Luonne / käyttäytyminen:
Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, ehdottoman ennakkoluuloton (ei ärsytystilassa), hyvin säyseä, tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla rohkeutta, taistelutahtoa ja kovuutta, jota seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta vaaditaan.
Suora lainaus liiton jalostus sivulta.
Täällä on paljon kritisoitu ,että saksanpaimenkoira ei ole seurakoira,no ei ehkä samassa mielessä kun villakoira,mutta rotumääritelmän mukaan sopii myös seurakoiraksi.
Minä olen sitämieltä,että saksanpaimenkoira voi saada paljon antoisamman elämän seurakoirana kun virkakoirana.
Seurakoiran elämä on kokonaisuudessaan suurta työtä kun sen tehtävänän on palvella isäntää/emäntää. Ulkoilla ja harrastaa omaksi iloksi.
Seurakoira nimike on saanut aika suppean käsitteen.Sohvakoira on pelkkä koriste jolla ei ole muuta tehtävää kun olla vaan.
Seurakoiralla on hyvin vaativa tehtävä,älkäämme aliarvoiko sitä.
Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, ehdottoman ennakkoluuloton (ei ärsytystilassa), hyvin säyseä, tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla rohkeutta, taistelutahtoa ja kovuutta, jota seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta vaaditaan.
Suora lainaus liiton jalostus sivulta.
Täällä on paljon kritisoitu ,että saksanpaimenkoira ei ole seurakoira,no ei ehkä samassa mielessä kun villakoira,mutta rotumääritelmän mukaan sopii myös seurakoiraksi.
Minä olen sitämieltä,että saksanpaimenkoira voi saada paljon antoisamman elämän seurakoirana kun virkakoirana.
Seurakoiran elämä on kokonaisuudessaan suurta työtä kun sen tehtävänän on palvella isäntää/emäntää. Ulkoilla ja harrastaa omaksi iloksi.
Seurakoira nimike on saanut aika suppean käsitteen.Sohvakoira on pelkkä koriste jolla ei ole muuta tehtävää kun olla vaan.
Seurakoiralla on hyvin vaativa tehtävä,älkäämme aliarvoiko sitä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onhan se sitä_kin_, mutta se ei musta saisi koskaan olla saksanpaimenen ensisijainen tarkoitus kun jalostuksesta puhutaan. Johan näitä valopääkenneleitä löytyy, joissa ominaisuuksia tietoisesti pyritään pehmentämään, että iso paha susi ei tarttis kunnon koulutusta pystyäkseen elämään yhteiskunnassa. Sitä tehään mitä kansa tilaa ja mennään mettään niin että rytisee.
Sinälläään seurakoira-määritelmässä olen sun kanssa samaa mieltä. Ikävä kyllä valtaosa väestöstä tuntuu mieltävän seurakoirakäsitteen niin, että siitä kasvaa tittelinsä mukaisesti mukava kumppani ihan itellään. Mun näkemyksen mukaan saksanpaimenen pitää pystyä muiden ominaisuuksiensa ohella olemaan myös seurakoira, mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Sitäpaitsi rotumääritelmä määrittää noi kaikki ominaisuudet yhteen pakettiin, yksilöön. Jos sakua liikaa seurakoiramaistetaan, niin taitaapi jäädä se kyky suojella ja vartioida pois. Ja jos ton perusteella joku katsoo, että on ihan ok kasvattaa ja myydä sakemanneja vaan ja ainoastaan lenkkikaveriksi, niin oma moraali olis syytä tarkistaa.
Sinällään mielenkiitoinen toi rotukuvaus. Miksi seurakoiralta vaadittaisiin taistelutahtoa tai kovuutta? :D
mikä on oikeesti seurakoira. Jopa kilpaileva suojelukoira on seurakoira,sillä ei ole mitään virkatehtävää.
Saksanpaimenkoiran jalostukseen mun mielestä pitäisi käyttää vain jalostustarkastettuja koiria,jolloin rodun kokonaisvaltainen luonne ja rakenne pysyisi tasapainossa.Missään nimessä en tarkoittanut,että luonne pitäisi olla pehmeä,ei ei.
Mutta halusin vain herättää ,että seurakoira ei aina tarkoita sitä pehmolelua.
tuoda asian esille juuri niin kuin itsekin sen ajattelen =)
Itselläni on sakunarttu ja ihan seurakoirana,siis mukana kaikkialla mihin koiran vain voi mukaan ottaa;lenkillä,sukuloi kanssani(niillä jotka ei tästä "susikoirasta" tykkää,ei tule juuri käytyä..),tallilla,ratsastus/ajolenkillä,uimassa,raveissa,hiihtämässä,marjassa,omia lapsia ei ole mutta leikkii milellään lasten kanssa jne. eikä parempaa seurakoiraa olekaan;jaksaa,tarkenee ja pysyy perässä koko päivän,mentiin sitten täyttä laukkaa tai kyykitään metsässä tunti tolkulla.
Seurakoiraa parempaa nimitystä en koiralleni keksi,mutta silti mielestäni Saksanpaimenkoiran rotumääritelmän mukainen.
Kun kävin pitkästä aikaa kurkkaamassa tuota rotumääritelmää,tosin ajattelin ensin, että Riva on lukenut rotikan kuvausta :), ja niinhän siellä todentotta lukee, että myös "seurakoiraksi".
oikeestaan vasta nyt kolahtaa miten mahtava rotu saksanpaimenkoira on.Onko mikään muu rotu niin monitaitoinen kun saksanpaimenkoira?
Ja siitä syystä taas kerran kiehun raivosta näitä paperittomia koiria kohtaan.
Ehkä pitäs vaan nauttia oman mahtavan koiran seurasta eikä surffata täällä ja huomata miten mätä tämä koiramaailma on.
Aivan ja meillä kun on aina olleet koirat käyttökoiria, vanhin pk-harrastuksista eläkkeelle jäänyt on nyt isännällä kanalintumetsällä.
Nostaa kuusenpersauksista piiloutuneet ja etsii haavakot.
Kuvittelin viime syksyisen reissun mielessäni, kun isäntä kertoo nukahtaneensa metsäreissulla tuntien kävelyn jälkeen, jollekin aurinkoiselle metsärinteelle ja koira oli nukkunut siinä kainalossa, kun sitten herännyt syvältä rinnasta kuuluvaan murinaan, koira seisoo vierellä jalat jäykkänä ja tuijottaa synkkään kuusikkoon, isäntä jo tapailee haulikkoa viereltään itselläänkin niskakarvat pystyssä (olivat karhujen asuinalueella) no metsästä oli astunut esiin kuitenkin vaan poroja.
Kuulostipa että oli kokenut koiran siellä enemmän turvallisuutta tuovan kuin sen aseen.
paperittoman koiran vika ole jos on paperiton koira! ja niistä jotkut on ihan yhtä hienoja ja hyviä kun paperillisetkin!!!!!!!!!!