Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Tunnesolmuille

    Maailman rakastavaiset.

    Kaunis tarina aina aluillaan
    Olisi oltava varuillaan
    Vihreät niityt, aurinkoinen sää
    Tummat pilvet kauas jää

    Kuluu vuosi, ehkä kaksi
    Kaikki muuttuu vaan paremmaksi
    Kaiken jätin, tahdoin antaa
    Kohta joudun taakkaa kantaa

    Huumaava tunne on petollinen
    Sen taakse jää se todellinen
    Liian kiltti, pelkkää hyvää
    Silmät kiinni nyt huokaan syvään

    Aika parantaa, minä en
    Rakkaus on taakka niin todellinen
    Miten sellainen olla voin
    Koska saan mitä aina toivon

    Tahdonko hyvää, tahdonko pahaa
    Omaa oksaani sisimpäni sahaa
    Mukana tippui se tärkeä tyyppi
    Oikeutetusti hän minua syytti

    Yksin en tahtoisi olla
    Niin väittää sairas polla
    Tahdon repiä pahan pois
    Silloin itsensä löytää vois

    Ystävät rakkaat kuulkaa tää
    Voi kuinka kaipaankaan elämää
    Oma tie, varmat jalat
    Opetella aion mieleni salat

    Paljon on kaunista mennyt pois
    Unohtaa kaikkea en mitenkään vois
    Enemmän on kuitenkin jäljellä vielä
    Sen minä muistan sitä en kiellä
    1118
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Kauniisti kirjoitettu. Ajattelemisen aihetta varmasti monelle tässä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Maailman rakastavaiset.

    Kaunis tarina aina aluillaan
    Olisi oltava varuillaan
    Vihreät niityt, aurinkoinen sää
    Tummat pilvet kauas jää

    Kuluu vuosi, ehkä kaksi
    Kaikki muuttuu vaan paremmaksi
    Kaiken jätin, tahdoin antaa
    Kohta joudun taakkaa kantaa

    Huumaava tunne on petollinen
    Sen taakse jää se todellinen
    Liian kiltti, pelkkää hyvää
    Silmät kiinni nyt huokaan syvään

    Aika parantaa, minä en
    Rakkaus on taakka niin todellinen
    Miten sellainen olla voin
    Koska saan mitä aina toivon

    Tahdonko hyvää, tahdonko pahaa
    Omaa oksaani sisimpäni sahaa
    Mukana tippui se tärkeä tyyppi
    Oikeutetusti hän minua syytti

    Yksin en tahtoisi olla
    Niin väittää sairas polla
    Tahdon repiä pahan pois
    Silloin itsensä löytää vois

    Ystävät rakkaat kuulkaa tää
    Voi kuinka kaipaankaan elämää
    Oma tie, varmat jalat
    Opetella aion mieleni salat

    Paljon on kaunista mennyt pois
    Unohtaa kaikkea en mitenkään vois
    Enemmän on kuitenkin jäljellä vielä
    Sen minä muistan sitä en kiellä

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu