Outlook sähköposti

Tuo ongelma ollut outlookissa jo ennen tuen loppumista, viestit tulee mutta ei voi lähettää. Tuskin toimii kympissäkään. Joku oli saanut toimimaan tekemällä kaksi tiliä eri serverin osoitteilla, sitten hankalia oheita jonkin tiedostojen poistamisesta jne.

Tehneet jotain muutoksia ja ne kai aiheuttaneet ongelman. Eipä tuota tarvitsekaan kun vaan ei tulisi noita turhia ilmoituksia.

Hyvä etteivät ole..

Vanhemmissa outlookeissa lakkasi tilit toimimasta kun vaihtoivat salausta, luulisi että olisi voinut vaan vaihtaa ne osoitteet uuteen, mutta ei onnistunut.

Niin se tekee windows 10 tietokoneessakin, jostain kuulemma pystyy säätää että tulee saapuviin, ohje on microsoftin sivulla.

Hankalaa ja epäkäytännöllistä..

Anonyymi kirjoitti:

Hankalaa ja epäkäytännöllistä..

Vapunen on hankala ja epähyödyllinen

Ajatteleppa kuinka outoa on että vuosia, vuosia 24/7 jokaisella palstalla päivystää ja sekoilee nimimerkki Vapunen, pidätkö enää normaalina?

Anonyymi kirjoitti:

Vapunen on hankala ja epähyödyllinen

Renessanssin ajat ja paikat
Renessanssi jaetaan taidehistoriassa tavallisesti varhaisrenessanssiin (ital. quattrocento), joka vaikutti lähes koko 1400-luvun, ja täysrenessanssiin. Varhaisrenessanssin painopisteenä oli Firenze.

Täysrenessanssi (cinquecento) vallitsi 1500-luvun alussa taiteellisen painopisteen siirtyessä Firenzestä Roomaan. Silloin myös Venetsiasta muodostui merkittävä taidekeskus. Täysrenessanssi on renessanssin huipentuma. Italiasta renessanssi levisi grafiikan, kirjojen ja oppineiden mukana. Alppien pohjoispuoliseen renessanssiin kuuluvat flaamilainen alue eli Alankomaiden ja Saksan renessanssi. Renessanssin ja barokin väliin sijoittuva manierismi saatetaan myös joskus laskea kuuluvaksi renessanssiin. Sekä flaamilainen että saksalainen taide oli erilaista verrattuna Italian renessanssin taiteeseen. Taiteilijat olivat yhä käsityöläisiä, eivätkä he saaneet yhtä paljon huomiota osakseen kuin italialaiset kollegansa.[2]

Italian kaupunkivaltioissa kehiteltiin taideteoriaa ja vauraita mesenaatteja nousi esiin. Taiteen omistaminen ja tilaustöiden teettäminen kohottivat heidän statustaan. Tunnetuimpia mesenaatteja oli Medici-suku, joka tuki muiden muassa Michelangeloa. Italiassa taiteilijoista myös laadittiin elämäkertoja ja heistä on saatavilla muutenkin enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteilijoista.[2]

Yleensäkin renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema.[2] Parhaimmillaan keskiajan käsityöläistaiteilijasta tuli riippumaton, oppineiden tasolla oleva luova intellektuelli. Uskonnollisen asketismin sijaan ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen monilahjakkuus. Anonyymiyden korvasi individualismi ja omat persoonallisuudet, joita korostettiin elämäkertakirjallisuudessa.[1] Kuitenkin käytännössä tuli esiin vain harvoja ihanteen mukaisia yleisneroja.[2]


Leonardo da Vinci, Omakuva, 1513.
Alankomaiden renessanssi kattaa Flanderin ja Hollannin. Nimitystä flaamilainen taide käytetään Alankomaiden 1400- ja 1500-luvun taiteesta, jonka katsotaan sisältäneen sekä varhais-, että täysrenessanssin piirteitä. Renessanssitaiteen määreillä voidaan luonnehtia myös 1500-luvun lopun hollantilaista taidetta. Hollannin taiteeseen vaikutti erityisesti manierismi. Flaamilaisen taiteen keskus oli Flanderin maakunta ja sen varakkaat kauppakaupungit, kuten Brugge, Gent ja Antwerpen. Hollannin taiteen keskuksia olivat muun muassa Haarlem ja Utrecht.

Saksan renessanssitaide vallitsi 1400- ja 1500-luvuilla. Murros gotiikan ja uuden renessanssityylin ilmaisun välillä näkyy selkeästi esimerkiksi Albrecht Dürerin taiteessa.[3]

Renessanssin kirjallisuus
Pääartikkeli: Renessanssin kirjallisuus
Renessanssin antiikin arvostus näkyi niin tieteissä, taiteissa, kuin myös kirjallisuudessa. Antiikin klassikoita käännettiin latinaksi sekä aiheita kirjallisuuteen haettiin antiikin myyteistä sekä taruista. Tarinoiden mukaisesti antiikin naisihannetta korostettiin, joissain tapauksissa aiheita etsittiin myös keskiajalta. Joitakin teoksia kirjoitettiin kokonaan uudelleen renessanssin tyylille sopivaksi.

Renessanssin musiikki
Pääartikkeli: Renessanssin musiikki
Renessanssimusiikin merkittävin ero sitä edeltäneisiin musiikkityyleihin oli lisääntynyt terssi-intervallin käyttö harmonian pohjana. Keskiajalla terssiä oli vielä pidetty riitasointuna, ja esimerkiksi gregoriaaninen kirkkomusiikki perustuu pääasiassa kvintteihin ja oktaaveihin pohjautuvaan harmoniaan. Renessanssimusiikki oli luonteeltaan modaalista eikä tonaalista, vaikka kauden loppuaikoina musiikkiin alkoi ilmaantua tonaalisia piirteitä. Jo 1100-luvulta asti käytössä ollut polyfonia muuttui monimutkaisemmaksi ja eri äänien itsenäisyys lisääntyi 1400-luvulla.

Renessanssimusiikin keskeisimpiä kirkollisia sävellysmuotoja olivat messu ja motetti. Myös maallisen musiikin säveltäminen yleistyi renessanssin aikana, vaikka on mahdollista, että näennäinen maallisen musiikin määrän lisääntyminen johtuu vain painokoneen keksimisestä ja sen mahdollistamasta suuremman musiikkimäärän julkaisemisesta. Keskeisiä maallisen musiikin muotoja olivat frottola, chanson ja madrigaali.

1600-luvulla renessanssin muuttuessa hiljalleen barokiksi erityisesti madrigaaleja ryhdyttiin säveltämään voimakkaan maneerisella tyylillä. Sävellykset monimutkaistuivat ja niissä saatettiin käyttää jopa hyvin voimakkaita kromaattisia kulkuja, kuten esimerkiksi Carlo Gesualdon sävellyksissä