Kela ei noudattanut perustuslain 12, 21 ja 107§ sekä toimi julkisuuslain vastaisesti. Tein asiasta halllintokantelun jota Kela kieltäytyi käsittelemästä ja väitti toimineensa lain mukaisesti. Antaako jokin lainkohta viranomaiselle oikeuden kieltäytyä käsittelemästä hallintokantelua?
Hallintokantelun käsittelystä kieltäytyminen
Anonyymi
2673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kyllä se kokoomus suhmureiden säätämä pykälä vapauttaa nämä kaikesta vastuusta.
Mikähän sellainen pykälä olisi?
Hallintoasiat käsitellään perustuslain ja hallintolain myötäisesti.
Kela yhä edelleen (vaikka niin luulee) ei ole lakeja ylempi instanssi.
Jollei kela noudata lakeja, niin rikosilmoitusta kehiin taikka sitten haastettava kela oikeuteen.
Et sinä kirveen kanssa saa asiaasi käsitellyksi. Jos Kela ei mielestäsi ole noudattanut lakia voita vain tehdä kantelun.
Kun hallintokantelua ei käsitellä niin siitä voi tehdä kantelun oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelun tuloksena olevalle mahdolliselle huomautukselle joukkonauretaan Kelan kahviossa mutta muuta seurausta siitä ei ole. Onhan se tavallaan hyvä asia sekin kun tuottaa iloa muuten niin ankeaan virastoelämään, huonoa tuossa on se että laillisuusvalvoja tekee itsestään pellen kerta toisensa jälkeen. Voit tosin tehdä vielä hallintokantelun Kealle niin sitten laillisuusvalvojan kantelussa tulee enemmän moitteita ja vielä suuremmat naurut. Näin iloisesti toimii virkavastuu suomessa. Joissain sivistys- ja oikeusvaltioissa kuten Kiinassa ja Pohjois-Koreassa on virkanilkkejä jopa teloitettu lain vastaisista virkatoimista.
Vakiohäirikkö on taas mieliaiheessaan virkanilkkeineen ja pitäessään Pohjois-Koreaakin sivistysvaltiona. Jukka Pasasen oli oikeuskanslerina v. 1981-2001. Jäädessään eläkkeelle hän kertoi, että 20 vuoden aikana hän oli saanut 18.000 kantelua eri virkamiehistä, niistä oli yksi (1) johtanut syytteeseen, eli virkamies ei ollut noudattanut lakia. Huomautuksia oli tietysti annettu enemmänkin. Syy tähän oli se, että asia voidaan ratkaista muullakin tavalla, kuin sillä, mitä kantelija väittää, tai esittää syyllistymättä rikokseen, tai virheelliseen menettelyyn.
Monien kantelijoiden hihna hinkkaa myös tyhjää, eikä heidän lain tuntemuksella voi kehua.
Virkamiehet eivät tietystikään ole virheettömiä. Sen on tiennyt myös Eduskunta säätäessään lakiin sen, että tuottamuksena tehty vähäinen virhe ei ole rikos, jota kantelevat änkyrät eivät näytä tietävän.
Suomi on tunnetusti myös purnareitten luvattu maa. Tätä osoittaa jo se, että yksi EU:n pienemmistä kansoista työllistää kanteluilla EIT:tä eniten.
AJATELLA, oikeuskansleri joskus vuonna 0 ja viis, on havainnut 18 000 valituksen joukosta yhden ainoan toimia vaativan kantelun, koska on ollut niin silmiinpistävän paha, ettei ole voinut millään ohittaa, jos päätyy julkisuuteen, niin hänenkin pallinsa on vaarassa.
Aivan, eduskunta tosiaankin on ollut kaukaa viisas, josko joku heistä joskus päätyy (poliittinen ura lössähtää taikka tulee ilmi jokin muu) virkatasoiseen tehtävään, niin ei voida ainakaan syyttää.
Miten se menikään korppitanssi? "nokkaa sinä tuolta, nokkaan täältä emme osu toistemme silmiin, nokkaa kuin vierasta sikaa, hänhän on vain paistilihaa".
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Selittäisitkö ensiksi keneen kalahti ja kuka älähti?
Lukemansa ymmärtäminen olisi hyvä apu, ettei älähtelisi..
Vakioidiootti taas vauhdissa haukkumassa muita keskustelijoita. On tainnut taas joku hoitaja tehdä virkavirheen kun on päästänyt sen pakkopaidasta. Vakioidiootti ei vastaa alkuperäisen kirjoittajan kysmykseen eikä ota muutenkaan kantaa itse asiaaan kun ei siitä mitään ymmärrä. Vakioidiootin hihna luistaa pahasti tai on jopa kateknnut tai ainakin on poissa paikaltaan kun ei ymmärrä sitä että jokainen kantelu käsitellään erikseen eikä niillä vuosina 1981-2001 käsitellyillä 18.000 kanteluilla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Nykyisin noita kanteluita tehdään moninkertainen määrä ja muutama niistä johtaa vuosittain virkasyytteeseen.
Kuopion huumepoliisien viestejä on toistatuhatta vieläkin KRP:llä.
Syyttäjä on päättänyt lopettaa pääosan rikostutkinnoista Hämeen poliisilaitoksen poliisilakimiestä vastaan vähäisyysperusteella.
Rikosylitarkastaja Mika Heikkosta epäiltiin virkarikoksista ja mahdollisista laiminlyönneistä, kun hänet oli nimetty etsintävaltuutetuksi valvomaan Kuopion poliisiasemalla tehtyä laite- ja tilaetsintää syksyllä 2014.
Johtava kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg teki nyt neljän tutkintapyynnön osalta lopettamispäätökset. Tällaista ratkaisua hänelle esitti tutkinnanjohtaja, syyttäjä Pertti Lahtiola Länsi-Suomen syyttäjänvirastosta.
Heikkosesta on käynnissä edelleen yksi tutkinta asiassa, olisiko hänen pitänyt olla suostumatta etsintävaltuutetuksi vielä uudelleen kesällä 2016, kun hänen aiemmista toimistaan vastaavanlaisessa tehtävässä oli noussut ilmi jo epäkohtia.
Tiedossa ei ole, millä aikataululla asia etenee.
Aineisto kopioitiin ryhmälle luettavaksi
Kuopion neljältä huumepoliisilta jäljennetyt tekstiviestit, sähköpostit ja muu asiakirja-aineisto ovat vieläkin luettavana KRP:llä, vaikka Kuopion huumepoliiseja ei epäillä enää mistään rikoksista.
Lindbergin tekemien tutkinnanlopettamispäätösten aineistoista ilmenee, että Kuopion huumepoliisin viestejä ja muuta aineistoa oli mahdollista lukea laajasti keskusrikospoliisissa.
Koko materiaali oli kopioitu tutkintaryhmän luettavaksi heidän omalle työlevylleen jo ennen kuin asian tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto oli hyväksynyt joukosta tutkintaa varten jäljennettävän aineiston.
Lindbergin päätöksen mukaan asiasta ei aiheutunut vahinkoa, koska aineiston käsittelijät olivat virkavastuulla toimivia poliiseja.
Lindbergin ja Lahtiolan mukaan epäilty virkavelvollisuuden rikkominen oli kokonaisuutena vähäinen epäiltyjen syyllisyyden ja epäillyn rikoksen haitallisuuden osalta, että siksi tutkinnat lopetetaan.
Kuopion poliisit kuulivat ratkaisun toimittajalta
Heikkonen ei halunnut torstaina kommentoida asiaa Savon Sanomille.
Tutkintapyynnöt tehneet poliisit kuulivat tutkinnanlopettamispäätöksistä ensimmäisen kerran Savon Sanomilta torstaina.
He sanovat olevansa todella yllättyneitä. Päätösaineistossa myönnetään, että Kuopion huumepoliisin luottamuksellisista viesteistä iso osa oli vapaasti KRP:n tutkintaryhmän luettavissa.
– Menettely on ollut selvästi uuden pakkokeinolain vastaista, kun koko materiaaliamme on tutkittu ja selattu vapaasti. Käräjäoikeus oli antanut tutkijoille luvan erityiseen etsintään vain rajattuun aineistoon, rikoskomisario Juha Korhonen Itä-Suomen poliisista ihmettelee.
– On selvä, että ratkaisusta kannellaan valtakunnansyyttäjänvirastoon, Korhonen sanoo.
– Päätöksen perustelut vaikuttivat suoraan sanottuna kauheilta. Salassapidettävän materiaalin käsittely tuolla tavoin loukkaa paitsi minun, niin myös viestinnän toisen osapuolen oikeuksia, rikosylikonstaapeli Esko Heiskanen Itä-Suomen poliisista sanoo.
Heiskasen työviestejä on edelleen kaikkein eniten KRP:llä luettavana.
Heiskasen mukaan heillä oli aiemmin epäily siitä, että heidän viestinsä olivat vapaasti KRP:n tutkintaryhmän luettavissa, mutta asia varmistui vasta, kun tutkinnanlopettamispäätöksessä nyt kerrottiin, miten aineistoa oli käsitelty.
- Joukossa oli sellaista materiaalia, joka oli haettu salaisella pakkokeinolla ja jota sai vain tutkinnanjohtaja ja tietty nimetty tutkija käsitellä. Ei voi millään ajatella, että jollakin poliisilla käytettävissä oleva tieto olisi vapaasti levitettävissä kaikille poliiseille, Korhonen sanoo.
Tutkinnanlopettamispäätöksessä kuitenkin kirjoitetaan perusteluksi, että KRP:n yksikössä materiaalia käsitelleillä on "myös virkansa puolesta salassapitovelvollisuus". Tämän takia syyttäjä katsoi, ettei aineiston vapaamuotoisempi käsittely ollut ollut vahingossa.
Luo uutta oikeuskäytäntöä
Kaikkiaan Kuopion huumepoliisien tapauksessa on kyse ennakkotapauksesta, jossa selvitetään, miten salassapidettävää aineistoa tulee käsitellä.
Erityinen etsintä tuli lakiin 2014 ja sillä tarkoitetaan tutkintaviranomaisen laite- tai tilaetsintää paikkaan, jossa voi olla lain mukaista takavarikkokiellon alaista aineistoa.
Esimerkiksi lääkäriltä poliisi ei saa takavarikoida muiden potilaiden tietoja kuin tarvittaessa tiettyyn, perusteltuun rikosepäilyyn liittyvää aineistoa. Sama suoja koskee esimerkiksi asianajajan ja poliisin aineistoa.
Myös toimittajalla on oikeus suojata lähteitään.
Kuopion poliiseihin kohdistuneet rikosepäilyt on jo katsottu oikeudessa aiheettomiksi. Heihin kohdistettujen etsintöjen luvista on haettu käsittelylupaa korkeimpaan oikeuteen.
Ai jaha, että poliisitkin ovat mielestäsi äkyröitä kantelijoita jne. oho.
Vakiomollaajalla taas jälleen keittää ja käy ylikierroksilla, koska on taas jälleen kerran häntä viisaampiakin olemassa ja hänen narsistinen itsetuntonsa kärsii siitä.
Jos Kelaan tekee hallintokantelun, eihän se johda kuin korkeitaan huomautukseen.
Jääviysepäilyjä herättävät:
* Virkamiehen tai poliitikon toiminta tuplaroolissa, ”kahden puolen pöytää”.
* Johtavan aseman käyttäminen läheisten ja sukulaisten suosintaan.
* Joidenkin säätiöiden ja yrityshallintojen taipumus jakaa puolueellisesti taloudellisia etuja lähipiirilleen.
* Johtavien virkamiesten ja elinkeinoelämän toimijoiden suhteista aiheutuneet lahjusjärjestelyt tai merkittäviä taloudellisia etuja koskevat päätökset.
* Julkisten hankintojen ohjaaminen ilman aitoa kilpailua, hankintojen räätälöinti.
* Kuntien kaavoitukseen vaikuttaminen: yritysten antama epäterve tuki poliitikolle omaa etua tavoitellen.
* Vaikutusvallan väärinkäyttö ja palkkioihin perustuvat läheiset kytkennät julkisen sektorin edustajien ja elinkeinoelämän välillä.
* Räikeät puoluepoliittiset suosinnat nimitysprosesseissa.
* Ilman harkintaa karenssiajasta tapahtuvat siirtymiset julkisesta hallinnosta yrityselämään.
Hallintokanteluissa ei ole mitään järkeä kun ei ne johda koskaan mihinkään. Joku huomautus ei heilauta ketään mihinkään. Tuskin huomautuksen saanut muuttaa tapojaan. Sanktiot pitäisi olla kovempia.
Koska kerran viittaat PL 12 §:ään ja julkisuuslakiin yhdessä, niin ilmeisesti et saanut jotain asiakirjaa, joka mielestäsi oli julkinen?
Miksi et valittanut asiasta?
Olen ketjun aloittaja. Viimeisin kieltäytymispäätös tuli viime torstaina ja tuo hallintokanteluun vastaamisesta kieltäytminen perjantaina. On useita kieltäytmisiä sillä perusteella ettei pyytämäni asiakirja ole julkisuuslain 5§:n tarkoittama viranomaisen asiakirja, salauspersteita ei ole esitetty eikä niitä olekkaan ja siksi tuo hallintokantelu jonka tein tammikuussa. Kun on kieltäydytty antamasta asiakirjaa niin olen esittänyt aina lisää perusteluja mutta sieltä tulee aina papukaijjamaisesti sama vastaus eikä esittämiäni perusteluja ole huomioitu mitenkään.
PL 12§:ssä on sanat "muu tallenne" jota julkisuuslaissa ei ole ja siksi vetosin perustuslakiin. Tuo "muu tallenne" ei tarkoittane lehmää kuten bussin kuljetushinnastossa lukenut "koira tai muu eläin" ei tuo muu eläin saamani vastauksen perusteella tarkoittanut lehmää.
Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa maksaa 260€ jonka saa takasin jos päätös muuttuu. En harrasta uhkapelejä joten en valita hallinto-oikeuteen eikä nuo saamatta jääneet asiakirjat niin tärkeitä ole. Tuossa on käynyt nyt niin että viranomaisen lakien rikkominen tässä on se tärkein asia.
Kysymys oli siis siitä että antaako jokin lainkohta viranomaiselle oikeuden kieltäytyä käsittelemästä hallintokantelua?
"On useita kieltäytmisiä sillä perusteella ettei pyytämäni asiakirja ole julkisuuslain 5§:n tarkoittama viranomaisen asiakirja, salauspersteita ei ole esitetty eikä niitä olekkaan ja siksi tuo hallintokantelu jonka tein tammikuussa."
Tässäpä se pihvi sitten taitaakin olla. Jos viranomainen katsoo, että kyse ei ole 5 § tarkoittamasta "viranomaisen asiakirjasta", niin ei sille tarvitsekaan esittää salassapitoperustetta. Ei se ole silloin julkisuusperiaatteen piirissä lainkaan.
Ei se ihme ole, että kantelusi ei mihinkään johda, jos tosiaan vaadit salassapitoperustetta "ei-asiakirjalle".
Kantelusihan sitä paitsi on ilmeisesti käsitely. Viranomainen on toistanut käsityksensä siitä, että kyse on "ei-asiakirjasta", eikä kantelusi johda sen kummempiin toimenpiteisiin. Kuten hallintolaki asian sanoo:
"Valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Jos kantelun johdosta ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, siitä tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelun tekijälle."
"Koira ja lehmä" -analogiasi ei aukene lainkaan. "Viranomaisen asiakirja" on mediariippumaton käsite (kuten mainittu 5 § sääntelee). Myös se perustuslain käyttämä "muu tallenne" joko kuuluu tai ei kuulu julkisuuslain tarkoittamiin "viranomaisen asiakirjoihin". Jos kuuluu, se on julkinen tai salassapitoperusteella salattu. Jos ei kuulu, se ei ole "viranomaisen asiakirja", eikä siihen sovellu julkisuusperiaate.
Koska kerran pidät hallinto-oikeuteen valittamista uhkapelinä 260 euron maksun osalta, niin tuskin lienet lopulta turhan varma itsekään siitä, onko viranomainen todella rikkonut lakia, vai olisiko viranomaisen tulkinta pyytämäsi tiedon asiakirjaluonteesta sittenkin oikea....
Sitä paitsi hallintokantelu nyt muutenkaan ei ole muutoksenhakukeino. Et siis voi saada päätöstä muutettua kantelulla.
Olen ketjun aloittaja.
"jos tosiaan vaadit salassapitoperustetta "ei-asiakirjalle"."
En ole vaatinut mutta totesin vain ettei salausperustetta ole esitetty eikä sellaista perustetta edes ole. Asiakirjojen sisältämät asiat on olleet aikoinan julkisia mutta 2 vuoden määräajan jälkeen ne on tallennettu rekisteriin ja muuttuneet Kelan mukaan "eiasiakirjoiksi" aivan kuten lehmä sen jälkeen kun se on tapettu ja teurastettu muuttuu naudanlihaksi, lehmän lihaa ei missään myydä.
"Kantelusihan sitä paitsi on ilmeisesti käsitely."
Ei ole koska vastauksessa lukee ihan suoraan että emme ole käsitelleet asiaa hallintokanteluna. Eikä vastauksessa ole otettu mitään kantaa esittäämiini perustuslain ja parin KHO:n pätöksen mukaisiin perusteluihini. Hallintokantelun vastauksessa pitää vastata kaikkiin siinä esitettyihin asioihin. "Hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee." Eli perusteluvelvollisuus on kaikkien asioiden osalta.
"vai olisiko viranomaisen tulkinta pyytämäsi tiedon asiakirjaluonteesta sittenkin oikea...."
Saattaapi olla noinkin mutta aion selvittää asian perinpohjaisesti.
"Sitä paitsi hallintokantelu nyt muutenkaan ei ole muutoksenhakukeino. Et siis voi saada päätöstä muutettua kantelulla."
Hallintokantelu voi johtaa muutoksiin viranomaisen toiminnassa ja myös laillisuusvalvojien antama vastaus kanteluun on ylemmän viranomaisen ohje joka tulee ottaa huomioon viranomaistoiminnassa. Jos muutoksia tulee niin teen uuden asiakirjapyynnön ja se on helppoa kun vaihtaa vain entiseen asiakirjapyyntöön päivämäärät.
Valitusajan kulumista odotellessa tein tänä aamuna uuden hallintokantelun hallintokanteluni käsittelystä ja sen käsittelemättä jättämisestä. Saa nähdä kuka tuohon vastaa ja millainen vastaus sieltä tulee, jos tulee. Jos aihetta vielä on niin teen valitusajan päättymisen jälkeen kantelun laillisuusvalvojalle.
"Asiakirjojen sisältämät asiat on olleet aikoinan julkisia mutta 2 vuoden määräajan jälkeen ne on tallennettu rekisteriin ja muuttuneet Kelan mukaan "eiasiakirjoiksi""
Täh? Mikähän se sellainen asiakirja on, joka alunperin on julkinen, mutta kahden vuoden määräajan jälkeen meneekin jonnekin rekisteriin ja muuttuu ei-asiakirjaksi?
Kauheasti selventäisi, kun vaivautuisit kertomaan mitä nyt tarkalleen ottaen olet pyytänyt. Aika paha on tuolta pohjalta vielä selvittää, oliko asiassa mitään kanneltavana käsiteltävää alkuunkaan.
Muilta osin vaikuttaa siltä, että yrität kiertää maksullista hallintovalitusta tekemällä kantelun, jotta saisit tuotettua ohjeistuksen, joka muuttaisi asiakirjan/ei-asiakirjan tulkintaa niin, että asiakirjapyyntösi käsittely tuottaisi erilaisen lopputuloksen.
Noh, onnea matkaan.
"Täh? Mikähän se sellainen asiakirja on, joka alunperin on julkinen, mutta kahden vuoden määräajan jälkeen meneekin jonnekin rekisteriin ja muuttuu ei-asiakirjaksi?"
Kyse on nimeämieni Kelan virkamiesten koulutus- ja työhistoriatiedoista. Viranhakuasiakirjat ovat julkisia mutta niitä säilytetään vain 2 vuotta. Virkaan valitun tiedot tallenentaan henkilörekisteriin ja samalla ne muuttuvat Kelan väittämän mukaan "eiasiakirjoiksi".
Aluksi tuossa listassa oli 6 nimeä ja sain neljän viranhakuasiakirjat, kahden en saanut kun niitä ei enää ollut. Noiden neljän joukossa oli mm. oikeustieteen maisteri joka väittämänsä mukaan ei ollut ymmärtänyt yksityisoikeudellisen sopimuksen merkitystä. Väite on uskomaton ja siksi ilmeisen pötyä. Väitteen voisi uskoakin jos kyseessä olis ollut vaikka merkonomi.
Eli aluksi pyysin noiden kahden ja lisäksi kolmen muun virkamiehen koulutus- ja työhistoriatiedot joita en saanut. Listassa oli siinä vaiheessa 5 nimeä. Lisäsin päätöksen tehneen tai muuten asian käsittelyyn osallistuneiden virkamiesten nimet listan perään ja tein uuden asiakirjapyynnön. Nyt listassa on 10 nimeä. Viimeisimmän päätöksen tehnyt virkamies on tuolla listalla viimeisenä eli teki päätöksen omassa asiassaan, esteellinen? Päätökset on tehty vain uusien nimien osalta ja muissa viitattu vanhaan päätökseen, perustuslain 21§:n mukaista?
KHO:n päätökset johin vetosin ja kehotin tutustumaan KHO 2014:83 ja KHO:2016:161
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1400242517419.html
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1477481959011.html
Päätösten mukaan jopa vakuutusyhtiöiden henkilörekisterissä olevat tiedot on julkisuuslain mukainen asiakirja joten vaadin että Kela kertoo päätöksessä millä perusteella se väittää ettei Kelan henkilörekisterissä olevat tiedot ole julkisuuslain mukainen asiakirja. Ei kertonut.
"Muilta osin vaikuttaa siltä, että yrität kiertää maksullista hallintovalitusta tekemällä kantelun, jotta saisit tuotettua ohjeistuksen, joka muuttaisi asiakirjan/ei-asiakirjan tulkintaa niin, että asiakirjapyyntösi käsittely tuottaisi erilaisen lopputuloksen."
Lähtökaohtaisesti viranomaisen on toimittava lain mukaan mutta Kela tekee usein tahallaan niin ettei toimi ja sitten vain kertoo että päätöksestä saa valittaa, noin sen ei pidä mennä.
Konstit on monet sanoi muumoo kun kissalla pöytää pyyhki. Vaihtelu virkistää sanoi puolestaan kissa kun mummolla pöytää pyyhki. Saa nähdä kuka tässä asiassa vielä pyyhkii millä ja mitä.
Ai tämä oli tämä tapaus. Johan tästä on täällä aiemminkin väännetty.
Noh, on tietysti ihan eri asia kysyä viranhakuasiakirjoja, kuin kysyä henkilörekisterissä olevia henkilötietoja. Olet kyllä kieltämättä ihan oikeassa siinä, että kyse on asiakirjoista, joita säilytetään määräaika, ja sitten ne tuhotaan. Ne ovat tietenkin aivan eri asia, kuin työnantajan henkilöstötietokanta, joka yleisesti ottaen lähtökohtaisesti ei ole julkinen.
Mitä tulee mainitsemiisi oikeustapauksiin, niin niissä todetaan, että muusta henkilörekisteristä poiketen julkista valtaa käyttävien henkilöiden julkisen vallankäytön kannalta relevantit nimi- ja erikoisalatiedot olivat julkisia. Ei niissä todeta, että mainitut henkilörekisterit ovat kokonaan julkisia, vaan ainoastaan siltä osin, kuin niissä olevat tiedot liittyvät julkisen vallan käyttöön. Mainitsemissasi oikeustapauksissa kyse oli vakuutuslääkäritoiminnasta, ja julkisiksi tiedoiksi katsottiin nimi ja erikoisala, ei siis esimerkiksi koulutus- ja työhistoriatietoja.
Summa summarum:
Olet siis kysynyt viranhakuasiakirjoja, joita säilytetään vain tietty aika, ja olet saanut ne, jotka vielä olivat olemassa. Et ole saanut jo hävitettyjä viranhakuasiakirjoja, tietenkään.
Ei virhettä tässä.
Olet kysellyt henkilörekisteristä tietoa, joka ei ole julkista, etkä ole sitä saanut. Ei vaikuta olevan virhettä tässäkään.
"Ai tämä oli tämä tapaus. Johan tästä on täällä aiemminkin väännetty."
En tiedä kuka on vääntänyt ja mitä, minä en ainakaan.
"Noh, on tietysti ihan eri asia kysyä viranhakuasiakirjoja, kuin kysyä henkilörekisterissä olevia henkilötietoja."
Samoja tietoja ovat.
"Ei niissä todeta, että mainitut henkilörekisterit ovat kokonaan julkisia, vaan ainoastaan siltä osin, kuin niissä olevat tiedot liittyvät julkisen vallan käyttöön. Mainitsemissasi oikeustapauksissa kyse oli vakuutuslääkäritoiminnasta, ja julkisiksi tiedoiksi katsottiin nimi ja erikoisala, ei siis esimerkiksi koulutus- ja työhistoriatietoja. "
En ole vaatinutkaan kaikkia henkilötietoja ja minulla on ollut nimet jo valmiina joten niitäkään en tarvitse. Kyllä koulutus- ja työhistoriatiedot on rinnastettavissa erikoisalaan.
Ei tässä nyt ihan kaikki ole muutenkaan mennyt lain mukaan kuten päätösten perustelut on olleet virheellisä ja puutteellisia, päätöksiä ei ole tehty kaikkien henkilöiden osalta vaan on viitattu aikaisempiin päätöksiin (PL21§), hallintokanteluun vastaamisesta kieltäytyminen jota laki ei tunne ja sen lisäksi noissa päätöksissä on puutteita sen allekirjoittaneen henkilön yhtestietojen osalta. Jos samanlainen toiminta jatkuu eilen tehtyyn hallintokanteluun vastauksessa niin kyllä tässä alkaa olla jo asiaa laillisuusvalvojalle. Kantelun tekemisessä laillisuusvalvojalle ei minulla ole mitään hävittävää eikä hävettävää.
"Samoja tietoja ovat."
Siinä, missä viranhakuasiakirjat lähtökohtaisesti ovat julkisia, eivät henkilörekisterit ole. Henkilörekisteri, ja sen sisältämät tiedot on todettu julkiseksi asiakirjaksi vain hyvin rajalliselta osin julkisen vallan käyttöön ja sen valvonaan liittyen. Viranhakuasiakirjat ja työnantajan henkilörekisteri eivät ole "samoja tietoja", vaikka niissä samat merkkijonot toistuisivatkin.
"Kyllä koulutus- ja työhistoriatiedot on rinnastettavissa erikoisalaan."
Ei tietenkään ole. Koulutus- ja työhistoriatiedot ovat huomattavasti paljon laajempi kokonaisuus. Nimen ohella lääketieteellinen erikoisala on ainoa tieto, jonka KKO on todennut henkilörekisterissäkin olevan julkinen tieto. Lääketieteelliset erikoisalat on lueteltu asetuksessa, joten niiden asema on legitimoitu lainsäädännössä. Ehkä samanlainen asema voisi olla jollain koulutuksella, joka on jonkin viran lakisääteisenä kekpoisuusvaatimuksena. Muilta osin tietenkään koulutus ja työhistoriatiedot eivät ole rinnastettavissa asetuksella säädettävään lääketieteelliseen erikoisalaan.
Selitä mitä selität mutta asia selvitetään perinpohjaisesti. Kelan käyttäytymisestä päätellen ei kaikki ole ihan niin kun Kela väittää.
Onnea matkaan. Kerro sitten miten kävi.