ihmeellisemmiksi muuttuvat alarmistien jutut. Nytkö jo hiilidoksidi kumoaa painovoimankin.

Lue lisää

Ihmisen mustasta hiilestä tekemä hiilidioksidi on aivan erilaista kuin luonnon oma hiilidioksidi. Se pystyy lämmittämään globaalia ilmastoa ja valtameriäkin. Miksi ei sitten jotain jäätikköä altapäin?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen mustasta hiilestä tekemä hiilidioksidi on aivan erilaista kuin luonnon oma hiilidioksidi. Se pystyy lämmittämään globaalia ilmastoa ja valtameriäkin. Miksi ei sitten jotain jäätikköä altapäin?

Lue lisää

Siihen altapäin sulattamiseen pystyy myös lämmennyt merivesi. Tuossahan tutkittiin nimenomaan sitä kohtaa jäätiköstä, jossa jäätikön pohja on irtoamaisillaan merenpohjasta meriveden kannattelemana. Siinä on merenpohjan alimman vesikerroksen lämpötilalla merkitystä.

Mutta edelleenkin pelkkää spekulointia tämä. Katsotaan mitä asiasta aivan varmasti tiedelehdessä julkaistavassa artikkelissa kerrotaan asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätiköt valuvat mereen tahtiin jonka määrää jäätikön paine. Jos virtaus lisääntyy niin se on merkki jäätikön paksunemisesta. Saattaahan tuo olla rajusti kiihtyvääkin nyt tieteenjälkeisenä aikana.

Lue lisää

Jäätikön ikä on mahdoton yhtälö jos sen väitetään olevan 100000 vuotta. Sehän tarkoiittaisi että jäätikössä vuosikerros olisi 5mm. ei tuohon paljon tarvitse että jäätikkö ohenee 5mm vuodessa eli karttumaa ei jää lämpiminä vuosina lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun puoli kilometria paksu jää makaa kallion päällä niin millä ihmeellä kuvittelet veden tunkeutuvan jään ja kallion väliin. Aina vaan ihmeellisemmiksi muuttuvat alarmistien jutut. Nytkö jo hiilidoksidi kumoaa painovoimankin.

Lue lisää

Etkö sinä tiedä että jää kelluu veden päällä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei myöskään kelpaa lämpeneminen selitykseksi koska Etelämantereen ilmasto ei ole lämmennyt.

Ilmaston lämpenemisellä ei ole mitään tekemistä jäätikön pohjalla. Siellä olosuhde on riippuvainen geotermisestä tilanteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätikön ikä on mahdoton yhtälö jos sen väitetään olevan 100000 vuotta. Sehän tarkoiittaisi että jäätikössä vuosikerros olisi 5mm. ei tuohon paljon tarvitse että jäätikkö ohenee 5mm vuodessa eli karttumaa ei jää lämpiminä vuosina lainkaan.

Lue lisää

Johan vitsin murjaisit. Etelämanner on ympäri vuoden pakkasella. Kyllä sitä lunta sataa sinne jäätikölle jatkuvasti. Sisämaassa vähän ja rannikolla enemmän. Ei siellä ole lämpimiä vuosia. Näin sanoo asiasta Wikipedia:
"Maahan tulee mantereen keskellä lunta 20–60 millimetriä vuodessa etupäässä härmästä ja ilman kosteuden tiivistymisestä. Lumi muuttuu jääksi noin 100 metrin syvyydessä. Jään synty kerrostumalla vie aikaa 1 000–2 000 vuotta. Jää liikkuu keskusalueella hyvin hitaasti oman painonsa alla.

Mannerjäätikön rinteillä 1 200–3 000 metrin korkeudessa maisema on vaihtelevaa. Siellä on muun muassa jäästä pistäviä vuoria, nunatakeja, ja jäätikön muodot ovat epäsäännöllisempiä. Jäätiköllä esiintyy kupumaisia muotoja. Tälle alueelle saapuu matalapaineita mantereen yllä. Matalapaine nostaa lämpötilaa kesällä −25…−20 °C:seen, −40 °C:seen talvella. Rinnealueella sataa 200–300 millimetriä vuodessa. Myrskyt tuovat alueelle runsaasti lunta, ja jää kasvaa siten jäätikön reunalla nopeasti. Muutama vuosisata riittää tekemään tällä alueella lumesta rakkulamaista jäätä."

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sinä tiedä että jää kelluu veden päällä?

Jäätikkö ei kellu. Vain merijää ja jäähyllyt kelluvat.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätikkö ei kellu. Vain merijää ja jäähyllyt kelluvat.

Thwaitesin osalta kiinnostuksen kohteena on ollut se nimenomainen merenpohjan kallioharjanne (grounding zone), josta eteenpäin mentäessä kyseinen jäätikkö muuttuu jäähyllyksi. Siksi siellä on tarjolla merivettä tunkeutumaan jään ja kallion väliin.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sinä tiedä että jää kelluu veden päällä?

Kun jäät sulaa vedet laskee ?

Se 4 asteinen vesi Suomessa ei olekaan kosketuksissa jään kanssa vaan kerrostunut järven pohjaan, kun vesi on tuossa lämpötilassa tiheimmillään. Jään alapinnassa veden lämpötila on kutakuinkin nollassa.

Tässä uutisoidussa kysymyksiä herättää juuri se, että jään kanssa kosketuksiin joutuva vesi on yllättävän lämmintä. Sen kun pitäisi olla lähellä jään sulamispisteen lämpötilaa tai muussa tapauksessa se sulattaa jäätä tehokkaasti edistäen jäätikön virtaamista mereen.

Anonyymi kirjoitti:

Se 4 asteinen vesi Suomessa ei olekaan kosketuksissa jään kanssa vaan kerrostunut järven pohjaan, kun vesi on tuossa lämpötilassa tiheimmillään. Jään alapinnassa veden lämpötila on kutakuinkin nollassa.

Tässä uutisoidussa kysymyksiä herättää juuri se, että jään kanssa kosketuksiin joutuva vesi on yllättävän lämmintä. Sen kun pitäisi olla lähellä jään sulamispisteen lämpötilaa tai muussa tapauksessa se sulattaa jäätä tehokkaasti edistäen jäätikön virtaamista mereen.

Lue lisää

Kyllä se vesi johtaa lämpöä eli kylmyyttä. Ei jään kanssa kosketuksissa oleva vesi voi olla kuin samanlämpöistä kuin se jää. Ja on täysin fysiikan lakien vastaista, että se vesi menisi sinne maan ja jään väliin liukasteeksi. Jos se vesi siellä jään alla on lämpimämpää kuin jää niin silloin siellä täytyy olla jokin joka lämmittää sitä vettä siinä paikallisesti. Jos tuo väitetty lämmin vesi tulisi avomereltä niin miten kuvittelet sen pysyvän lämpimänä kosketuksessa jäähän satojen kilometrien matkan jäähyllyn alla. Jos väität, että hiilidioksidi tuolla lämmittää merivettä niin osoita se toteen. Etelämantereen merijään laajuudessa ei ole todettu mitään poikkeavaa, joten olisi aika outoa, että se lämmin merivesi tulisi ikäänkuin koukaten jostain kaukaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se vesi johtaa lämpöä eli kylmyyttä. Ei jään kanssa kosketuksissa oleva vesi voi olla kuin samanlämpöistä kuin se jää. Ja on täysin fysiikan lakien vastaista, että se vesi menisi sinne maan ja jään väliin liukasteeksi. Jos se vesi siellä jään alla on lämpimämpää kuin jää niin silloin siellä täytyy olla jokin joka lämmittää sitä vettä siinä paikallisesti. Jos tuo väitetty lämmin vesi tulisi avomereltä niin miten kuvittelet sen pysyvän lämpimänä kosketuksessa jäähän satojen kilometrien matkan jäähyllyn alla. Jos väität, että hiilidioksidi tuolla lämmittää merivettä niin osoita se toteen. Etelämantereen merijään laajuudessa ei ole todettu mitään poikkeavaa, joten olisi aika outoa, että se lämmin merivesi tulisi ikäänkuin koukaten jostain kaukaa.

Lue lisää

Tuossa alempana on tänään kirjoitettu viesti 4.5.2020 18:56 jonka mainitsema tutkimus käsittelee juurikin mekanismeja, joilla lämmin merivesi tunkeutuu Grönlannissa mereen työntyvän jäätikkövirran ja merenpohjan väliin. Lue artikkeli jos aihe kiinnostaa, sen saa luettavaksi doi - koodin avulla sivuston sci-hub.tw kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa alempana on tänään kirjoitettu viesti 4.5.2020 18:56 jonka mainitsema tutkimus käsittelee juurikin mekanismeja, joilla lämmin merivesi tunkeutuu Grönlannissa mereen työntyvän jäätikkövirran ja merenpohjan väliin. Lue artikkeli jos aihe kiinnostaa, sen saa luettavaksi doi - koodin avulla sivuston sci-hub.tw kautta.

Lue lisää

Tuo Thwaites jäähylly on puolen suomen kokoinen eli merivirran pitää koukata 300 -500 km matka jäähyllyn alitse jäähtymättä sulattamaan sitä jäähyllyn sisäreunaa. Ja toiseksi jäähyllyn sulaminen ei nosta merenpintaa ja kolmanneksi jäähyllyn päälle sataa joka talvi uutta lunta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa alempana on tänään kirjoitettu viesti 4.5.2020 18:56 jonka mainitsema tutkimus käsittelee juurikin mekanismeja, joilla lämmin merivesi tunkeutuu Grönlannissa mereen työntyvän jäätikkövirran ja merenpohjan väliin. Lue artikkeli jos aihe kiinnostaa, sen saa luettavaksi doi - koodin avulla sivuston sci-hub.tw kautta.

Lue lisää

Tuo Thwaites jäätikköhylly on puolen Suomen kokoinen ja tälläkin hetkellä sen ulkopulella on merijäätä n. 600-700 kilometrin leveydeltä. Tuo väittämäsi lämmin merivesi siis ikäänkuin koukkaa tuon merijään ja jäähyllyn alitse 1000 km matkan päästäkseen sulattamaan jäähyllyä mantereen puolelta.

Toisekseen jäähylly eli kelluva jää ei nosta merenpintaa sulaessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa alempana on tänään kirjoitettu viesti 4.5.2020 18:56 jonka mainitsema tutkimus käsittelee juurikin mekanismeja, joilla lämmin merivesi tunkeutuu Grönlannissa mereen työntyvän jäätikkövirran ja merenpohjan väliin. Lue artikkeli jos aihe kiinnostaa, sen saa luettavaksi doi - koodin avulla sivuston sci-hub.tw kautta.

Lue lisää

Grönlanti on vähän eri juttu. Sen rannikkoja pyyhkii Golf virta. Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Thwaites jäähylly on puolen suomen kokoinen eli merivirran pitää koukata 300 -500 km matka jäähyllyn alitse jäähtymättä sulattamaan sitä jäähyllyn sisäreunaa. Ja toiseksi jäähyllyn sulaminen ei nosta merenpintaa ja kolmanneksi jäähyllyn päälle sataa joka talvi uutta lunta.

Lue lisää

Tutkimuksen kohteena on se nimenomainen osa jäätikköä, jossa tapahtuu viimeinen kontakti jäätikön pohjan ja merenpohjan välillä. Se sijaitsee muutaman kilometrin päässä jäätikkövirran merenpuoleisesta reunasta paikassa, jossa merenpohjan kalliossa on paikallinen harjanne joka nousee jäähän asti. Ei siis tutkita jäätikön keskiosia kaukana merestä.

https://phys.org/news/2019-12-impact-calving-retreat-thwaites-glacier.html

Kun meriveden lämpö saa muun jäävirran suojana toimivan jäämassan sulamaan pois seuraavien muutamien kymmenien vuosien kuluessa ei tuo pohjan kallionharjanne enää hidasta Thwaitesin jään virtaamista, mikä valitettavasti siinä vaiheessa edelleen nopeutuu.

Se että tutkitaan nimenomaan jäätikön ja pohjan välisen viimeisen kontaktin aluetta (grounding zone) on kyllä mainittu jo aiemminkin keskustelun kuluessa, esimerkiksi tuossa hieman ylempänä eilisessä viestissä eli 3.2.2020 19:28.

Anonyymi kirjoitti:

Grönlanti on vähän eri juttu. Sen rannikkoja pyyhkii Golf virta. Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja.

Kirjoitit "Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja."

Tarkoitat varmaan että siellä ei pitäisi olla lämmintä vettä. Siksipä suhteellisen lämpimän veden löytyminen Thwaitesin viimeisen kalliokontaktin tienoilta jäätikön alta oli yllättävää ja uutisoinnin arvoinen asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Antarctic_bottom_water

Tuon mukaan 2ºC asteen lämpöistä vettä löytyy Antarktikan pohjaveden virtauksesta (AABW) eli kyllä sitä on tarjolla. Kun jään sulamispiste kovan paineen vuoksi on -0.4ºC astetta niin mainittu 2ºC astetta yli jään sulamispisteen eli 1.6ºC astetta ei ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Tiedon lähde AABW lämpötilalle on kyseisen sivun alareunassa kirjallisuusviitteessä [1]

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit "Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja."

Tarkoitat varmaan että siellä ei pitäisi olla lämmintä vettä. Siksipä suhteellisen lämpimän veden löytyminen Thwaitesin viimeisen kalliokontaktin tienoilta jäätikön alta oli yllättävää ja uutisoinnin arvoinen asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Antarctic_bottom_water

Tuon mukaan 2ºC asteen lämpöistä vettä löytyy Antarktikan pohjaveden virtauksesta (AABW) eli kyllä sitä on tarjolla. Kun jään sulamispiste kovan paineen vuoksi on -0.4ºC astetta niin mainittu 2ºC astetta yli jään sulamispisteen eli 1.6ºC astetta ei ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Tiedon lähde AABW lämpötilalle on kyseisen sivun alareunassa kirjallisuusviitteessä [1]

Lue lisää

Kun Thwaites jäätikön lähialueen merijää ei ole osoittanut mitään normaalista poikkeavaa sulamista voidaan päätellä, että meriveden lämpö ei poikkea normaalista eli vesi ei ole lämmenyt. Olisihan se outoa, että hiilidioksidi ja ilmastonmuutos lämmittäisi merivettä jossain jäätikön alla yhdessä paikassa Etelämantereen rannikolla mutta ei missään muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit "Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja."

Tarkoitat varmaan että siellä ei pitäisi olla lämmintä vettä. Siksipä suhteellisen lämpimän veden löytyminen Thwaitesin viimeisen kalliokontaktin tienoilta jäätikön alta oli yllättävää ja uutisoinnin arvoinen asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Antarctic_bottom_water

Tuon mukaan 2ºC asteen lämpöistä vettä löytyy Antarktikan pohjaveden virtauksesta (AABW) eli kyllä sitä on tarjolla. Kun jään sulamispiste kovan paineen vuoksi on -0.4ºC astetta niin mainittu 2ºC astetta yli jään sulamispisteen eli 1.6ºC astetta ei ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Tiedon lähde AABW lämpötilalle on kyseisen sivun alareunassa kirjallisuusviitteessä [1]

Lue lisää

Väitätkö, että ilmastonmuutos on muuttanut merivirtoja eli lämmin vesi virtaa nyt sinne jäähyllyn alle mitä se ei olisi aikaisemmin tehnyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kun Thwaites jäätikön lähialueen merijää ei ole osoittanut mitään normaalista poikkeavaa sulamista voidaan päätellä, että meriveden lämpö ei poikkea normaalista eli vesi ei ole lämmenyt. Olisihan se outoa, että hiilidioksidi ja ilmastonmuutos lämmittäisi merivettä jossain jäätikön alla yhdessä paikassa Etelämantereen rannikolla mutta ei missään muualla.

Lue lisää

Antarktiksen rannikoilla noin metrin paksuiseksi kasvava merijää eli meren pinnalla kelluva jääkerros ei sula poikkeuksellisesti vaan se sulaa säännöllisesti joka vuosi. Toisin kuin Arktiksella ei Etelämantereen tuntumasta juurikaan löydy monivuotista merijäätä.

Merivirrat määräävät mistä lämpö tulee ja minne se menee. Etelämanteretta eristää muusta maailmasta sitä kiertävä Länsituulten virta (ACC), jossa vettä liikkuu kymmenen Golf - virran verran. Sieltä virtaa ulospäin meren pohjaa myöten AABW.

Kuten jo sanottua, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mitä tutkijat kirjoittavat tuon jäätikön alta havaitun "lämpimän" veden alkuperästä. Lainausmerkit siksi, että 2ºC vesi ei ainakaan minun kokemukseni mukaan ole erityisen lämmintä. Jäätikkö tietenkin viileempänä kaverina kokee asian toisin.

Anonyymi kirjoitti:

Antarktiksen rannikoilla noin metrin paksuiseksi kasvava merijää eli meren pinnalla kelluva jääkerros ei sula poikkeuksellisesti vaan se sulaa säännöllisesti joka vuosi. Toisin kuin Arktiksella ei Etelämantereen tuntumasta juurikaan löydy monivuotista merijäätä.

Merivirrat määräävät mistä lämpö tulee ja minne se menee. Etelämanteretta eristää muusta maailmasta sitä kiertävä Länsituulten virta (ACC), jossa vettä liikkuu kymmenen Golf - virran verran. Sieltä virtaa ulospäin meren pohjaa myöten AABW.

Kuten jo sanottua, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mitä tutkijat kirjoittavat tuon jäätikön alta havaitun "lämpimän" veden alkuperästä. Lainausmerkit siksi, että 2ºC vesi ei ainakaan minun kokemukseni mukaan ole erityisen lämmintä. Jäätikkö tietenkin viileempänä kaverina kokee asian toisin.

Lue lisää

Thwaites jäätikön edustalla on tällä hetkellä 600 km levyinen merijääalue.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit "Etelämantereen ympärillä ei ole lämpimiä merivirtoja."

Tarkoitat varmaan että siellä ei pitäisi olla lämmintä vettä. Siksipä suhteellisen lämpimän veden löytyminen Thwaitesin viimeisen kalliokontaktin tienoilta jäätikön alta oli yllättävää ja uutisoinnin arvoinen asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Antarctic_bottom_water

Tuon mukaan 2ºC asteen lämpöistä vettä löytyy Antarktikan pohjaveden virtauksesta (AABW) eli kyllä sitä on tarjolla. Kun jään sulamispiste kovan paineen vuoksi on -0.4ºC astetta niin mainittu 2ºC astetta yli jään sulamispisteen eli 1.6ºC astetta ei ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Tiedon lähde AABW lämpötilalle on kyseisen sivun alareunassa kirjallisuusviitteessä [1]

Lue lisää

Oko tästä tullut uutta tietoa?

Uusia innokkaita tutkijoita, joille kaikki on uutta 😂😂
700 metriä syvälle piti porata, toivottavasti ei se vesi ala nousta siitä reijästä.
Tuhoaako nämä tutkijat napajäätiköt toiminnallaan?

Anonyymi kirjoitti:

Uusia innokkaita tutkijoita, joille kaikki on uutta 😂😂
700 metriä syvälle piti porata, toivottavasti ei se vesi ala nousta siitä reijästä.
Tuhoaako nämä tutkijat napajäätiköt toiminnallaan?

Lue lisää

Tutkijaryhmän johtaja jonka nimi oli lehdistötiedotteessa:

https://cims.nyu.edu/people/profiles/HOLLAND_David.html

New Yorkin yliopistossa matematiikan ja ilmakehä/valtameri - tieteiden professorina, aloitti jatko-opinnot eli tutkijanuransa vuonna 1986 eli 34 vuotta sitten, väitellyt tohtoriksi vuonna 1993 ja jatkanut tutkijana siitä asti.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkijaryhmän johtaja jonka nimi oli lehdistötiedotteessa:

https://cims.nyu.edu/people/profiles/HOLLAND_David.html

New Yorkin yliopistossa matematiikan ja ilmakehä/valtameri - tieteiden professorina, aloitti jatko-opinnot eli tutkijanuransa vuonna 1986 eli 34 vuotta sitten, väitellyt tohtoriksi vuonna 1993 ja jatkanut tutkijana siitä asti.

Lue lisää

Pitäisi jo tuossa iässä ja kokemuksessa tietää, että vulkaanista toimintaa on löydetty jo ajat sitten. Ja Meilläkin vesi on jään alla plus asteista.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkijaryhmän johtaja jonka nimi oli lehdistötiedotteessa:

https://cims.nyu.edu/people/profiles/HOLLAND_David.html

New Yorkin yliopistossa matematiikan ja ilmakehä/valtameri - tieteiden professorina, aloitti jatko-opinnot eli tutkijanuransa vuonna 1986 eli 34 vuotta sitten, väitellyt tohtoriksi vuonna 1993 ja jatkanut tutkijana siitä asti.

Lue lisää

Onhan se hienoa kun tutkijaryhmä on päässyt ihan Etelämantereelle astiu porailemaan. Jokuhan tuonkin tutkimusryhmän rahoittaa ja olisihan se aika noloa jos palaisivat matkalta kertoen, että mitään ei löytynyt. Nyt löydettiin lämmintä vettä ja rahoitus on taattu.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkijaryhmän johtaja jonka nimi oli lehdistötiedotteessa:

https://cims.nyu.edu/people/profiles/HOLLAND_David.html

New Yorkin yliopistossa matematiikan ja ilmakehä/valtameri - tieteiden professorina, aloitti jatko-opinnot eli tutkijanuransa vuonna 1986 eli 34 vuotta sitten, väitellyt tohtoriksi vuonna 1993 ja jatkanut tutkijana siitä asti.

Lue lisää

Jönsin mukaan tuonikäiset ovat jo museotavaraa , vai mitä Jöns?

Liikaa tutkijoita ja liikaa paniikkiuutisia. Maksaakohan iltalehdet näistä uutisista?

Jos vesi jään ympärillä on lämpimämpää kuin jää, niin tietysti jää sulaa. Tuon ovat fyysikot ja kaikki muutkin tienneet niin kauan kuin jäitä fai jäävuoria on ollut olemassa. Ainoastaan ilmastonlämmitystieteilijöille asia on niin uusi ja ihmeellinen että sitä pitää oikein ruveta tutkimaan.
Kyllä jää virtaa mäkeä alas ihan riippumatta siitä virtaako se lopulta mereen vai sulaako se maan pinnalla. Kyseessä on tälläkin kerralla tavanomainen ilmastopellejen sumutusyritys.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vesi jään ympärillä on lämpimämpää kuin jää, niin tietysti jää sulaa. Tuon ovat fyysikot ja kaikki muutkin tienneet niin kauan kuin jäitä fai jäävuoria on ollut olemassa. Ainoastaan ilmastonlämmitystieteilijöille asia on niin uusi ja ihmeellinen että sitä pitää oikein ruveta tutkimaan.
Kyllä jää virtaa mäkeä alas ihan riippumatta siitä virtaako se lopulta mereen vai sulaako se maan pinnalla. Kyseessä on tälläkin kerralla tavanomainen ilmastopellejen sumutusyritys.

Lue lisää

Niin ja kesällä sulaa ja talvella jäätyy.Mantereen puolella ei edes kesällä sula.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja kesällä sulaa ja talvella jäätyy.Mantereen puolella ei edes kesällä sula.

Ei sula mantereella ei. Mutta valitettavasti Antarktiksellakin mannerjäätikön jää virtaa kohtuullisen nopeasti alas mereen ja sulaa sitten meressä. Tämä on se mekanismi jolla sekä Grönlannin että Etelämantereen jäätiköt jokaisen vuoden kuluessa menettävät massaansa enemmän kuin mitä lumisateet tuovat sitä samassa ajassa takaisin.

Jään virtauksen nopeutuminen nopeuttaa jäätikön massan vähenemistä ja valtamerien pinnankorkeuden nousua. Siksi tähän kiinnitetään huomiota.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sula mantereella ei. Mutta valitettavasti Antarktiksellakin mannerjäätikön jää virtaa kohtuullisen nopeasti alas mereen ja sulaa sitten meressä. Tämä on se mekanismi jolla sekä Grönlannin että Etelämantereen jäätiköt jokaisen vuoden kuluessa menettävät massaansa enemmän kuin mitä lumisateet tuovat sitä samassa ajassa takaisin.

Jään virtauksen nopeutuminen nopeuttaa jäätikön massan vähenemistä ja valtamerien pinnankorkeuden nousua. Siksi tähän kiinnitetään huomiota.

Lue lisää

Jää virtaa painovoiman ansiosta ja nyt mereen lohkeava jää on jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Eli jos nyt virtaa nopeammin niin silloin on entisinä aikoina satanut enemmän lunta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sula mantereella ei. Mutta valitettavasti Antarktiksellakin mannerjäätikön jää virtaa kohtuullisen nopeasti alas mereen ja sulaa sitten meressä. Tämä on se mekanismi jolla sekä Grönlannin että Etelämantereen jäätiköt jokaisen vuoden kuluessa menettävät massaansa enemmän kuin mitä lumisateet tuovat sitä samassa ajassa takaisin.

Jään virtauksen nopeutuminen nopeuttaa jäätikön massan vähenemistä ja valtamerien pinnankorkeuden nousua. Siksi tähän kiinnitetään huomiota.

Lue lisää

Ilmaston pitäisi siis lämmetä, että sataisi enemmän lunta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaston pitäisi siis lämmetä, että sataisi enemmän lunta.

Grönlannissa on satanut avomeren vuoksi enemmän lunta mutta sekään ei riitä kompensoimaan jäävirroista aiheutuvaa jäätiköiden massan pienenemistä. Grönlannin jäätiköiden massabudjetti on edelleen negatiivinen eli jäätiköt hupenevat.

Anonyymi kirjoitti:

Grönlannissa on satanut avomeren vuoksi enemmän lunta mutta sekään ei riitä kompensoimaan jäävirroista aiheutuvaa jäätiköiden massan pienenemistä. Grönlannin jäätiköiden massabudjetti on edelleen negatiivinen eli jäätiköt hupenevat.

Lue lisää

Toisessa keskustelussa otsikolla "Ilmasto tiedotus takeltelee" tuli jäätikkövirtojen merkitys esille.

Eli ilman tai ilmaston lämpimyydellä ei ole mitään vaikutusta Antarktiksen jäätiköiden hupenemiseen. Päin vastoin lämpeneminen todennäköisesti lisäisi lumisateiden määrää ja näin ollen kasvattaisi jäätiköitä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli ilman tai ilmaston lämpimyydellä ei ole mitään vaikutusta Antarktiksen jäätiköiden hupenemiseen. Päin vastoin lämpeneminen todennäköisesti lisäisi lumisateiden määrää ja näin ollen kasvattaisi jäätiköitä.

Lue lisää

Satelliittimittausten (GRACE) perusteella jäätiköt keskimäärin menettävät jäävirtoina mereen massaansa nopeammin kuin mitä sitä tulee lumisateena takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Satelliittimittausten (GRACE) perusteella jäätiköt keskimäärin menettävät jäävirtoina mereen massaansa nopeammin kuin mitä sitä tulee lumisateena takaisin.

Eli uudelleen sama kun et ymmärtänyt, Ilman lämpötilalla ei ole vaikutusta Antarktiksen jäätikköön. Onhan siellä kilometrin paksun jäätikön päällä vielä 100 metriä lunta eristeenä ja kun Etelämantereen lämpötiloissa ei ole havaittu lämpenemistä vaan siellä on ympäri vuoden useita kymmeniä asteita pakkasta niin et voi väittää, että hiilidioksidin lämmittämä ilma salakavalasti hiipisi jäätikön alle sitä lämmittämään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli uudelleen sama kun et ymmärtänyt, Ilman lämpötilalla ei ole vaikutusta Antarktiksen jäätikköön. Onhan siellä kilometrin paksun jäätikön päällä vielä 100 metriä lunta eristeenä ja kun Etelämantereen lämpötiloissa ei ole havaittu lämpenemistä vaan siellä on ympäri vuoden useita kymmeniä asteita pakkasta niin et voi väittää, että hiilidioksidin lämmittämä ilma salakavalasti hiipisi jäätikön alle sitä lämmittämään.

Lue lisää

Selvennetään numeroimalla lauseet.

1) Antarktiksen mannerjäätikkö menettää massaansa.

2) Massan menetyksen mekanismina on jään virtaaminen mereen eli jää ei sula paikallaan vaan vasta virrattuaan mereen ja lohkeiltuaan jäävuoriksi.

3) Jään virtausnopeuteen vaikuttaa se, mitä tapahtuu jäätikön pohjalla ja erityisesti jäävirtojen viimeisen pohjakosketuksen alueella merenpohjassa.

4) Massaa Antarktiksen jäätiköille palautuu lumisateena

5) Lumisateena takaisin tulevan massan suuruus on vuoden kuluessa pienempi kuin mitä vuoden kuluessa jäävirtana valuu mereen eli massabudjetti on negatiivinen.

6) Jäätikön massan muutos mitataan gravitaatiomittauksena, jolloin satelliitti näkee oikein myös jäätikön päälle sataneen lumen massan.

Jos joku asia jäi hiertämään niin kerropa missä kohdassa näistä mielestäsi on virhe. Mainitse numero ja perustele miksi kyseisessä kohdassa on virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Selvennetään numeroimalla lauseet.

1) Antarktiksen mannerjäätikkö menettää massaansa.

2) Massan menetyksen mekanismina on jään virtaaminen mereen eli jää ei sula paikallaan vaan vasta virrattuaan mereen ja lohkeiltuaan jäävuoriksi.

3) Jään virtausnopeuteen vaikuttaa se, mitä tapahtuu jäätikön pohjalla ja erityisesti jäävirtojen viimeisen pohjakosketuksen alueella merenpohjassa.

4) Massaa Antarktiksen jäätiköille palautuu lumisateena

5) Lumisateena takaisin tulevan massan suuruus on vuoden kuluessa pienempi kuin mitä vuoden kuluessa jäävirtana valuu mereen eli massabudjetti on negatiivinen.

6) Jäätikön massan muutos mitataan gravitaatiomittauksena, jolloin satelliitti näkee oikein myös jäätikön päälle sataneen lumen massan.

Jos joku asia jäi hiertämään niin kerropa missä kohdassa näistä mielestäsi on virhe. Mainitse numero ja perustele miksi kyseisessä kohdassa on virhe.

Lue lisää

Kolmoskohta on silkkaa satua.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmoskohta on silkkaa satua.

Jossain kolmen kilometrin korkeudessa liikkuva jäätikkö ei välitä ns. paskaakaan siitä mitä tapahtuu merenpinnan tasolla tai alapuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Selvennetään numeroimalla lauseet.

1) Antarktiksen mannerjäätikkö menettää massaansa.

2) Massan menetyksen mekanismina on jään virtaaminen mereen eli jää ei sula paikallaan vaan vasta virrattuaan mereen ja lohkeiltuaan jäävuoriksi.

3) Jään virtausnopeuteen vaikuttaa se, mitä tapahtuu jäätikön pohjalla ja erityisesti jäävirtojen viimeisen pohjakosketuksen alueella merenpohjassa.

4) Massaa Antarktiksen jäätiköille palautuu lumisateena

5) Lumisateena takaisin tulevan massan suuruus on vuoden kuluessa pienempi kuin mitä vuoden kuluessa jäävirtana valuu mereen eli massabudjetti on negatiivinen.

6) Jäätikön massan muutos mitataan gravitaatiomittauksena, jolloin satelliitti näkee oikein myös jäätikön päälle sataneen lumen massan.

Jos joku asia jäi hiertämään niin kerropa missä kohdassa näistä mielestäsi on virhe. Mainitse numero ja perustele miksi kyseisessä kohdassa on virhe.

Lue lisää

Viitoskohta on jaskanpankutusta. Yhtä hyvin voi väittää että jään määrä lisääntyy kun lunta sataa vuoden aikana.

Kuutoskohdalla ei ole mitään merkitystä kun ei satelliittimittauksia ole tehty ennen 1980-lukua eikä sitä edeltävästä ajasta ole mitään tietoa.

"It's a majestic sight, with its buoyant front, or "ice shelf", pushing far out to sea and kicking off huge icebergs."

Eli meressä kelluva jäälautta, jonka sulaminen tai sulamattomuus ei vaikuta millään meren pinnan korkeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"It's a majestic sight, with its buoyant front, or "ice shelf", pushing far out to sea and kicking off huge icebergs."

Eli meressä kelluva jäälautta, jonka sulaminen tai sulamattomuus ei vaikuta millään meren pinnan korkeuteen.

Lue lisää

Lue tarkemmin ja katso kartasta mikä meren syvyys tuolla kohdalla on. Monet rannikon mannerjäätiköistä makaavat meren pohjassa. Kohta jossa ne muuttuvat kelluvaksi jääksi on "grounding line" eli viimeinen pohjakosketus.

https://www.researchgate.net/figure/Ice-thickness-change-of-Thwaites-Glacier-A-Ice-surface-elevation-from-Airborne_fig3_330742092

Tuossa kuvassa näkyy miltä osin jäätikkö makaa pohjassa eli jäätikön ulkoreunan ja alla olevan merenpohjan korkeusprofiilia. Kelluvissa osissa pätee se, että merenpinnan tason yläpuolella on vain 10% jäästä. Kuten kuvasta näkyy niin tuon ylittävää korkeutta on Thwaitesin reunassa ollut aiemmin enemmänkin mutta se on sulanut tai lohkeillut pois.

Kuvasta näkyy miten merenpohjassa vasemmalla oleva "vuoristo" nostaa jäätikön yläosaa kellunnan kannalta tasapainoasemasta ylöspäin. Niin kauan kun jää ulottuu tuossa pohjaan toimii Thwaitesin ulompi "grounding line" eli pohjakosketuksen raja jäävirtauksessa esteenä, joka hidastaa jäätikön virtaamista mereen. Kun jäätikkö lämpimän veden vaikutuksesta sulaa altapäin niin lopulta se nousee kellumaan myös vedenalaisen "vuoriston" kohdalta jolloin hidastava vaikutus loppuu. Nykyiselläänkin jää virtaa mereen uloimman pohjakosketuksen kohdalla 2 km vuodessa.

Thwaitesin jäätiköstä on hiljattain määritetty se osuus, joka ei kellu. Kyseessä on siis se osa jäästä joka makaa suoraan merenpinnan yläpuolella olevan kallion päällä ja se osa, joka makaa merenpohjaan ulottuvan ja juuri ja juuri kellumaan pystyvän jääkerroksen päällä. Jos merenpohja jollakin kohdalla on esimerkiksi 900 m syvyydessä (90%) niin tuolla kohdalla kaikki yli 100 m korkeuden (10%) ylittävä osa jäämassasta on jäätä joka ei enää kelluisi ja joka tulisi nostamaan merenpinnan tasoa.

Thwaitesin jäätikön kellumattoman jään osuuden tilavuus on (258 ± 6 )x10^3 km^3 vastaten merenpinnan nousua 65 cm jos se kaikki päätyy jäätikön virtauksen mukana mereen kellumaan. Tuon jälkimmäisen arvion löytää googlen hakukoneella käyttäen hakusanoja

Thwaites 258 km3

Anonyymi kirjoitti:

Lue tarkemmin ja katso kartasta mikä meren syvyys tuolla kohdalla on. Monet rannikon mannerjäätiköistä makaavat meren pohjassa. Kohta jossa ne muuttuvat kelluvaksi jääksi on "grounding line" eli viimeinen pohjakosketus.

https://www.researchgate.net/figure/Ice-thickness-change-of-Thwaites-Glacier-A-Ice-surface-elevation-from-Airborne_fig3_330742092

Tuossa kuvassa näkyy miltä osin jäätikkö makaa pohjassa eli jäätikön ulkoreunan ja alla olevan merenpohjan korkeusprofiilia. Kelluvissa osissa pätee se, että merenpinnan tason yläpuolella on vain 10% jäästä. Kuten kuvasta näkyy niin tuon ylittävää korkeutta on Thwaitesin reunassa ollut aiemmin enemmänkin mutta se on sulanut tai lohkeillut pois.

Kuvasta näkyy miten merenpohjassa vasemmalla oleva "vuoristo" nostaa jäätikön yläosaa kellunnan kannalta tasapainoasemasta ylöspäin. Niin kauan kun jää ulottuu tuossa pohjaan toimii Thwaitesin ulompi "grounding line" eli pohjakosketuksen raja jäävirtauksessa esteenä, joka hidastaa jäätikön virtaamista mereen. Kun jäätikkö lämpimän veden vaikutuksesta sulaa altapäin niin lopulta se nousee kellumaan myös vedenalaisen "vuoriston" kohdalta jolloin hidastava vaikutus loppuu. Nykyiselläänkin jää virtaa mereen uloimman pohjakosketuksen kohdalla 2 km vuodessa.

Thwaitesin jäätiköstä on hiljattain määritetty se osuus, joka ei kellu. Kyseessä on siis se osa jäästä joka makaa suoraan merenpinnan yläpuolella olevan kallion päällä ja se osa, joka makaa merenpohjaan ulottuvan ja juuri ja juuri kellumaan pystyvän jääkerroksen päällä. Jos merenpohja jollakin kohdalla on esimerkiksi 900 m syvyydessä (90%) niin tuolla kohdalla kaikki yli 100 m korkeuden (10%) ylittävä osa jäämassasta on jäätä joka ei enää kelluisi ja joka tulisi nostamaan merenpinnan tasoa.

Thwaitesin jäätikön kellumattoman jään osuuden tilavuus on (258 ± 6 )x10^3 km^3 vastaten merenpinnan nousua 65 cm jos se kaikki päätyy jäätikön virtauksen mukana mereen kellumaan. Tuon jälkimmäisen arvion löytää googlen hakukoneella käyttäen hakusanoja

Thwaites 258 km3

Lue lisää

Jos jään alla on merivettä, niin sitten se on jäälautta.
Jos jää ei virtaisi Etelämantereelta mereen, niin se olisi todella outoa.

Anonyymi kirjoitti:

Lue tarkemmin ja katso kartasta mikä meren syvyys tuolla kohdalla on. Monet rannikon mannerjäätiköistä makaavat meren pohjassa. Kohta jossa ne muuttuvat kelluvaksi jääksi on "grounding line" eli viimeinen pohjakosketus.

https://www.researchgate.net/figure/Ice-thickness-change-of-Thwaites-Glacier-A-Ice-surface-elevation-from-Airborne_fig3_330742092

Tuossa kuvassa näkyy miltä osin jäätikkö makaa pohjassa eli jäätikön ulkoreunan ja alla olevan merenpohjan korkeusprofiilia. Kelluvissa osissa pätee se, että merenpinnan tason yläpuolella on vain 10% jäästä. Kuten kuvasta näkyy niin tuon ylittävää korkeutta on Thwaitesin reunassa ollut aiemmin enemmänkin mutta se on sulanut tai lohkeillut pois.

Kuvasta näkyy miten merenpohjassa vasemmalla oleva "vuoristo" nostaa jäätikön yläosaa kellunnan kannalta tasapainoasemasta ylöspäin. Niin kauan kun jää ulottuu tuossa pohjaan toimii Thwaitesin ulompi "grounding line" eli pohjakosketuksen raja jäävirtauksessa esteenä, joka hidastaa jäätikön virtaamista mereen. Kun jäätikkö lämpimän veden vaikutuksesta sulaa altapäin niin lopulta se nousee kellumaan myös vedenalaisen "vuoriston" kohdalta jolloin hidastava vaikutus loppuu. Nykyiselläänkin jää virtaa mereen uloimman pohjakosketuksen kohdalla 2 km vuodessa.

Thwaitesin jäätiköstä on hiljattain määritetty se osuus, joka ei kellu. Kyseessä on siis se osa jäästä joka makaa suoraan merenpinnan yläpuolella olevan kallion päällä ja se osa, joka makaa merenpohjaan ulottuvan ja juuri ja juuri kellumaan pystyvän jääkerroksen päällä. Jos merenpohja jollakin kohdalla on esimerkiksi 900 m syvyydessä (90%) niin tuolla kohdalla kaikki yli 100 m korkeuden (10%) ylittävä osa jäämassasta on jäätä joka ei enää kelluisi ja joka tulisi nostamaan merenpinnan tasoa.

Thwaitesin jäätikön kellumattoman jään osuuden tilavuus on (258 ± 6 )x10^3 km^3 vastaten merenpinnan nousua 65 cm jos se kaikki päätyy jäätikön virtauksen mukana mereen kellumaan. Tuon jälkimmäisen arvion löytää googlen hakukoneella käyttäen hakusanoja

Thwaites 258 km3

Lue lisää

Jos jää makaa pohjassa, niin painovoima pitää siitä huolen ettei merivesi sitä sulata altapäin. Vasta sitten kun veden syvyys on riittävän suuri eli vettä on yhtä paljon kuin on jään paksuus niin jää kelluu ja silloin vesi pääsee jään alle. Kukaan ei todellisuudessa tietä mikä on ollut tilanne esimerkiksi 100 vuotta sitten tai 1000 vuotta sitten. Nyt panikoidaan siitä että on huomattu jään kelluvan ja ohentuvan altapäin. Onko kukaan miettinyt miksi tilanne olisi yllättäen muuttunut entisistä ajoista. Ihmisen tupruttama hiilidioksidi ei tuota muutosta aiheuta. Ilmasto Etelämantereella ei ole lämmennyt eikä noiden jäähyllyjen pinnalla näy minkäänlaista sulamista. Etelämantereen merijääkin on ihan normaalilukemissa ja nytkin keskiarvon yläpuolella joten siitä voi päätellä, ettei merivesikään ole lämmennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Jos jää makaa pohjassa, niin painovoima pitää siitä huolen ettei merivesi sitä sulata altapäin. Vasta sitten kun veden syvyys on riittävän suuri eli vettä on yhtä paljon kuin on jään paksuus niin jää kelluu ja silloin vesi pääsee jään alle. Kukaan ei todellisuudessa tietä mikä on ollut tilanne esimerkiksi 100 vuotta sitten tai 1000 vuotta sitten. Nyt panikoidaan siitä että on huomattu jään kelluvan ja ohentuvan altapäin. Onko kukaan miettinyt miksi tilanne olisi yllättäen muuttunut entisistä ajoista. Ihmisen tupruttama hiilidioksidi ei tuota muutosta aiheuta. Ilmasto Etelämantereella ei ole lämmennyt eikä noiden jäähyllyjen pinnalla näy minkäänlaista sulamista. Etelämantereen merijääkin on ihan normaalilukemissa ja nytkin keskiarvon yläpuolella joten siitä voi päätellä, ettei merivesikään ole lämmennyt.

Lue lisää

Jos katsot pohjan profiilia yllä annetuista linkeistä niin huomaat, että Thwaitesin jäätikkö ei lepää reuna-alueellaan enää koko matkalta pohjassa. Siellä on useita alueita, joissa ohentunut jäätikön reuna jo kelluu eli sen pohjan ja alla olevan kallion välissä pääsee merivesi virtaamaan. Viimeisin uutinen liittyi näiden jäätikön alle vettä tuovien kanavien tunnistamiseen.

Mainitut pohjaveden (AABW) lämpötilat 2 astetta yli jään sulamispisteen (sulamispiste pohjan paineessa on -0.4 C) ovat paikan päällä mitattuja. Niistä on ollut aiemmin uutisia ja asia on mainittu tässä samassa keskustelussa varsin pian aloituksen jälkeen eli helmikuun 2020 alkupäivinä. Ei liene tarvetta kopioida niitä ylempää tähän kun voitte halutessanne selata keskustelun alkuun.

https://phys.org/news/2020-02-ocean-gnawing-glaciers.html

Anonyymi kirjoitti:

Jos katsot pohjan profiilia yllä annetuista linkeistä niin huomaat, että Thwaitesin jäätikkö ei lepää reuna-alueellaan enää koko matkalta pohjassa. Siellä on useita alueita, joissa ohentunut jäätikön reuna jo kelluu eli sen pohjan ja alla olevan kallion välissä pääsee merivesi virtaamaan. Viimeisin uutinen liittyi näiden jäätikön alle vettä tuovien kanavien tunnistamiseen.

Mainitut pohjaveden (AABW) lämpötilat 2 astetta yli jään sulamispisteen (sulamispiste pohjan paineessa on -0.4 C) ovat paikan päällä mitattuja. Niistä on ollut aiemmin uutisia ja asia on mainittu tässä samassa keskustelussa varsin pian aloituksen jälkeen eli helmikuun 2020 alkupäivinä. Ei liene tarvetta kopioida niitä ylempää tähän kun voitte halutessanne selata keskustelun alkuun.

https://phys.org/news/2020-02-ocean-gnawing-glaciers.html

Lue lisää

Tulihan se sieltä. Kyseessä ei ole mikään jäätikkö vaan jäälautta kun kerran sen alla on merivettä, eikä sen sulamisella ole mitään vaikutusta merenpinnan korkeuteen.
Useimpien maalta mereen valuvien jäätiköiden alla on ennemmin tai myöhemmin vettä, mikä ei liene yllätys täysijärkisille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos katsot pohjan profiilia yllä annetuista linkeistä niin huomaat, että Thwaitesin jäätikkö ei lepää reuna-alueellaan enää koko matkalta pohjassa. Siellä on useita alueita, joissa ohentunut jäätikön reuna jo kelluu eli sen pohjan ja alla olevan kallion välissä pääsee merivesi virtaamaan. Viimeisin uutinen liittyi näiden jäätikön alle vettä tuovien kanavien tunnistamiseen.

Mainitut pohjaveden (AABW) lämpötilat 2 astetta yli jään sulamispisteen (sulamispiste pohjan paineessa on -0.4 C) ovat paikan päällä mitattuja. Niistä on ollut aiemmin uutisia ja asia on mainittu tässä samassa keskustelussa varsin pian aloituksen jälkeen eli helmikuun 2020 alkupäivinä. Ei liene tarvetta kopioida niitä ylempää tähän kun voitte halutessanne selata keskustelun alkuun.

https://phys.org/news/2020-02-ocean-gnawing-glaciers.html

Lue lisää

Jos sinulla on kilometrin paksuinen jää ja sen alle virtaa vaikka 10 metrin paksuudelta 2 asteista vettä niin kuinka kauan luulet kestävän ennenkuin se vesi on nolla-asteista. Sen jälkeen se jää ei enää sula vaan saattaa jopa kasvaa. https://tekniikanmaailma.fi/hyvia-uutisia-etelamantereelta-rossin-jaahylly-ei-sula-vaan-jatkaa-jaatymistaan-se-rajaytti-tajuntamme/ "Yli 335 metrin syvyyteen lasketut tutkimuslaitteet paljastivat, että jäähylly voi hyvin ja uutta jäätä muodostuu edelleen hyllyn pohjaan."

Anonyymi kirjoitti:

Tulihan se sieltä. Kyseessä ei ole mikään jäätikkö vaan jäälautta kun kerran sen alla on merivettä, eikä sen sulamisella ole mitään vaikutusta merenpinnan korkeuteen.
Useimpien maalta mereen valuvien jäätiköiden alla on ennemmin tai myöhemmin vettä, mikä ei liene yllätys täysijärkisille.

Lue lisää

Jäätikön ulkoreuna merelle katsottuna on kelluvaa jäälautta joka osittain makaa pohjakosketuskohtiensa varassa. Thwaitesin osalta kelluvan osan lisäksi löytyy mainitut (258 ± 6 )x10^3 kuutiokilometriä jäätä, joka on valmiina virtaamaan mereen.

Jäätikön pohjassa tapahtuvia ilmiöitä on tutkittu varsin pitkään ja tuossa ylempänä löytyy tietopaketti asiasta. Alla olevan linkin materiaali käsittelee jäätiköiden virtaamista mereen. Jää ei ole nestettä, joka täyttäisi kaikki allaan olevat uurteet varsinkin, kun se virtaa mereen eli liukuu pohjaa myöten nopeudella 5 metriä vuorokaudessa.

http://people.ee.ethz.ch/~luethim/pdf/script/pdg/chapter7.pdf

Jos tuosta vaihtaa numeroksi seiskan sijaan kuutosen pääsee yleiseen jäätikön fysiikkaa käsittelevään osioon.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätikön ulkoreuna merelle katsottuna on kelluvaa jäälautta joka osittain makaa pohjakosketuskohtiensa varassa. Thwaitesin osalta kelluvan osan lisäksi löytyy mainitut (258 ± 6 )x10^3 kuutiokilometriä jäätä, joka on valmiina virtaamaan mereen.

Jäätikön pohjassa tapahtuvia ilmiöitä on tutkittu varsin pitkään ja tuossa ylempänä löytyy tietopaketti asiasta. Alla olevan linkin materiaali käsittelee jäätiköiden virtaamista mereen. Jää ei ole nestettä, joka täyttäisi kaikki allaan olevat uurteet varsinkin, kun se virtaa mereen eli liukuu pohjaa myöten nopeudella 5 metriä vuorokaudessa.

http://people.ee.ethz.ch/~luethim/pdf/script/pdg/chapter7.pdf

Jos tuosta vaihtaa numeroksi seiskan sijaan kuutosen pääsee yleiseen jäätikön fysiikkaa käsittelevään osioon.

Lue lisää

Kyllä se jäätikkö valuu mereen ja sulaa ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa kun ylempää vuorilta tunkee lisää jäätä rannikkoa kohti. Tuota faktaa eivät mitkään tutkimukset tai ennustukset muuksi muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se jäätikkö valuu mereen ja sulaa ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa kun ylempää vuorilta tunkee lisää jäätä rannikkoa kohti. Tuota faktaa eivät mitkään tutkimukset tai ennustukset muuksi muuta.

Lue lisää

Juurikin näin. Jäätä on valunut mereen ja sulanut niin kauan kuin Etelämantereen jäätikkö on ollut olemassa.

Mitä väliä. Riittää kun asialla voi spekuloida ja vääntää simulaatioita ja.mallinnoksia ja tehdä graduja tai peräti spekuloida itselleen tohtorinväitöskirja.

Apua, maapallolla on liikaa vettä 😫

Uutisen mukaan nelinkertaisella vauhdilla mennään jonkin aikaa, sitten lämpenee "vain" kolminkertaisella vauhdilla muuhun maailmaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Uutisen mukaan nelinkertaisella vauhdilla mennään jonkin aikaa, sitten lämpenee "vain" kolminkertaisella vauhdilla muuhun maailmaan verrattuna.

Jäätön merivesi imaisee liiat lämmöt ilmakehästä

Anonyymi kirjoitti:

Jäätön merivesi imaisee liiat lämmöt ilmakehästä

Et ilmeisesti asu rannikolla, koska muuten tietäisit, että syksyisin lämmin meri lämmittää ilmaa. Sula jäätön meri nimenomaan pahentaa ilmaston lämpenemistä, koska tumma meri imee lämpöä kun taas valkoinen jää heijastaa sitä takaisin avaruuteen päin.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätön merivesi imaisee liiat lämmöt ilmakehästä

Et ilmeisesti asu rannikolla, koska muutoin tietäisit, että esimerkiksi syksyisin lämmin merivesi lämmittää ilmaa. Sulanut jäätön meri nimenomaan pahentaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä edelleen. Sula tumma mri imee itseensä lämpöä jollon meri lämpenee ja samalla ilmakin lämpenee. Meri ei ainostaan sido itseensä lämpöä vaan myös luovuttaa sitä ilmaan. Valkoinen jää heijastaa lämpösäteilyä takaisin avaruuteen päin, mutta tumma sula meri meri sitoo lämpöä enemmän ja heijastaa pois huomattavasti vähemmän. Ja sen seurauksena ilmakehä lämpiää. Merijään sulaminen siis kiihdyttää ilmastonmuutosta eikä suinkaan hillitse sitä.

Ja kuinkas suuri osa itämerestä Suomenlahti olikaan? Ja edelleen, kuinkas suuri osa maailman meristä Itämeri olikaan? Mieti sitä ja tajuat varmaankin, että jonkun minikokoisen rapakon hetkellinen pinnankorkeuden muutos ei ole kovin merkityksellistä kun puhuttaan maapallon merien pinnan noususta ilmastonmuutoksen seurauksena. Sitäpaitsi ei meren pinnan nouseminen ilmastonmuutoksen ja jäätiköiden sulamisen takia tarkota sitä, että paikallisesti meren pinta ei voisi hetkellisesti laskea. Siihen vaikuttaa esimerkiksi tuuliolosuhteet , veden haihtuminen kuivuuden ja helteiden aikana jne Tuo on hetkellistä vaihtelua, joka on eri asia kuin merenpinnan nouseminen ilmastonmuutoksen seurauksena.

Toistaiseksi, mutta mitäs ne sitten syö, jos ne tunturipeurat ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutoksen takia muuttuvaan ympäristöön?

Anonyymi kirjoitti:

Toistaiseksi, mutta mitäs ne sitten syö, jos ne tunturipeurat ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutoksen takia muuttuvaan ympäristöön?

Etkö lukenut ajatuksella

"nykyään paljon enemmän peuroja kuin aikaisemmin. 1920-luvulla huippuvuortenpeura oli metsästetty lähes sukupuuttoon, ja jäljellä oli vähimmillään viitisensataa yksilöä.

Nyt kanta on 25 000 ja kasvussa.

”Peurat ovat täällä ilmastonmuutoksen voittajia kuten esimerkiksi hanhet. Myös mursukanta on kasvussa, ja jääkarhu syö mursujen raatoja.”