Ylen:n verkkosivuilla oli tänään juttu että valtio kaavailee tukea metsänomistajille hiilinielujen kasvattamisesta. Miten tuo asia tulisi mielestänne järjestää so. mitä metsänomistaja tekee metsässään, vai tekeekö mitään? Tarvitsisiko rahan saamiseksi tehdä jokin anomus, vai tulisiko se automaattisesti, olisiko jokin hehtaarikorvaus vai sidottu metsässä oleviin puukuutioihin/vuosikasvuun?
Tukea hiilinielujen kasvattamisesta?
Anonyymi
26232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Metsäonomistajille maksetaan tukea näin:
Tuki taimikon varhaishoitoon
Tuki nuoren metsän hoitoon
Tuki pienpuun keräämiseen
Tuki metsäteihin
Tuki suometsän hoitoon
Tuki metsän terveyslannoitukseen
Ympäristötuki
Tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin
Eli pian maksetaan tukea myös silloin kun edellämäainittuja tukia ei makseta.
Onhan se valtava tuki hehtaarille 100e josta menee verot. Saman saa hyvin työttömänä perse pankossa hesan yksiössä makaamalla jo kahdessa päivässä.
jippiii,
rahhoo tulloo,
tekemättä mittään...
Heh.
Laitahan noiden lisäksi ehdot, jolla noita tukia voi saada.
Ja juttu muuttuukin aivan toisenlaiseksi kuin miltä tuo otsikkotaso näyttää. Kaikenmaailman luetteloita olemassaolevista tukimuodoista on melkoisen helppo listata.
Noita tukia ei tavallinen metsälön omistaja näe edes unissaan.
No, tietenkin mahdollista tukea maksetaan vain parhaille hiilinielujen kasvattajille, elikä niille metsänomistajille, jotka antavat metsälönsä olla ihan rauhassa ts. eivät mene sinne lainkaan, eivätkä anna kenenkään muunkaan mennä tekemään mitään ns metsänhoidollisia toimenpiteitä taikka hakkuita. Ihmisenkoskematon metsä on ylivertaisen paras hiilinielu ja - varasto. Tämä on kiistämätön tieteellinen fakta, ainakin kahdensadan ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen asiaa voi mahdollisesti tarkastella uudelleen. Terv. todenpuhuja
Näinhän se yleensäkin menee. Jos yhteiskunta edellyttää/toivoo jäseniltään luopumista oikeuksistaan harjoittaa vaikkapa elinkeinoaan muun yhteiskunnan hyväksi, niin on tietenkin kohtuullista maksaa siitä korvauskin. Miksi ihmeessä jonkun täytyisi uhrautua ilmaiseksi muiden hyväksi?
Tässähän voisi valtio maksaa metsänomistajille että eivät menisi palstalleen. Eikä tarvisi kaataa puita ollenkaan. Maksu tulisi sitten kerran kuussa ja maksetaan vain viljelijälle jolla peltoa myös. Kaupunkilaisille metsänomistajalle ei makseta mitään kun eivät muutenkaan mitään metsistä ymmärrä.
Puolelta toiselle huojuen kinkkaava perustelu siitä että tuki kuuluisi vain peltoa myös omistaville. Kaupunkilaismetsänomistajissa on keskimäärin parempia metsänhoitajia, silloin kun puhutaan siitä että metsä voi itsessään hyvin, ja on tehokas hiilinielu. Puiden poikasina nurinlaittajina, ja ns. tehometsätaloudenharjoittajina eivät niin aktiivisia kuin maalaiset. Monasti metsällä heille enemmänkin virkistys- ja kauneusarvoa. Maalainenhan haluaa useasti riipoa joka euron minkä vain irti saa: metsä harvennetaan kiireesti lapsuusasteella jo ja niistä saaduista (kuitu)puunpoikasista valmistetaan kinkeille aunuksenpyhintäpaperia, tuotto muutama satanen hehtaarilta, voivoi ja lämminleipä.
Kannattaa tuota kommenttia miettiä uudelleen. Kaupungin neliöhintaan tarvitaan yksi hehtaari päätehakkuu metsää verojen jälkeen.
Eipä ihme keneltä aukot löytyvät.
Yhteiskunnan todella kannattaa etsiä keinoja, joilla viljelijöiltä ostetaan palveluja, kovalla rahalla, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kyse on todella suuresta päästövähennysmahdollisuudesta. Suopeltoja voitaisiin esimerkiksi muuttaa juolukka- tai energiapelloiksi.
Ilmastopäästöjen vähentämiseksi, peltojen puuston istutus tukimuotoisesti
seuraaville 50 vuodelle saataisi antaa pienimuutoisen paluumuuto-aallon.
Autiotilojen tukemiseen ja väestön tasaamiseksi maakuntiin pois kaupunkeista.
On tärkeää, että peltojen hiilivaraston omistajuus säilyy viljelijällä ja hän pystyy hyödyntämään sitä liiketoiminnallisesti
Lisäarvoa voi jatkossa syntyä esimerkiksi hiilikaupan avulla tai lisähintana tuotteen brändäyksen kautta.
nnnnnnniiiiiiiihhhhhhh,
hömppäheinän kasvatuksesta,
pittee suaha vielä hiilikauppa rahhoo,
nnnnnniiiiihhhhhhhh...
ja sitähän tulee paljon...
Onko yjteiskunnassamme tehokkampi kerjäläisiä kuin nämä...
"yjteiskunnassamme".....
onko liikaa vaadittu jos vaikka osoittaisit olevasi kirjoitustaitoinen. Muut taitosi on jo nähty.
Voisiko auttaa:
Kolme miljoonaa uutta puuta ja 20 puistoa – Milano yrittää ratkaista hälyttävän saasteongelman vihertymällä https://yle.fi/uutiset/3-11220016?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Hyvä juttu, ei ku vaa Suomessakin vauhtia eri kuntiin.
Maksettaisiinko se hiilinielutuki oikeasti sen mukaan paljonko metsän hiilivaranto kasvaa, vai sen mukaan että jättää metsänsä koskemattomaksi?
Ne oman onnensa nojaan jätetyt metsät ovat usein aika surkeita rääseikköjä, joten niiden hiilen nieleminen on vähän kyseenalaista.
Jos taasen tukea maksetaan oikeasti suhteessa metsän sitomaan hiileen, niin siinä olisi jokin logiikka sentään.
Eli jos tehokkaalla metsänhoidolla saa metsänsä kasvamaan niin tuki olisi suurempi.
Vaan entäs sitten kun metsä tulee yli-ikäiseksi ja kasvu lakkaa. Tuenkin pitäisi päättyä.
Toki metsänomistaja voisi silloin vaikkapa hakata metsän paljaaksi ja upottaa puutavaran suohon tai vesistöön, ja uudistaa metsän niin että hiilen sidonta jatkuisi ja valtion maksamalle hiilnsidontapalkkio olisi yhä perusteltua.
Metsä kasvaa maksimaalisesti kiintoja (=nielee hiiltä ilmasta) silloin kun ihminen ei siihen kättään puuta ts. antaa sen olla rauhassa. Tällöin näet koko kasvuala taivaalle on käytössä ja maaperässä juuristo sakeinta, imemässä ravintoa maksimaalisesti. Tämä on kiistämätön fakta, joka muuta ajattelee, on väärässä tai pettää itseään; kuvittelemalla, että harvottu puusto kasvaisi enemmän (kiintoja/ha). Ei kasva. Kannattaa myös käsittää, että kuoleva/kuollutkin puu on yhä hiilivarasto. Vasta siinä vaiheessa, kun runko on maatunut täysin mullaksi, ovat puntit hiilidioksidin suhteen tasan: aikoinaan ilmasta imetty hiili on palautunut takaisin ilmakehään.
Terveisin todenpuhuja
Ihan puppua. On tullut nähtyä hoitamatonta metsää, ihan hirveää rääseikköä, isoimmat puut kaatuneet, harvaa ja huonokasvuista puuta pääosin pystyssä olevat. Lahoavien runkojen lämpöarvo ja sitä myöden hiilen sidonta hupenee nopeasti. Jos lahopuu ei kelpaa polttopuuksi niin ei siinä paljon hiiltäkään jäljellä ole. Hoidettu talousmetsä on tehokkain tuottamaan puutavaraa ja sitomaan hiiltä.
Sattuisiko olemaan tarjota jotain linkkiä tutkimusdatasta joka tukisi väitettäsi siitä että hoidettu talousmetsä on paras hiilensitoja. Muuten joudun valitettavasti pitämään sitä pelkkänä mielipiteenä, vailla totuusarvoa.
Minä pystyn kyllä laittamaan linkin omalle kirjoitukselleni. :)
Terv. todenpuhuja
Tässäpä sitä dataa
https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/metsat-ja-puunhoito/miten-hoidan-talousmetsaa/suomen-metsavarat-kasvavat-jatkuvasti/
https://www.luke.fi/mt-talousmetsien-puuntuotantoa-voidaan-tehostaa-merkittavasti/
https://www.luke.fi/uutinen/metsien-kasvu-150-miljoonaa-kuutiometria-vuodessa-mahdollista/
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvusta-pois-kolmannes-ja-hiilinielu-tukkoon/
https://yle.fi/uutiset/3-10686844
https://yle.fi/uutiset/3-10627915
Nuo ovat, Yleä lukuunottamatta, metsätalouden etujärjestöjen, tai niihin verrattavien kirjoituksia: Lukekin kun on maa-ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Elikä Kepun Leppä ohjeistaa sitä, jos nyt vähän kärjistää.
Tässä minun yksi linkkini:
https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua
No, loppuiko puheet? ;) Terv. Todenpuhuja
Kuvan 1 vertailussa hakkeen polton hiilipäästöt ovat suurimmat, ja maakaasu on ilmaston kannalta parasta polttoainetta. Kivihiilikin on ilmastoystävällisempää kuin puu.----
Kyllä metän hakkuu pitää lopettaa, niin ei tuu rahaa tutkijoille ja eivät siten möläyttele moisi a"totuuksia". Onneksi ajatelen ite, eikä tarvii kenenkää maksaa mitää.