Eiköhän ne ole pitkälti Ehrenströmin ja Engelin suunnittelemia ja toimeenpanemia, varsinkin senaatintorin ympäristö.
1Äänestä
Anonyymi
Ehrensvärd oli ruotsalainen ja Sveaborg rakennettiin 1700-luvulla ennen Venäjän valtaa.
Engel oli saksalainen ja Helsingin keskusta rakennettiin pääosin 1800-luvun alkupuoleĺla Aleksanteri I hallituskaudella.
1Äänestä
Anonyymi
Ateneum Theodor Höijerin Rautatieasema Eliel Saarisen ja Kansallisteatterin suunnittelivat Onni Tarjanne, sekä Kaija ja Heikki Siren. Vanha Ooppera on ulkokuoriltaan venäläisen suunnittelema.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateneum Theodor Höijerin Rautatieasema Eliel Saarisen ja Kansallisteatterin suunnittelivat Onni Tarjanne, sekä Kaija ja Heikki Siren. Vanha Ooppera on ulkokuoriltaan venäläisen suunnittelema.
Aloittaja: katsoitko '9 tapaa lähestyä Helsinkiä'? Eiköhän kaupungista löydy kerroksisuutta. Venäläisten aikaan kaupunkia a l e t t i i n rakentaa kyläpahasesta kaupungiksi. Mutta tuosta on aikaa...
Beng
0Äänestä
Anonyymi
Makuasioitakin nämä, itse en esim. rautatieasemaa pidä erityisen onnistuneena ja sisältä se on jopa kolkko. Esim. nykyisen Presidentinlinnan suunnitteli alun perin kauppiastaloksi Ruotsissa syntynyt arkkitehti Pehr Grontedt. Hän suunnitteli kaupunkiin sekä kaupungin ulkopuolellekin useita tyylikkäitä rakennuksia. Pietarista lainattuja vaikutteita on paljon, niitä löytyy sekä Ruotsinvallan ajan että 1800- luvun rakennuksista, ja sehän sopii. Esim. eduskuntatalon pilareiden määrä on sama kuin eräässä muilla mailla aikaisemmin tehdyssä hieman samanlaisessa rakennuksessa, en nyt saa varmuudella vain mieleeni missä se on.
0Äänestä
Anonyymi
Tutkin: Altes Museum Berliinissä ja Tukholman konserttitalo. Väitän, että lähes kaikki tunnistavat eduskuntatalon. Onhan se vaikuttava rakennus.
Beng
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tutkin: Altes Museum Berliinissä ja Tukholman konserttitalo. Väitän, että lähes kaikki tunnistavat eduskuntatalon. Onhan se vaikuttava rakennus.
Beng
Eli tutkit mitä? Aloittaja kysyy mielipidettä Helsingin komeimmasta rakennuksesta, ei ulkomaisista...Jos taas pylväiden lukumääriä olet tutkinut, pieleen meni, Berliinin museossa niitä on 18 kpl ja Tukholman konserttitalo ei juuri eduskuntataloa muistuta. Eduskuntatalossa on pylväitä myös sisällä istuntosalissa, montako niitä on?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli tutkit mitä? Aloittaja kysyy mielipidettä Helsingin komeimmasta rakennuksesta, ei ulkomaisista...Jos taas pylväiden lukumääriä olet tutkinut, pieleen meni, Berliinin museossa niitä on 18 kpl ja Tukholman konserttitalo ei juuri eduskuntataloa muistuta. Eduskuntatalossa on pylväitä myös sisällä istuntosalissa, montako niitä on?
Tutkin tyyliä. En laskeskellut tällä kertaa. Luepas otsake uudestaan ja kysymyslause kokonaan: venäläisethän rupesivat kaupungiksi rakentamaan, kuten tuolla ylhäällä mainitsin.
Niponipo turhasta VT
Beng
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tutkin tyyliä. En laskeskellut tällä kertaa. Luepas otsake uudestaan ja kysymyslause kokonaan: venäläisethän rupesivat kaupungiksi rakentamaan, kuten tuolla ylhäällä mainitsin.
Niponipo turhasta VT
Beng
Eli Berliinin museo ja Tukholman konserttitalo ovat mielestäsi "otsakkeen" tarkoittamia Venäläisrakennuksia...luepas uudelleen.
ps. Tiedätkö jo missä ns. Potemkinin portaat sijaitsevat ja mistä ne ovat saaneet tuon nimityksen...
Määräyksen Helsingin (Helsingfors Vantaanjoen suulla) perustamisesta antoi eräs Kustaa Vaasa, hän ei ollut Venäläinen...vai miten?
1Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli Berliinin museo ja Tukholman konserttitalo ovat mielestäsi "otsakkeen" tarkoittamia Venäläisrakennuksia...luepas uudelleen.
ps. Tiedätkö jo missä ns. Potemkinin portaat sijaitsevat ja mistä ne ovat saaneet tuon nimityksen...
Määräyksen Helsingin (Helsingfors Vantaanjoen suulla) perustamisesta antoi eräs Kustaa Vaasa, hän ei ollut Venäläinen...vai miten?
Voi sun turkanen. Takkuavatko aivosi vai mikä riepoo. Keittä kahvit,,jotta selviää sinullekin.
Beng Taikasana: vaikutteet. Vai, etkö kestä, että v e n ä l ä i s e t aloittivat Helsingin kaupungistamisen.
0Äänestä
Anonyymi
Minusta Uspenski tuolla Nokalla :)
0Äänestä
Anonyymi
Uspenski on komea. Pressanlinna siinä kyljessä näyttää ladolta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uspenski on komea. Pressanlinna siinä kyljessä näyttää ladolta.
Kirkot aika huonoja vertailukohteita muihin tilarakennuksiin.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uspenski on komea. Pressanlinna siinä kyljessä näyttää ladolta.
Et sitten piittaa uusklassismista?
Beng
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirkot aika huonoja vertailukohteita muihin tilarakennuksiin.
Itse täysin uskonnottomana pidän monista kirkoista ihan juuri niiden ulkoisen olemuksen takia. Uspenskin kaltaisissa vaarana on liiallinenkin koristelu, eli joku suurkirkko tms. minulle menisi paremmin. Mutta kun tästä eteläisen Suomen ankarasta talvesta vähän aletaan selvitä, pitänee ottaa ja lähteä kaupunkikävelylle oikein Helsinkiin ja pitää silmät auki...
Helsingin kaunein talo on Ihantola Kalliossa ja ihan suomalaisen suunnittelema.
0Äänestä
Anonyymi
Ortodoksikirkkojen materiaali on jotain punatiiltä, esim. Vaasa ja Stadi. Ei miellytä,jotenkin ankeita.
30-luvun funkkistalot on hienoja, mm. Pietarsaaressa löytyy näitä sekä Skatta puutalo alue.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ortodoksikirkkojen materiaali on jotain punatiiltä, esim. Vaasa ja Stadi. Ei miellytä,jotenkin ankeita.
30-luvun funkkistalot on hienoja, mm. Pietarsaaressa löytyy näitä sekä Skatta puutalo alue.
Missäpäin Skattaa on puutaloalue? Muistaakseni Kasinorakennus on puinen.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ortodoksikirkkojen materiaali on jotain punatiiltä, esim. Vaasa ja Stadi. Ei miellytä,jotenkin ankeita.
30-luvun funkkistalot on hienoja, mm. Pietarsaaressa löytyy näitä sekä Skatta puutalo alue.
Mutta se Itäkeskuksen pian puoli vuosikymmentä keskeneräisenä maannut ortodoksikirkkotyömaa, siellä seinää tehtiin noista harmaista lecasoraharkoista, taitaa olla edelleen vaiheessa?
0Äänestä
Anonyymi
Helsingistä purettiin paljon vanhoja rakennuksia oliko 60- tai 70 luvulla. Isoja kerostalojakin se on todella sääli. Kaupunkikuva olisi hienompi jos olisi säästetty vahoja rakennuksia enemmän. Myös melkein kaikki matalat puutalot ovat poissa. Uusi keskusta olisi pitänyt rakentaa muualle ja jättää vanha kaupunki entiselleen.
0Äänestä
Anonyymi
Sama trendi muuallakin,60-luvulla purettiin puutaloja paljon.
Skatta on Pietarsaaren keskustassa, kivoja kapeita katuja. Valitettavasti rotat vallanneet alueen. Merimiehet asui ensin skatalla,sitten tehdastyöläiset. Nyt kalliita, alueella vanha matkustajakotikin!
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama trendi muuallakin,60-luvulla purettiin puutaloja paljon.
Skatta on Pietarsaaren keskustassa, kivoja kapeita katuja. Valitettavasti rotat vallanneet alueen. Merimiehet asui ensin skatalla,sitten tehdastyöläiset. Nyt kalliita, alueella vanha matkustajakotikin!
Pietarinkin ensimmäinen kivitalo, Menshikovin palatsi, on italialais-saksalaisten arkkitehtien suunnittelema jatkosuunnitteluun osallistuessa myös ranskalainen arkkitehti.
0Äänestä
Anonyymi
Stadin kauneimmat naisetkin ovat venäläisgeenisiä.
0Äänestä
Anonyymi
Muutama nimiltä mainittu esimerkki vähän kuin väitteesi vahvistukseksi, kiitos...
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Eiköhän ne ole pitkälti Ehrenströmin ja Engelin suunnittelemia ja toimeenpanemia, varsinkin senaatintorin ympäristö.
Ehrensvärd oli ruotsalainen ja Sveaborg rakennettiin 1700-luvulla ennen Venäjän valtaa.
Engel oli saksalainen ja Helsingin keskusta rakennettiin pääosin 1800-luvun alkupuoleĺla Aleksanteri I hallituskaudella.
Ateneum Theodor Höijerin Rautatieasema Eliel Saarisen ja Kansallisteatterin suunnittelivat Onni Tarjanne, sekä Kaija ja Heikki Siren. Vanha Ooppera on ulkokuoriltaan venäläisen suunnittelema.
Aloittaja: katsoitko '9 tapaa lähestyä Helsinkiä'?
Eiköhän kaupungista löydy kerroksisuutta. Venäläisten aikaan kaupunkia a l e t t i i n rakentaa kyläpahasesta kaupungiksi. Mutta tuosta on aikaa...
Beng
Makuasioitakin nämä, itse en esim. rautatieasemaa pidä erityisen onnistuneena ja sisältä se on jopa kolkko.
Esim. nykyisen Presidentinlinnan suunnitteli alun perin kauppiastaloksi Ruotsissa syntynyt arkkitehti Pehr Grontedt. Hän suunnitteli kaupunkiin sekä kaupungin ulkopuolellekin useita tyylikkäitä rakennuksia.
Pietarista lainattuja vaikutteita on paljon, niitä löytyy sekä Ruotsinvallan ajan että 1800- luvun rakennuksista, ja sehän sopii. Esim. eduskuntatalon pilareiden määrä on sama kuin eräässä muilla mailla aikaisemmin tehdyssä hieman samanlaisessa rakennuksessa, en nyt saa varmuudella vain mieleeni missä se on.
Tutkin: Altes Museum Berliinissä ja Tukholman konserttitalo.
Väitän, että lähes kaikki tunnistavat eduskuntatalon. Onhan se vaikuttava rakennus.
Beng
Eli tutkit mitä? Aloittaja kysyy mielipidettä Helsingin komeimmasta rakennuksesta, ei ulkomaisista...Jos taas pylväiden lukumääriä olet tutkinut, pieleen meni, Berliinin museossa niitä on 18 kpl ja Tukholman konserttitalo ei juuri eduskuntataloa muistuta.
Eduskuntatalossa on pylväitä myös sisällä istuntosalissa, montako niitä on?
Tutkin tyyliä. En laskeskellut tällä kertaa.
Luepas otsake uudestaan ja kysymyslause kokonaan: venäläisethän rupesivat kaupungiksi rakentamaan, kuten tuolla ylhäällä mainitsin.
Niponipo turhasta VT
Beng
Eli Berliinin museo ja Tukholman konserttitalo ovat mielestäsi "otsakkeen" tarkoittamia Venäläisrakennuksia...luepas uudelleen.
ps. Tiedätkö jo missä ns. Potemkinin portaat sijaitsevat ja mistä ne ovat saaneet tuon nimityksen...
Määräyksen Helsingin (Helsingfors Vantaanjoen suulla) perustamisesta antoi eräs Kustaa Vaasa, hän ei ollut Venäläinen...vai miten?
Voi sun turkanen. Takkuavatko aivosi vai mikä riepoo.
Keittä kahvit,,jotta selviää sinullekin.
Beng
Taikasana: vaikutteet.
Vai, etkö kestä, että v e n ä l ä i s e t aloittivat Helsingin kaupungistamisen.
Minusta Uspenski tuolla Nokalla :)
Uspenski on komea. Pressanlinna siinä kyljessä näyttää ladolta.
Kirkot aika huonoja vertailukohteita muihin tilarakennuksiin.
Et sitten piittaa uusklassismista?
Beng
Itse täysin uskonnottomana pidän monista kirkoista ihan juuri niiden ulkoisen olemuksen takia. Uspenskin kaltaisissa vaarana on liiallinenkin koristelu, eli joku suurkirkko tms. minulle menisi paremmin.
Mutta kun tästä eteläisen Suomen ankarasta talvesta vähän aletaan selvitä, pitänee ottaa ja lähteä kaupunkikävelylle oikein Helsinkiin ja pitää silmät auki...
Stadi :) https://youtu.be/zy4k-56gfps
Helsingin kaunein talo on Ihantola Kalliossa ja ihan suomalaisen suunnittelema.
Ortodoksikirkkojen materiaali on jotain punatiiltä, esim. Vaasa ja Stadi. Ei miellytä,jotenkin ankeita.
30-luvun funkkistalot on hienoja, mm. Pietarsaaressa löytyy näitä sekä Skatta puutalo alue.
Missäpäin Skattaa on puutaloalue? Muistaakseni Kasinorakennus on puinen.
Mutta se Itäkeskuksen pian puoli vuosikymmentä keskeneräisenä maannut ortodoksikirkkotyömaa, siellä seinää tehtiin noista harmaista lecasoraharkoista, taitaa olla edelleen vaiheessa?
Helsingistä purettiin paljon vanhoja rakennuksia oliko 60- tai 70 luvulla. Isoja kerostalojakin se on todella sääli. Kaupunkikuva olisi hienompi jos olisi säästetty vahoja rakennuksia enemmän. Myös melkein kaikki matalat puutalot ovat poissa. Uusi keskusta olisi pitänyt rakentaa muualle ja jättää vanha kaupunki entiselleen.
Sama trendi muuallakin,60-luvulla purettiin puutaloja paljon.
Skatta on Pietarsaaren keskustassa, kivoja kapeita katuja. Valitettavasti rotat vallanneet alueen. Merimiehet asui ensin skatalla,sitten tehdastyöläiset. Nyt kalliita, alueella vanha matkustajakotikin!
Alue on skata, ei skatta.
Pietarinkin ensimmäinen kivitalo, Menshikovin palatsi, on italialais-saksalaisten arkkitehtien suunnittelema jatkosuunnitteluun osallistuessa myös ranskalainen arkkitehti.
Stadin kauneimmat naisetkin ovat venäläisgeenisiä.
Muutama nimiltä mainittu esimerkki vähän kuin väitteesi vahvistukseksi, kiitos...