Lammin rakenne on valmiina rakenteena hyvin mielenkiintoinen ja monilta osin esim. Siporexiin verrattuna erittäin kilpailukykyinen. Lammin suurin ongelmat tai ehkä oikeammin kysymykset Siporexiin vertailtaessa liittyvät rakenteen elinikään. Siporexista tiedetään että kestää pitempään kuin useimmat talonrakentajat, mutta Lammin kanssa historiaa on kovin vähän - toki 80-luvulta, mutta talon elinkaarella se on lyhyt aika.
Rakenne vastaa joidenkin tietojen mukaan teoriassa yksiaineista eli vesimolekyylit eivät huomaa betonin läpi mennessää aineen muuttumista polystyreeniksi ja näin ollen hengittävyys on ymmärtääkseni samankaltainen kuin kevytbetonilla. Onko asia oikeasti näin? Miten polystyreeni kappaleet kiinnitetään betoniharkkoon - jos sinne jää esin pieniä rakoja, kosteus pääsee sinne ymmärtääkseni tiivistymään ja pitkällä aikavälillä se tarkoittaa ongelmaa?
Siporexille taataan jogurttimiehen elinikä ja Lammille ymmärtääkseni 30 vuotta.. Onko jollain tähän Lammin elinkaareen liittyen oikeasti tietoa vai uskotaanko sinisilmäisesti että kestää pojalta pojalle?
Rakenne vastaa joidenkin tietojen mukaan teoriassa yksiaineista eli vesimolekyylit eivät huomaa betonin läpi mennessää aineen muuttumista polystyreeniksi ja näin ollen hengittävyys on ymmärtääkseni samankaltainen kuin kevytbetonilla. Onko asia oikeasti näin? Miten polystyreeni kappaleet kiinnitetään betoniharkkoon - jos sinne jää esin pieniä rakoja, kosteus pääsee sinne ymmärtääkseni tiivistymään ja pitkällä aikavälillä se tarkoittaa ongelmaa?
Siporexille taataan jogurttimiehen elinikä ja Lammille ymmärtääkseni 30 vuotta.. Onko jollain tähän Lammin elinkaareen liittyen oikeasti tietoa vai uskotaanko sinisilmäisesti että kestää pojalta pojalle?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Meinasitko että siporexin elinikä olisi pidempi kuin teräsbetonin?
Hommassahan ei siis ole kyse aineen kovuudesta, vaan sen kyvystä kestää ajan hammasta vastaan kemiallisessa mielessä. Onhan se teräsbetoni kovaa joo, mutta jos sitä alkaa joku "troijalainen" uuvuttamaan sisältä päin, niin sitten ollaan ihmeissään...Eli onko tuon Lammi-harkon elämää pystytty mallintamaan pitkällä ajan jaksolla? En oikein usko, että tuo 30-vuotta on suunniteltu kesto(vaan jotain enemmän), mutta missä tämä tieto luuraa?
katsopas linkki (http://www.rts.fi/ymparistoseloste/ysv01.htm)... taitaa olla siten, että siporex on ainut runkomateriaali, jolle luvataan käyttöiäksi n. 100 vuotta. Ei ollut muita talotoimittajia listassa (http://www.rts.fi/ymparistoseloste/ys_lista98.htm)
pidempikestoisia ongelmajätteitä, mutta eivät ainakaan toistaiseksi tarjoa niitä "jämerään rakentamiseen" kivestä ;D
Sorry nyt tämä minun huono provosointiyritykseni. Minulla kun ei ole ikinä varaa kivitaloon, niin puran pahaa mieltäni täällä anonyymillä palstalla.
terveisin
vuokra-asuja
Harri
eikä tarvitse todeta että tuli heitettyä hukkaan iso työmäärä ja jumalaton määrä rahaa sen toteamiseksi että ei ole hintansa väärtti asumismuoto tuo "oma kivitalo".
Pistetäänkö jo 80-luvulla rakennettuja Lammi-taloja nurin? Silloin se on sen elinkaari. Vai etkö ymmärrä mitä tarkoitetaan elinkaarella?
Lyhyt esimerkki: Olet ostanut uuden auton 1980, olet korjallut ja vaihtanut kuluvia osia tietyin välein, jopa maalauttanut sen, mutta nyt suhteessa saatavaan hintaan autoa ei kannata korjata; viet sen romuttamoon. Siinä on sen ajoneuvon elinkaari.
Aina keskustellaan pelkästään kosteuden tiivistymisestä, ei koskaan saman rakenteen kuivamisesta. Periaatteessa mikä tulee, myös lähtee, toki riippuu olosuhteista. Rakennushan hengittää.
Takuitahan annetaan monenlaisia ja suurin osa on pelkästään markkinamiesten muokkaamaa mielikuvaa ihmisille. Voinhan minä sinulle taata, että kuivassa tilassa pidetty ratakiskon pala kestää 300 vuotta. Jos talo on kiviaineksista tehty ja vielä onnistuttu tekemään se oikein, periaatteessa se kestää yli 100 vuotta, kevyesti.
Sellainen "liikenne" ja jatkuvat kosteuden yms. aiheuttamat muutokset runkorakenteissa nimittäköön sitä joku sitten "hengittämiseksi", ovat taatusti haitaksi, kuten on jo muualla maailmassa todettu (meillä ehkäpä jo 5-10 v. kuluessa). Heikentävät taatusti sitä rakennetta. Siksi on ehdottoman tärkeätä että kosteutta ei pääse rakenteisiin, ja viellä tärkeämpää se on kun materiaalivahvuuksia kasvatetaan joillain materiaaleilla "järjettömyyksiin" energiataloudellisuuden nimissä. Ja juntit hurraa :D
Mitä paremmin eristetty rakennus sen parempi kosteuskäyttäytyminen.
Ole hyvä ja kaivajokin fysiikan perusteos esille ja lue sieltä kohdat kosteus, faasimuutokset ja höyrynosapaine.
Ns. rakenteen hengittävyys on kyllä täysin markkinoinnin luomaa humpuukia, mutta hyvin se termi kaupaksi on käynyt.
ei ala sen ostamisesta.
Tuotteen elinkaaren vaiheet ovat:
raaka-aineiden otto luonnosta
valmistus tai jalostus
jakelu ja kuljetukset
käyttö ja kunnossapito
uudelleenkäyttö ja kierrätys
jätteiden käsittely
yksityskohdat eivät tätä kirjoittajaa haittaa.
Pää-asia hänelle on, että kaikki menee kuitenkin pieleen, tekipä sitten kuka tahansa ja mitä tahansa.
tuntuu olevan yleisin yllätys pumppuvalujen hinta. Minun taloani pystyttäneet kaverit sanoi, että melkein säännöllisesti aletaan tinkaamaan suurempia kertavaluja kun ensimmäinen betonilasku tulee.
Tuo rosteri juttu lienee huuhaata puhtaimmillaan. Kivitaloissa sisäkuori on kantavarakenne ja sehän on aina kuiva. Ulkokuoressa voi joskus kosteus tilapäisesti nousta, mutta ainakaan vielä ei ole tiedossa sen aiheuttaneen ongelmia.
Lammitalon hintaa nostaa myös noin 10% suurempi työmenekki. Lähde: Rakennusosien kustannuksia kirja.
Maxitin Leca design raudoitteet on muuten haponkestävää tavaraa.
Lammitalossa tuo harkko paketti maksaa saman kuin muissa harkot ja laastit. Eli käytännössä hinnan ero on muutaman tonnin luokkaa Lammi/Sipo/kevytsora.
Ja kyllä kaikki harkkotalot sen sata vuotta kestää. PL Palikka.
Mutta tottakai niitäkin jotuu joskus huoltamaan, eli esim uusinta rappaus on ajankohtainen heti 2050-2060.
Samoihin aikoihin on vaihdettava myös ikkunat.
"Ja kyllä kaikki harkkotalot sen sata vuotta kestää. PL Palikka. "
Onko tuohon väittämään jotain perusteita? Olen suunnittelemassa taloa Ouluun ja käynyt katseleen noita palikka/M.Alanderin eps-harkkosysteemejä. Miksi ne olisivat niin huonoja?
elinikään monikaan meistä ei taivu, ja toisaalta keskiverto kivitalon rakentaja on varmasti lähempänä 40 kuin 30. Joten miksi murehtia kestääkö se sata vuotta vai "vaan" 70? Jälkipolvet voivat hakea aikanaan aivan erityyppisiä rakennusmuotoja tuolloin, ja veikkaan että lvis -muutoksetkin tekevät tuolloin aika ison osan talolle peruskorjaus kuluja. Joku voikin ottaa purku-urakan alueen ainoasta "wanhasta" byggasta ja hups, siinä meni aikanamme suurella rakkaudella tehty "ikitalo".
Sori nyt skeptisyyteni ja itse olen paljon pohdiskellut kummasta teen, mutta jos "ikuista" elämää kaipaa ja sitä että joku muisto jäisi jälkeemme, niin sitten vaan vällyihin ja jälkipolvea väsään. Ne kun taitavat olla ainoa mitä meistä tänne jää pidemmällä aika välillä. Isoisäni teki aikoinaan erittäin perustellisesti kivitalon, jossa on asbestia ja johdot vanhat. Silloin -50 paikkeilla talo oli moderni ja ainoa kivitalo naapurustossa; nyt ainoa johon ei ole tehty mitään muuta kuin uusi katto 80 luvun puolivälissä. Talo on auttamattomasti vanha ja kaikki (putket, sähköt, iv, asbestit pois jne) pitäisi uusia, ongelmana onkin vanhanaikainen pohjaratkaisu joka ei sovi nykypäivään. En tiedä "huoliiko" ketään taloa 20 - 30 vuoden päästä, kun vanhempani siitä viimeistään lähtevät. Talo on varmaan ulkoa kuin uusi tuolloinkin (runko ja katto), mutta sisältä aatamin aikaa.
Hienoa että moni haluaa tehdä hyvää ja kestävää, mutta ei Helsingin keskustankaan taloista niin moni ole 1800 -luvun puolelta, joten ok -talojen elinkaari tuskin sinne heilahtaa. Jos ei sitten tehdä kartanoratkaisua, jonka pitää yllä varakas porukka aina. Eihän hirsirunkoisistakaan tosi wanhoista ole jäljellä oikeastaan kuin kartanot ja pappilat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta...
Vaikea vaan uskoa, että Lammikaan jäisi 30 vuoteen, sillä ei se ole kakkoslaatua, kuten 70 - 80 luvun betonielementit usein olivat. Eriasia onkin se, että kannattaako tuosta nyt niin suurta huolta kantaa?
Voiko joku kertoa mitä talon hengittävyydellä tarkoitetaan? Kosteutta ei saa päästään mihinkään rakenteeseen ja se hoidetaan alipaineisella ilmastoinnilla. Hengittävyys on kauppiaiden keksimä termi ongelmaan jota ei nykyaikaisissa taloissa ole ja tuntuu myyvän hyvin...
Hengittävyys on terminä huono, mutta sillä tarkoitetaan vesihöyryn vapaata liikkumista rakenteessa, ulkoseinissä ja yläpohjassa, ja tämä tapahtuu ihan itsestään lämpimästä kylmää kohti eli sisältä ulos. Rakenne sallii diffuusion (oikea termi rakennusfysikaaliselle ilmiölle) ja tämä koetaan tiettynä viihtyisyytenä ja asumismukavuutena.
Vastakohta on hengittämättömyys eli muovia tai muovieristeitä sisältävät rakenteet.
Sandwich-rakenteessa (johde-eriste-johde)vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ulkokuoren. Kosteuden tuulettamiseksi ulkokuoren ja eristeen väliin on säädetty muuratussa rakenteessa 3 cm:n tuuletusrako. Jos tätä ei ole, vesi jäätyy kovilla pakkasilla ja jää puolestaan rapauttaa ulkokuorta. Ilmiötä kutsutaan pakkasvaurioksi.
rakenteen täytyy kestää em. kosteuden kulkeutuminen rakenteen lävitse.
Ruotsista on huonoja kokemuksia ns. hengittävistä ekotaloista... joissa on käytetty orgaanisia aineita.
Alipaineistus ei poista sitä luonnon ilmiötä jossa kosteus pyrkii tasaantumaan kahden tilan välillä.
Alipaineistus ainoastaan estää ilman virtausta sisältä ulospäin, ei kosteuden.
Hengittävyys on monasti väärinkäytetty termi. Oikeasti sitä kait pitäisi käyttää VAIN silloin kun puhutaan rakenteista jotka sitovat itseensä (luonnon solurakenteet) kosteutta ja kykenevät myös vapauttamaan sitä.
Talojen hengittävyyteen ei pidä mennä sotkemaan esim. hiilidioksidijuttuja. Kivitaloissa, kuten esim siporex ja lammi, vesihöyryä voi olla rakenteen huokosissa, mutta se ei sitoudu kuten luonnon solurakenteissa. Toimivia rakenteita nekin, kuitenkin.
Kosteus tiivistyy kun kastepiste saavutetaan.
Eli vesihöyryn kulkiessa seinän läpi, se talvella tiivistyy vedeksi siellä jossain.
Esim. Lammi: vesihöyryä kulkee rakenteen läpi erittäin vähän, vaikkakin rakenne on höyrynsuluton. Missään kohtaa rakenteessa ei ole sellaista tilannetta jossa vesihöyry kohtaisi "yht äkkiä" kulmän pinnan, joten sen erittäin vähäisen vesihöyryn tiivistyminen tapahtuu minne sattuu rakenteen sisässä, lähinnä EPS:n sisässä.
Esim. Siporex: siporex läpäisee vesihöyryä voimakkaammin kuin Lammin velubetoni. Missään kohtaa siporex rakenteessa ei ole sellaista tilannetta jossa vesihöyry kohtaisi "yht äkkiä" kulmän pinnan, joten vesihöyryn tiivistyminen tapahtuu minne sattuu rakenteen sisässä.
Kosteus tiivistyy vedeksi kohdatessaan eristeen jälkeisen kylmän ulkokuoren. Tästä syystä muuratussa rakenteessa on tuuletusrako ja seinän alaosassa aukot (veden poistamiseksi) tai elementtiseinässä uritettu villaeriste, jos kallista erillistä ulkokuorta ei tehdä.
"Kosteus tiivistyy vedeksi kohdatessaan eristeen jälkeisen kylmän ulkokuoren."
Miten se ulkokuori olisi eristeen ulkolaitaa kylmenpi?
Talvella kastepiste on EPS:ssä miltei aina. Silloin kun se ei ole EPS:ssä, se on huokoistetussa betonissa.
"Tästä syystä muuratussa rakenteessa on tuuletusrako ja seinän alaosassa aukot (veden poistamiseksi)"
Rakenne poikkeaakin melkoisesti valuharkosta jossa ei ole rakoa eristeen ja ulkokuoren välissä ja jossa eristeen ja sisä & ulkokuoren vesihöyryn vastustuskyky on lähellä toisiaan.
"tai elementtiseinässä uritettu villaeriste, jos kallista erillistä ulkokuorta ei tehdä."
Villa on mielestäni kosteusteknisesti EPS:ää huonommin toimiva eriste kahden tiiviin betonikerroksen välissä.
Betonielementtiomakotitaloissa vesi ei pääse poistumaan ulkoilmaan koska elementit juotetaan alapäästään anturaan.
Kerrostaloissa moiset uritukset toiminevat tuuletusrakona ... jotenkin.
Nähdäkseni lammiseinän rakenne on aivan yhtä lähellä/kaukana siporex seinää kuin betonielementtitalon seinää.
Ja onpa nuita rapattuja ilmaraottomia vanhoja OKT talojakin edelleen "hengissä"...
mutta perustuukiin ulospäin harvenevaan rakenteeseen sekä "huonoon" lämmöneristävyyteen, pitää ulkokuoren paaaaljon lämpimämpänä kuin hykyisissä tuulettumattomissa kerrosrakenteissa.