On tää vittumaista tää naapureiden nipotus ja kyttäys! Vikistään jos meidän lapset juoksee käytävissä ja joskus leikkisästi soittavat ovikelloja. Valitetaan jos lapsemme rattaat on joskus käytävässä; ei niitä nyt sisään voi viedä kurakelillä! Tullaan valittamaan jos lapset kiljuu ja huutaa kotona, minkä me huonolle seinämateriaalille voidaan. Kyllä nää lapsettomat vikisijät ovat oikeita surkimuksia!
Saakelin nipottajat!
lapsiperhe
91545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ai että soitellaan turhan päiten ovikelloja? Ja siitäkö ei saisi asiallisesti huomauttaa?
Rattaiden pitäminen käytävässä taitaa olla paloturvamääräysten vastaista.. Käytävät kun pitäis olla vapaana rojusta jonkin pahemman tilanteen varalta. Olisko syytä harkita vaikka fillarivarastoa?
Vai oliko tää trolli?
Kirjoittaja taitaa vielä itse käydä kiusallaan soittelemassa naapureiden ovikelloja ;)
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta muistan hyvin ajan jolloin olimme koko perhe "häirikkönaapurin" hampaissa, Hassuin juttu oli että hän oli kohtalaisen nuori alle 40 ja kahden pojan äiti. Hän ja hänen siskonsa asuivat vastapäisillä tonteilla ja terrorisoivat koko katua. Tällä "korttelipoliisilla" oli itsellään teini ikäinen poika joka teki kaiken maailman kolttosia - hän eksyi väärään seuraan, jossa ryypättiin,tapeltiin, varasteltiin ja jopa puukotetiin erästä ulkomaalaista poikaa.
Kun tuli puhe puukotuksesta tämä pojan äiti oli aivan kauhuissaan että mitä siitä nyt sellasta meteliä pitää, se puukkokin oli ihan pieni!!!
Ja siks toisekseen se ulkomaalainen oli kuulemma puhunut jotain tälle jengille, ja se oli syy puukotukseen MEILLÄHÄN EI KAIKEN MAAILMAN NOKINAAMOJA SIEDETÄ!!!
Toinen poika oli ihan mukava ja urheilullinen, mutta jostain syystä hirvittävä kateus ja joka asiaan puuttuminen oli hänen ja hänen sisarensa elämän tarkoitus.
Saimme nimettömiä haukkumakirjeitä, samoin kuin pari muutakin naapuria, Puhelimessa saimme kuulla olevamme perseläpiä ja vittumaisia ihmisiä ja sen sellasta. Me emme koskaan sanoneet sanaakaan-olen sitä mieltä että tyhmien ihmisten kanssa ei kannata riidellä!!!
Joka kerta tavatessamme sanon edelleen kohteliaasti Terve ja hymyilen kauniisti.
Varsinkin nuorinta poikaamme joka oli silloin ekaluokkalainen tämä rakas naapuri kohteli todella ilkeästi. Onhan poikamme ollut aina vilkas ja hyvin sanavalmis tapaus, mutta se miten tämä naapuri kertoi kaikille pojan kavereille osittain perättömiä juttuja oli 7-vuotiaalle pojellemme todella kova paikka. Onneksi poika on aina ollut sisukas ja häntä eivät toiset ole koskaan kiusanneet - vaikka niitä juoruja oli, niin poika kulki pää pystyssä eikä välittänyt.
Koko juoruaminen alkoi siitä, kun pojallamme oli lapsena todella paha reflux,eli vatsassa oli vika jonka takia ruoka ei tahtonut pysyä sisällä. Pojan oli syötävä puolen tunnin välein jotakin pientä, se oli ainoa keino saada ruoka pysymään sisällä. No eihän sen ikäinen jaksa ajatella jatkuvaa syömistä, joten minulla oli tapa antaa esim. jogurttia lusikalla suuhun aina kun poika hetkeksi malttoi leikeistään pysähtyä.
No rakas naapurimme kertoi kaikille pojan koulukavereille että "ajatelkaa Petteriä(nimi muutettu) syötetään edelleen eikä se osaa itse syödä. Koulussa tietenkin oli asia jo opettajan kanssa puhuttu selväksi - poika söi sen minkä pystyi, joskus hyvinkin vähän.
Kaipa naapuri oli hyvin pettynyt kun kukaan ei alkanutkaan kiusaamaan poikaamme asiasta.
Mutta muistan ne itkut ja univaikeudet, ja painajaiset jotka poika joutui kokemaan kotona,
Hän oli ennen aina pitänyt paljon tästä naapurista ja leikkinyt paljon hänen poikiensa kanssa, vaikka olikin muutamaa vuotta nuorempi.
Hän kyseli jatkuvasti että miksi Tarja vihaa häntä. Se suru mikä näistä puheista ja ilkeyksistä tuli oli todella raskasta katsottavaa.
Koskaan en silti asiasta kyseisen henkilön kanssa keskustellut - mitä se olisi hyödyttänyt, riita olisi vaan tullut entistä enemmän.
Aikaisemmin pojat olivat olleet hyviä ystäviä keskenään-varsinkin vanhempi poikani oli hyvin paljon tekemisissä naapurin poikien kanssa, ja me otimme moneen kertaa naapurin pojat mukaamme laskettelemaan pohjoiseen.
Kaipa naapuri sitten kadehti niin paljon että alkoi kertomaan meistä perättömiäkin juttuja.
He itse olivat jatkuvasti soittamassa poliisille joka asiasta, jos auto oli parkkeerattu heidän mielestään huonoon paikkaan oli soitto poliisille aina selvä, jos jonkun kissa sattui näkymään pihalla oli heti postilaatikossa haukkumakirje, jos jollekin tuli vieraita vietiin autojen tuulilasiin kirouksia sisältävä viesti väärin parkkeeramisesta, erään naapurin kesäjuhliin tuli poliisi, koska he ilmoittivat häiritsevästä melusta, itse he veivät kaiuttimet ulos kun eräs naapuri oli mennyt valittamaan metelistä, koska oli yötyössä ja he soittivat kovaan ääneen musiikkia, sen jälkee kyllä musiikki kuului kun kaiuttimet huusivat pihassa täysillä!
Satoja muitakin valituksia, kyttäämistä, haukkumista, kiroilua, uhkailua-kaikkea sitä oli meidän rauhallisen kadun terroristien mielipuuhaa- heillä ei varmaan omaa elämää ollut lainkaan, he elivät pelkästään naapurien haukkumisella, he huomasivat jo eräästä 4 vuotiaasta tytöstä että hänestä tulee isona ihan selvästi huora!!!!
Lopulta aloin sääliä heitä - ei varmaankaan ole helppoa elää jos koko maailma pyörii siinä mitä naapurit ja naapurin "kakarat" tekevät.
Minulla ei ole enää 10 vuoden jälkeen minkäänlaisia kaunan tunteita heitä kohtaan, vaikka toinen siskoista muutti pois niin kyllä sama meno jatkuu edelleen - me olemme onneksi päässeet helpolla, koska emme koskaa reagoineet asiaan millään tavalla.
Lapsemme ovat aikuistuneet ja muuttaneet pois kotoa, nuorin asuu vielä täällä tyttöystävänsä kanssa.
Meillä menee hyvin en tiedä meneekö naapurillamme.
Lisään vielä omaan kirjoitukseeni, että sinun oma kielenkäyttösi varmaankin provosoi naapureitasi entisestään.Mietin oletko kirjoittanut tämän ihan
oikeasti itsestäsi, vai oletko itse se "nipottava naapuri"?
Kaivakaa ne herneet nenistänne ja viekää kersanne keskitysleirille kasvatettavaksi, rahat saatte tietysti sossusta.
Älkää nyt sitten käsittäkö väärin, pidän itse lapsista kovasti mutta se ovikellojen rimputtelu on raivostuttavaa, eräänkin kerran olen juossu ovelle turhaan....kiitos lapsien....
Seuraavan kerran kun te taas ähellätte seksipuuhissa lisää penikoita tehdäksenne, tulen ja rämpytän teidän ovikelloanne niin että soi ja raikaa Kuusamoon asti. Lisäksi huudan kuuluvalla äänellä että vieläkö sitä huoraa voi tulla panemaan, vai joko on haarakonttori menossa kiinni.
Joskus kun tulen humalassa kotiin ja tuntuu siltä että on ihan pakko laatoittaa lattioita, taidankin oksentaa teidän rattaisiinne, kun ovat niin sopivasti hollilla.
Lisäksi sitä kiljumista ja huutoa kuunnellessa olen tietysti monta kertaa aikonut jo soittaa sossuun, sillä aivan selvästi pahoinpitelette siellä lapsianne. Raiskaako se miehenpuoli niitä, vai itsekö äitee vyöllä vetelee?
Tai jos se sikojen vinkuva huuto kuuluu lapsista ihan oma-aloitteisesti, niin ehkäpä sitten vain laitan stereoihin Säkkijärven polkkaa ja väännän nupit kaakkoon. Enhän minäkään sille mitään mahda että on ohut seinä, vai mitä?
Vaihtoehtoisesti voisin toki huudattaa vaikka oopperaa tai Hitlerin puhetta, tuolla kun joku jo sellaisenkin vaihtoehdon oli esitellyt...
Ei musta ole nipottamista, jos joku ei tykkää siitä,että kakarat juoksee ja kiljuu rapussa. Ite joutunut kärsimään tuosta(kin) ja kyllä se alkaa aika nopeesti ottaa päähän...
Eikä kaikki halua altistua samanlaiselle elämälle kuin kys.lapsiperhe- mua ei ainakaan kurittomat kakarat ja paskavaipat kiinnosta...;) (vetäkää nyt perheelliset sitte tostakin herne nenään)
taitaa muuten olla koko kirjoitus provo...?