Tänään kävin

Aina minullakin on jokin neuletyö meneillään, en kylläkään joka päivä ota esille. Telkkaria katsoessa välillä puikoissa verryttelen sormiani ja välillä nostelen pieniä painoja ja pyörittelen hartioita, etteivät jumiinnu. Nyt on tekeillä veljelle synttärilahjaksi alpakanvillaiset yösukat. Alpakanvilla on ihanan pehmeää ja lämmintä, mutta sellaisenaan ei esimerkiksi saapassukkina kovin kulutusta kestävää.

Ramoona

En minä mutta vaimoni.
Vuosikausiin en ole matkoillamme lähtenyt hänen kanssaan kiertelemään tavarataloja ja puoteja koska aiheena on aina ollut rättien hypistely.

Ennen kotiin lähtöä astuu kuvaan mukaan aloituksen LANGAT!
Lentomatkoilla kuletuskapasiteetti rajoittaa ihastusten hankintamäärää mutta tilanteissa joissa on enemmän mahdollisuuksia niin kaikki hyödynnetään.
Hei! Tuol on lankoja!
Jatkon voi arvata. Kerran kuskasin vaimoni jonkun kehräämö / varastomyymälän tiloihin. Ikääntynyt ihminen oli kuin lapsi karkkitehtaan myymälässä.
Sinänsä harmiton harrastus.

Harrastajalla on aina menossa joku kutomisprojekti. Suurimmillaan tilaustyönä tehtäviä, mielestäni täysikokoisia ja joskus täysimittaisia kudosvaatteita. Nyt on menossa harmaahapsiklubin myyjäisiin tarkoittuja poikkeavan laatuisia sukkia.
Riippuu kuulemma käyttötarkoituksesta.

Jos haluaa etsiä niin rätti-ihastuksen varjopuolen löytyy Espanjan asuntomme. Mennessämme tekemään papereita notariaattiin näki vaimoni kadun varressa ihania rättejä joita hän jäi hypistelemään. Hypistelyn seurauksena asunto jäin vain minun nimiini.

Muinaisuudessa, jolloin vielä olin porukoissa, vaimoni sai Englannissa peräänsä myymäläetsivän. Ei kai liene tavallista, että nuori nainen harhailee loputtomiin rättien välissä tekemättä mitään valintaa. Ei edes hypistellyt. Tuijotteli vain.

Minulla on 50-luvun puinen omakotitalo kaupunkiseudulla. Siinä riittää "nikkaroimista", kun sitä hoitaa ja ylläpitää. Kesällä puutarhaa ja talvella lumitöitä - noin pääpiirteittäin.
Nyt on uuden kiukaan vaihto saunaan meneillään. Monenlaista juttuahan siitäkin saisi, jos kertoo kovin yksityiskohtaisesti; hieman kärjistetysti sanoen yhtä tarkasti kuin naiset kutomisensa silmukka silmukalta. Noh, jotkut tykkäävät vain jutustella. Miehillä menee helposti aika vaikka sanomalehtien lukemiseen.
Mutta löytyyhän miehistäkin niitä tarinoitten kertojia - meitä on moneen junaan.

Villalankakeriä ostin pukinkonttiin pojantyttärelle, enää ei minun tarvitse sukkia kutoa.
Ennen niitä kudoin syksyisin jouluksi.
Vaan nyt on homma siirtynyt seuraavaan sukupolveen.
Kesällä mökillä päällystin vanhoja puutuoleja. Löysin äidiltä jäänyttä kaunista kangasta, mustalla pohjalla kullanvärisiä kiemuroita.
Kesällä on montaa lajia mökkimaisemissa porukalla remontoidaan, rakennetaan, työstetään polttopuuta. huolletaan paikkoja/autoja, ihan sitä arkista askaretta jota monet muutkin tekee.

Jess! meikäläinen nikkaroi jo lintupönttöjä.
Teen kahta sorttia: isoille linnuille ja pikkulinnuille.
Kohta on talvi mennyt, kun on jo viimeiset päivät "toris" (vertaus myllyssä olevaan jyvien syöttölaitteeseen).
Maaliskuu on jo kevättä.

Vaimokin (70 v) jatkuvasti puikoissa :)

Oho!
Täällähän puhutaan kotiaskareista.
Älä vain tee sitä, että alat samalla otsikolla nostamaan uutta ketjua ketjun perään.
Kyllä niitä mielikuvitus luo uusia otsikoita, jotka korvaavat entisen.