Help!
Meillä on ihana koira, jo kuusivuotias paimenkoirarotu, jonka kanssa tehdään pitkiä lenkkejä, joka päivä vapaana metsässä, tokoa, hajutyöskentelyä, joskus paimennusta. Koen että koira on unelmakoirani kaikin puolin muuten ja tottelee todella hyvin, on kiltti jne ei vedä hihnassa tms. Ei vihainen, antaa leikata kyntensä. Näkisin koiran aika pehmeänä ja terävänä.
Ainoa ongelma meillä on perheen kotoa lähteminen, jolloin koira haukkuu aivan vimmatusti. Joskus haukkuminen ja koiran selkeä stressaantuminen alkaa jo reppua pakatessa. Haukkuminen kestää jokseenkin sen aikaa kun pääsen rappumme ulko-ovelle. Tämän jälkeen poissa-olon aikana koira on hiljaa, olemme nauhoittaneet, tuhahtelee ehkä vähän rapun äänille, thats it, ei tee tuhojaan. Kerran kun kävin kurkkaamassa olkkarin ikkunasta, nukkui selällään pedissään. Ei siis pitäisi olla ahdistunut yksinolosta. Vain lähteminen on valtava draama.
Parin minuutin haukku olisi vielä siedettävä, mutta nyt koira on alkanut näykkiä ja hyppiä päin yli kuusikymppistä äitiäni, jolla koira on usein hoidossa jos olemme työmatkoilla ja joskus muuten vaan, koska hän kovasti koirasta pitää. Äitini on kokenut koiraihminen ja viileäpäinen, joten ei hätäänny, mutta tietenkin olisi mukavampaa jos koira siellä ollessaan antaisi hänen lähteä harrastuksiinsa rauhassa. Kaiken lisäksi koira on aivan maksimissaan ja harvoin kuusi tuntia yksin, usein vain pari, kolme tuntia. Myös koiran ollessa meillä kotona se joutuu hyvin harvoin olemaan paria tuntia enempää täysin yksin, sillä olemme mieheni kanssa kotoa tietokoneella työskenteleviä yrittäjiä.
On yritetty "siedättää" niin, että mennään aina välillä rappukäytävään ja tullaan takaisin, pakataan laukkua etukäteen jne. Ei ole auttanut.
Onko teillä kokemusta tällaisesta, mistä voisi johtua, ja onko joku selättänyt tämän ongelman joskus ja miten? Itse olen ajatellut, että paimenkoirana raivostuu kun lauma hajoaa, enkä ole millään keksinyt miten sen saisi tästä pois koulutettua, kun palkinto, eli henkilö jonka koira haluaisi jäävän, lähtee kuitenkin.
Pahentaisiko joku sitruunavesisuihkaus suihkepullosta vain pehmeän koiran käytöstä? Ensisijaisesti olen huolissani koiran käytöksestä äitiäni kohtaan, hän joutuu käyttämään pyykkikorin kantta kilpenä lähtiessään kotoa :´D Onneksi koira ei ole kookas rotu vaan painaa vain 16kg... Meillä kotona koira ei hypi tai näyki, haukkuu vaan valtavasti.
Meillä on ihana koira, jo kuusivuotias paimenkoirarotu, jonka kanssa tehdään pitkiä lenkkejä, joka päivä vapaana metsässä, tokoa, hajutyöskentelyä, joskus paimennusta. Koen että koira on unelmakoirani kaikin puolin muuten ja tottelee todella hyvin, on kiltti jne ei vedä hihnassa tms. Ei vihainen, antaa leikata kyntensä. Näkisin koiran aika pehmeänä ja terävänä.
Ainoa ongelma meillä on perheen kotoa lähteminen, jolloin koira haukkuu aivan vimmatusti. Joskus haukkuminen ja koiran selkeä stressaantuminen alkaa jo reppua pakatessa. Haukkuminen kestää jokseenkin sen aikaa kun pääsen rappumme ulko-ovelle. Tämän jälkeen poissa-olon aikana koira on hiljaa, olemme nauhoittaneet, tuhahtelee ehkä vähän rapun äänille, thats it, ei tee tuhojaan. Kerran kun kävin kurkkaamassa olkkarin ikkunasta, nukkui selällään pedissään. Ei siis pitäisi olla ahdistunut yksinolosta. Vain lähteminen on valtava draama.
Parin minuutin haukku olisi vielä siedettävä, mutta nyt koira on alkanut näykkiä ja hyppiä päin yli kuusikymppistä äitiäni, jolla koira on usein hoidossa jos olemme työmatkoilla ja joskus muuten vaan, koska hän kovasti koirasta pitää. Äitini on kokenut koiraihminen ja viileäpäinen, joten ei hätäänny, mutta tietenkin olisi mukavampaa jos koira siellä ollessaan antaisi hänen lähteä harrastuksiinsa rauhassa. Kaiken lisäksi koira on aivan maksimissaan ja harvoin kuusi tuntia yksin, usein vain pari, kolme tuntia. Myös koiran ollessa meillä kotona se joutuu hyvin harvoin olemaan paria tuntia enempää täysin yksin, sillä olemme mieheni kanssa kotoa tietokoneella työskenteleviä yrittäjiä.
On yritetty "siedättää" niin, että mennään aina välillä rappukäytävään ja tullaan takaisin, pakataan laukkua etukäteen jne. Ei ole auttanut.
Onko teillä kokemusta tällaisesta, mistä voisi johtua, ja onko joku selättänyt tämän ongelman joskus ja miten? Itse olen ajatellut, että paimenkoirana raivostuu kun lauma hajoaa, enkä ole millään keksinyt miten sen saisi tästä pois koulutettua, kun palkinto, eli henkilö jonka koira haluaisi jäävän, lähtee kuitenkin.
Pahentaisiko joku sitruunavesisuihkaus suihkepullosta vain pehmeän koiran käytöstä? Ensisijaisesti olen huolissani koiran käytöksestä äitiäni kohtaan, hän joutuu käyttämään pyykkikorin kantta kilpenä lähtiessään kotoa :´D Onneksi koira ei ole kookas rotu vaan painaa vain 16kg... Meillä kotona koira ei hypi tai näyki, haukkuu vaan valtavasti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hommatkaa toinen koira kaveriksi :)
Auttaa asiaan varmasti sillä koira on koiran paras kaveri.
Hei, kiitos vastauksesta! Täytyy miettiä, tuossa voisi olla perää :)
Onko kukaan vaivautunut kommunikoimaan koiran kanssa ymmärrettävästi ja tehnyt selväksi, ettei ihmisiä päin hyppiminen ole missään tilanteessa sallittua? Kilpien käyttö ja muu ruumiillinen estely ei todellakaan ole koiralle merkki siitä, ettei niin saa tehdä, vaan pikemminkin pahentaa hyppimistä. Luulisi kokeneen koiranomistajan näin yksinkertaisen asian ymmärtävän.
Kyllä on kielletty ja kielletään aina, muristu, näytetty hampaita jne. Koira menee niin tiloihin ettei siihen saa kontaktia kunnolla. Millä tavoin sinä tekisit selväksi ettei saa hyppiä vasten?
Tai no, murisemista ja hampaiden näyttämistä olemme vain kokeilleet, eivät ole käytössä niinkään. Olemme myös opettaneet vasten hyppimisestä pois kääntämällä selän ja viemällä huomion pois koirasta jos koira hyppii vasten. Hyvin on toiminut, eikä koira muuten vasten hypikään. Lähtötilanne äitini kanssa on poikkeus.