Eniten sukupuuttoon kuolleista kaipaan tiekarhua. Nyt leikitään urakoitsijaa ja tehdään teistä peltoja. Ei tuollaisilla peltokoneilla pidetä teitä kunnossa.
Ralli-höppänät viimeistetee rallikiimassaan sorateitten lopullisen tuhon.
Traktorit kuuluu pelloille ja tiekarhut teille. Ei peltojakaan lanata kesken kasvukauden tiekarhulla.
Ralli-höppänät viimeistetee rallikiimassaan sorateitten lopullisen tuhon.
Traktorit kuuluu pelloille ja tiekarhut teille. Ei peltojakaan lanata kesken kasvukauden tiekarhulla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Se on juuri noin. Joitain vuosia sitten Destian Viisas Insinööri totesi kuorma-autoon alusterän olevan yhtä hyvä ja vielä niin nopea verrattuna tiehöylään.Onneksi sielläkin tullut järkee taloon ja tunnustetaan nykyään tiehöylän olevan paras tienhoidossa. Ruotsissa on tiehöyliä käytössä noin 600 kpl ja Suomessa on noin 100 kpl joista käytössä on 30 kpl.Ei ihme että tiet ovat mitä ovat.
Tienhoito on Jämsässäkin retuperällä ja äkkiä saa autostaan iskunvaimentimet ja tukivarsien nivelet vaihtokuntoon noilla jäätyneillä pottupelloilla. Suojalla montut syvenee ja muutaman päivän välein tuleva pakkanen jäädyttää montut teräväreunaisiksi kraatereiksi, missä auton alusta joutuu todella koville.
Laatu näyttää olevan tekijöille tuntematon käsite. Rahat pois vaan "huitsimalla".
Totta ,ennen kyyjärvelläkin ( on jo aikaa) höylättiin karhulla ja jälki oli ja tuli hyvää . Oikein ooteltiin ,koska karhu tulee ja tuli tarvittaessa aina. Juhawat vainiokin lauloi aikanaan , ei ole Kööpinhamina, kuin silloin ennen ! Vehkeet komistuu ja teknistyy, mut jälki huononee.
Tenho on kyllä ykkösnäky tuola valtionteillä aikaajoin. Pysyy tiet kunnosa. Se kuulemma vaan jo eläkeukko. Ei taija olla korvaavaa karhukuskia destialla koulutuksessa. Se on tiet pillunpäreinä sitten kelirikolla ja niin ne on kyllä oikeestaan nytkin kun on se kelirikko näin helmikuussa.
Onko tällä kylällä edes sellaista.
No jämsän kaupungilla on nyt niitä herran virkoja ja alueelta jopa kaksikin kansan edustajaa, on perin outoa jos ei mihinkään toimiin ryhdytä oma toimisesti.saatikka jos joku valtuutolainen älyäis lähteä viemään asioita etiäpäin.
Jämsän kaupungilla on yksi ikivanha käytettynä ostettu tiekarhun resu. Ruotsista Suomeen käytettynä tuotu ja Veekmasin jollain tavoin kokoon harsima työkoneen tapainen. Siellä se konevarikolla seisoo melkein koko ajan. Ei vissiin uskalleta käyttää, ettei kulu ja hajoa lopullisesti.
Kylymälehto !! Heti aamulla komennat sitä tiekarhun kuskia, että lähtee sillä tiekarhulla kunnostamaan kaupungin vastuualueeseen kuuluvia teitä ja katuja.
Ja painotat sitten sitä, että sitä karheenkokoajaa (morjestaja) on käytettävä kaikkien tieliittymien ja pihaliittymien kohdalla. Onkos tuo nyt laitaa, että kun kuski on kuukausipalkalla, niin jättää jatkuvasti käyttämättä sitä morjestajaa. Haluaa näköjään vaan saada palkkansa mahdollisimman helpolla.
Lopputili, mikäli karheenkokoajan käyttö ei ala kuskille maistumaan !! Me kaupunkilaiset haluamme saada vastinetta veroeuroillemme. Kuski tiekarhun kanssa töihin tien päälle pois sieltä konevarikolta istumasta !!
Koko Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja on Kiteellä toimiva Veekmas Oy, joka lokakuussa 2007 kaksinkertaisti kokonsa yhdessä päivässä ostamalla kilpailijansa Patria Vammas Oy:n Sastamalasta.
Yhtiö toimitti viime vuoden lopussa kolme uutta, kuusipyörävetoista tiehöyläänsä äärimmäisiin olosuhteisiin Pohjois-Norjaan, muun muassa Kirkkoniemeen ja Storsteinnesiin.
–Jostain käsittämättömästä syystä Suomen kunnat ja ely-keskukset ovat lopettaneet lähes kokonaan tiehöylien hankkimisen, sanoo Veekmasin toimitusjohtaja ja perustaja Esa Halttunen, 70, Kiteeltä.
"Suomeen ei osteta"
Halttusen mielestä Suomen 27 000 kilometrin soratieverkon kunnossapitoon tarvittaisiin tiehöyliä.
–Kuorma-autoon kiinnitetyillä lanoilla ja alaterillä teitä ei saada kuntoon, ja teissä olevat viiden prosentin kallistuksetkaan eivät onnistu muilla kuin tiehöylillä.
Höyliä käyttämällä voitaisiin Esa Halttusen mukaan saada tien oma rakenne pysymään kunnossa ja saavutettaisiin säästöjä yhteiskuntaan.
Höyliä oli aiemmin satoja
Esa Halttunen aloitti tiehöyläurakoinnin vuonna 1974 ja on ehtinyt istua höylän ohjaimissa kaikkiaan 10 000 tuntia.
–1980-luvun lopulla Suomessa oli tiehöyliä vielä 600–700 kappaletta, mutta EU:n ja kilpailutusten myötä niiden määrä on laskenut kuin lehmän häntä.
1980- ja 1990-luvuilla Halttunen yhtiöineen osti Ruotsin tiehallinnolta 250 elinkaarensa lopussa olevaa Nord-Verk -tiehöylää, jotka saivat peruskorjattuina suomalaisten urakoitsijoiden keskuudessa suuren suosion.
Vuonna 2000 markkinoille tuli kokonaan uusi tiehöylä, josta on tullut erittäin suosittu erityisesti Ruotsissa.
Tiekarhu on ainut hyväksi koettu ja toimiva laite tien kunnostukseen, kummallista etteikö jo kokemuksellisesti todettua ja hyväksi havaittua laitetta ei käytetä.
taatumuksellista ajattelua, ja sitten kunnossa pidon ylsitystäminenhän johti tähän. sopis ensin ajatella ja vasta sitten toimia.
Nyt tulee mieleen vanha hokema. ( on talvi ja pakkasta, joku valittaa kylmää johon toinen neuvoo. kuse housuus niin jo lämmittää..
Kyllä täällä tiekarhu on ollut tänäkinkeväänä liikenteessä
Onko käyttänyt polanteen ajossa "morjestajaa?" Sitä varten se lisälaite siinä tiekarhussa on, että sitä KÄYTETÄÄN !!
Sinä ja sun morjestajas. Mitä hiton morjestajaongelma sulla on? Mitä sillä tehään?
Mulle kyllä kelpaa, jos kotikatu on aurattu lumesta kohtuullisessa ajassa. Jaksetaan oma pihatie ja tienhaara putsata kyllä.
Ja jos sais - ihan tässä lähellä keskustaa - vielä asfaltin kadun pintaan, eikä se olis kurakuoppia täynnä kesät, ja nykyisin ilmeisesti talvenkin, niin ihan oltais tyytyväisiä.
Morjestaja käyttöön Jämsän kaupungin tiekarhussa, kun siinä kerran semmoinen on.
Vai vielä asvalttia? Tasottele lapiolla ne kurakuopat siitä kotikadultas!
https://www.youtube.com/watch?v=uk71XeaF8hs
On perkele laiskoja immeisiä, jos ei lapion varteen osaa tarttua, sakot moisille ja kovat.
turhia valittajija, työleirille ojennusta oppimaan.