Kun katsottiin VHS:nä

Ei kannata vastata, jos ei tekniikasta ymmärrä. Televisiolähetysten NIcam -streoääni <> videoiden hifiääni.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata, jos ei tekniikasta ymmärrä. Televisiolähetysten NIcam -streoääni <> videoiden hifiääni.

Tekniikoita oli varmasti loppuvaiheessa monenlaisia. Itsellä on vieläkin Saloran hifi videot joissa ääni tallennettiin analogisena pyyhkäisemällä, nicam oli digitaaliinen ääni

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata, jos ei tekniikasta ymmärrä. Televisiolähetysten NIcam -streoääni <> videoiden hifiääni.

Ei kannata vastata, kun et tekniikasta mitään tiedä. Ei Suomessa lähetystekniikkana ollut NICAM vaan PAL.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata, kun et tekniikasta mitään tiedä. Ei Suomessa lähetystekniikkana ollut NICAM vaan PAL.

Ei tosiaan, jos ei kykene tekemään eroa kuva ja äänisignaalien välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tosiaan, jos ei kykene tekemään eroa kuva ja äänisignaalien välillä.

...tai jos menee Nicam ja Secam sekaisin...

Anonyymi kirjoitti:

Tekniikoita oli varmasti loppuvaiheessa monenlaisia. Itsellä on vieläkin Saloran hifi videot joissa ääni tallennettiin analogisena pyyhkäisemällä, nicam oli digitaaliinen ääni

> Saloran hifi videot joissa ääni tallennettiin analogisena pyyhkäisemällä, nicam oli digitaaliinen ääni

Siis se perinteinen tallennustapa veehoooässässä oli tallentaa monoääni analogisena nauhan reunaan. Kuva puolestaan tallennettiin ns. viistopyyhkäistynä pyörivän rummun avulla. Kuvapäät saatiin tällä kikalla viipottamaan suurella nopeudella nauhan pinnalla, mikä mahdollisti kuvasignaalin tallennuksen, vaikka nauhakelat kasetissa pyörivätkin aika hiljaa. Hitaasta nauhan nopeudesta johtuen monoäänen laatu ei ollut kaksinen ja monilla kun oli nauhurit vielä kehnossa kunnossa, niin ne pureskelivat vuokrakasettien nauhan reunat rypyille -> vuokrakasettien monoäänessä kuului sen seurauksena kivoja pätkimisiä ja rutinoita.

Hifivideoissa äänikin tallennettiin viistopyyhkäistynä kuvasignaalin lomaan - mutta edelleen analogisena. Äänen laatu oli huimasti monoääniraitaa parempi ja saatiin tallennettua 2 kanavaa - mikä mahdollisti myös pro-logic vahvistimilla loihditut keski- ja takakanavat.

Vuokraleffoissa hifiääni oli aina ja saihan sitä itsekin tallennettua, koska hifivideot kykenivät vastaanottomaan televisiokuvan ohessa lähetettyä 2 kanavaista & digitaalista nicam ääntä. Tätä kovasti markkinoitiin sillä, että voisi 2 eri selostuskieltä lähettää samanaikaisesti, mutta ko. ominaisuutta en nähnyt käytettävän kuin pariin kertaan jossain ölympialaisten tms. tyhjänpäiväisen kepinheittotapahtuman yhteydessä. Onneksi elokuvat ja tv-sarjat lähetettiin stereoäänen kera.

Nicam virittimellä varustetusta hifivideosta pystyi tietenkin ottamaan äänen vahvistimeen. Pro-logic vahvistimet pystyivät loihtimaan 2-kanavaisesta äänestä 4 kanavaa (pääkanavat keskikanava takakanava).

Tosin biomassalla oli vähän toisenlaiset systeemit.... pesukonekauppojen hittituote (mikä mm. isovanhemmilleni myytiin) oli stereoäänellä varustettu televisio ja monoäänellä varustettu video. Mahtava setti, jonka avulla pystyi kuuntelemaan puoli yhdeksän uutiset hifiäänellä ja vuokratut leffat suhisevalla monoäänellä.

Kuvanlaatu taasen... no, katokaa vaikka amerjiikan hauskimpia kotivideoita. Tuollaista suttua se VHS laatu oli. Parhaimmillaan. Olihan käytössä myös niin sanottu puolinopeus, millä saatiin VHS kasetille mahtumaan tuplamäärä tavaraa - kuvanlaadun kustannuksella.

Anonyymi kirjoitti:

...tai jos menee Nicam ja Secam sekaisin...

Meillä oli Secam-telkkari. Muuten hyvä muttei toistanut Suomessa stereona.

Anonyymi kirjoitti:

> Saloran hifi videot joissa ääni tallennettiin analogisena pyyhkäisemällä, nicam oli digitaaliinen ääni

Siis se perinteinen tallennustapa veehoooässässä oli tallentaa monoääni analogisena nauhan reunaan. Kuva puolestaan tallennettiin ns. viistopyyhkäistynä pyörivän rummun avulla. Kuvapäät saatiin tällä kikalla viipottamaan suurella nopeudella nauhan pinnalla, mikä mahdollisti kuvasignaalin tallennuksen, vaikka nauhakelat kasetissa pyörivätkin aika hiljaa. Hitaasta nauhan nopeudesta johtuen monoäänen laatu ei ollut kaksinen ja monilla kun oli nauhurit vielä kehnossa kunnossa, niin ne pureskelivat vuokrakasettien nauhan reunat rypyille -> vuokrakasettien monoäänessä kuului sen seurauksena kivoja pätkimisiä ja rutinoita.

Hifivideoissa äänikin tallennettiin viistopyyhkäistynä kuvasignaalin lomaan - mutta edelleen analogisena. Äänen laatu oli huimasti monoääniraitaa parempi ja saatiin tallennettua 2 kanavaa - mikä mahdollisti myös pro-logic vahvistimilla loihditut keski- ja takakanavat.

Vuokraleffoissa hifiääni oli aina ja saihan sitä itsekin tallennettua, koska hifivideot kykenivät vastaanottomaan televisiokuvan ohessa lähetettyä 2 kanavaista & digitaalista nicam ääntä. Tätä kovasti markkinoitiin sillä, että voisi 2 eri selostuskieltä lähettää samanaikaisesti, mutta ko. ominaisuutta en nähnyt käytettävän kuin pariin kertaan jossain ölympialaisten tms. tyhjänpäiväisen kepinheittotapahtuman yhteydessä. Onneksi elokuvat ja tv-sarjat lähetettiin stereoäänen kera.

Nicam virittimellä varustetusta hifivideosta pystyi tietenkin ottamaan äänen vahvistimeen. Pro-logic vahvistimet pystyivät loihtimaan 2-kanavaisesta äänestä 4 kanavaa (pääkanavat keskikanava takakanava).

Tosin biomassalla oli vähän toisenlaiset systeemit.... pesukonekauppojen hittituote (mikä mm. isovanhemmilleni myytiin) oli stereoäänellä varustettu televisio ja monoäänellä varustettu video. Mahtava setti, jonka avulla pystyi kuuntelemaan puoli yhdeksän uutiset hifiäänellä ja vuokratut leffat suhisevalla monoäänellä.

Kuvanlaatu taasen... no, katokaa vaikka amerjiikan hauskimpia kotivideoita. Tuollaista suttua se VHS laatu oli. Parhaimmillaan. Olihan käytössä myös niin sanottu puolinopeus, millä saatiin VHS kasetille mahtumaan tuplamäärä tavaraa - kuvanlaadun kustannuksella.

Samsung oli ehkä parhaiten kuvanlaatunsa puolesta tallentava sen aikaisista, tosin ne vhs-dvd-r laitteet oli kyllä kuraa, pelkkä vhs ok

Anonyymi kirjoitti:

Samsung oli ehkä parhaiten kuvanlaatunsa puolesta tallentava sen aikaisista, tosin ne vhs-dvd-r laitteet oli kyllä kuraa, pelkkä vhs ok

Vanha valurunkoinen Stereo-Panasonic oli helkkarin hyvä nauhuri. Panasonicitkin muuttuivat myöhemmin peltirunkoisiksi rihveleiksi. Ainoastaan pikakelausta saivat nopeutettua.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha valurunkoinen Stereo-Panasonic oli helkkarin hyvä nauhuri. Panasonicitkin muuttuivat myöhemmin peltirunkoisiksi rihveleiksi. Ainoastaan pikakelausta saivat nopeutettua.

Videoissa tosiaan näkyi se laadun optimointi. Ensimmäiset myyntiin tulleet olivat helkkarin kalliita, mutta kestivät 10 vuotta. 90-luvun lopulla oli jo aika normaalia, että 3 vuotias vehje rupesi temppuilemaan esim. virtalähteen pettäessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata, jos ei tekniikasta ymmärrä. Televisiolähetysten NIcam -streoääni <> videoiden hifiääni.

Kirjoittaja ei sanonut mitään Nicamista. Hän puhui stereosta ja HiFi videot nimenomaan oli stereoita. Niissä oli Nicam viritin jostain 1980-luvun lopulta. Ihan ensimmäissä ei tainnut olla. Siinä kirjoittaja oli väärässä, että ne olisivat tulleet viime vuosina, ne tulivat 1980-luvun alkupuolella, mutta toki aluksi olivat kalliita, eikä kaikki niitä ostaneet. Itse ostin vasta 2004.

Toki kirjoittajan paino tuntui olevan tallennuspuolella, kun aloittajan taisi olla valmisnauhoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tekniikoita oli varmasti loppuvaiheessa monenlaisia. Itsellä on vieläkin Saloran hifi videot joissa ääni tallennettiin analogisena pyyhkäisemällä, nicam oli digitaaliinen ääni

Toki VHS:n ääni oli analoginen. Koko formaatti oli. Lähetysääni oli digitaalinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata, kun et tekniikasta mitään tiedä. Ei Suomessa lähetystekniikkana ollut NICAM vaan PAL.

Tekniikka oli PAL NICAM-stereoäänellä. Vaihtoehtoinen oli Saksassa käyetty analoginen A2 stereoääni. Me ostettiin A2-stereo-TV 1983. Oli hauskaa, kun stereoääntä ei saanutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Videoissa tosiaan näkyi se laadun optimointi. Ensimmäiset myyntiin tulleet olivat helkkarin kalliita, mutta kestivät 10 vuotta. 90-luvun lopulla oli jo aika normaalia, että 3 vuotias vehje rupesi temppuilemaan esim. virtalähteen pettäessä.

Aika kuultaa muistot. Kaverilla oli Akain videonauhuri joskus 1983 ja siinä oli ongelmia. Vanhat videot olivat täynnä vioittuvia erilliskomponentteja.

okaro kirjoitti:

Tekniikka oli PAL NICAM-stereoäänellä. Vaihtoehtoinen oli Saksassa käyetty analoginen A2 stereoääni. Me ostettiin A2-stereo-TV 1983. Oli hauskaa, kun stereoääntä ei saanutkaan.

Tuo taisi olla se toinen järjestelmä, itäeurooppalainen SECAM. Meilläkin oli sellainen töllö. Molemmilla reunoilla oli omat ämyrit, mutta monofoonisena sitä tarjoiltiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo taisi olla se toinen järjestelmä, itäeurooppalainen SECAM. Meilläkin oli sellainen töllö. Molemmilla reunoilla oli omat ämyrit, mutta monofoonisena sitä tarjoiltiin.

SECAM (Séquentiel couleur à mémoire) oli itseasiassa ranskalainen. Idea oli sama kuin PAL:ssa eli korjataan NTSC:n värivirheet, mutta apuna käytettiin muistia. Neuvostoliittolaiset osallistuivat kehittämiseen. Se luultavasti otettiin käyttöön ideana hankaloittaa länsimaisen lähetysten katselua.

okaro kirjoitti:

SECAM (Séquentiel couleur à mémoire) oli itseasiassa ranskalainen. Idea oli sama kuin PAL:ssa eli korjataan NTSC:n värivirheet, mutta apuna käytettiin muistia. Neuvostoliittolaiset osallistuivat kehittämiseen. Se luultavasti otettiin käyttöön ideana hankaloittaa länsimaisen lähetysten katselua.

Joo selvästi samoista lähtökohdista sitä Secamia oli kehitetty kuin PAL.ia mutta päätarkoituksena tosiaan erottaa itäblokin lähetykset länsilähetyksistä teknisesti

okaro kirjoitti:

Tekniikka oli PAL NICAM-stereoäänellä. Vaihtoehtoinen oli Saksassa käyetty analoginen A2 stereoääni. Me ostettiin A2-stereo-TV 1983. Oli hauskaa, kun stereoääntä ei saanutkaan.

Joo muistaakseni vastaanotto oli digitaalinen mutta tallennus kuitenkin analoginen

Anonyymi kirjoitti:

Joo muistaakseni vastaanotto oli digitaalinen mutta tallennus kuitenkin analoginen

Ihan oikein muistelette. Normaalin telkkusignaalin kyljessä tuli monologinen analogiääni ja tämän rinnalle tuli jossain vaiheessa digitaalinen ja 2-kanavainen NICAM ääni. 2 kanavaa mahdollisti joko stereoäänen tai 2 eri kieltä. Viimeksi mainuttua kokeiltiin muutaman kerran jossain ölympialaisissa tms. kepinheittokisoissa.

Ennen NICAM äänen käyttöönottoa ehdittiin Suomessakin myydä tuon saksalaisen A2 systeemin stereotelkkuja... mm. omat vanhempani tuollaisen ostivat. Tosin saihan siitä sitten iloa irti, kun sille otti kaveriksi Hifivideon, missä oli myös NICAM vastaanotin.

Vaan vähäinen se ilo oli, koska noiden stereotelkkarien ääni tuotettiin kahdella surkealla pahvielementillä.

On sitä kaikenlaista muinaisjäännettäkin markkinoitu. Kova kiima oli viime vuosituhannen lopulla myös analogiseen HD lähetystekniikkaan. Joku kotimainen sarjakin kuvattiin tällä... onneksi ei tällaiseen tekniikkaan laajemmin lähdetty. Tosin sen verta analogia yhä kummittelee, ettei 40-luvun tekniikan rajoitteista juontavasta kuvan lomittelusta vieläkään ole päästy kokonaan eroon.

Vrt. DAB eli digiradiokin teki mahalaskun. Sekin pilattiin hetl kättelyssä liian alkeellisella pakkaustekniikalla, jonka ansiosta äänenlaatu oli jopa heikompi kuin analogivehkeillä parhaimmillaan. Kätilönä tässä taisi toimia Philips...

Anonyymi kirjoitti:

Ihan oikein muistelette. Normaalin telkkusignaalin kyljessä tuli monologinen analogiääni ja tämän rinnalle tuli jossain vaiheessa digitaalinen ja 2-kanavainen NICAM ääni. 2 kanavaa mahdollisti joko stereoäänen tai 2 eri kieltä. Viimeksi mainuttua kokeiltiin muutaman kerran jossain ölympialaisissa tms. kepinheittokisoissa.

Ennen NICAM äänen käyttöönottoa ehdittiin Suomessakin myydä tuon saksalaisen A2 systeemin stereotelkkuja... mm. omat vanhempani tuollaisen ostivat. Tosin saihan siitä sitten iloa irti, kun sille otti kaveriksi Hifivideon, missä oli myös NICAM vastaanotin.

Vaan vähäinen se ilo oli, koska noiden stereotelkkarien ääni tuotettiin kahdella surkealla pahvielementillä.

On sitä kaikenlaista muinaisjäännettäkin markkinoitu. Kova kiima oli viime vuosituhannen lopulla myös analogiseen HD lähetystekniikkaan. Joku kotimainen sarjakin kuvattiin tällä... onneksi ei tällaiseen tekniikkaan laajemmin lähdetty. Tosin sen verta analogia yhä kummittelee, ettei 40-luvun tekniikan rajoitteista juontavasta kuvan lomittelusta vieläkään ole päästy kokonaan eroon.

Vrt. DAB eli digiradiokin teki mahalaskun. Sekin pilattiin hetl kättelyssä liian alkeellisella pakkaustekniikalla, jonka ansiosta äänenlaatu oli jopa heikompi kuin analogivehkeillä parhaimmillaan. Kätilönä tässä taisi toimia Philips...

Mini-disk "pilattiin" myös sillä ettei jätetty "kasvuvaraa" systeemiin ettei se tallennuslaatu ollut täysin hifiä

Mutta jos ei olisi ollut mitään sen aikaisia tallennusteknologioita ei voisi nyt katsella esim. Vauhtiveikkojen jaksoja koska niitä ei ole tehty DVD:lle lainkaan (High tide tv series 1994-97)

Niin ei tarvinnut käyttöohjetta elokuvan katsomiseen, kun vain pani kasetin sisään. Periaatteessa elokuvan saattoi katsoa painamatta mitään nappia videon kaukosäätimessä. Lopuksi alkuun kelattu nauha tuli ulos ja video sammutti itsensä.