Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!
Tänään vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää (International Mother Language Day, IMLD). Päivää on vietetty vuosittain helmikuun 21. päivänä UNESCOn aloitteesta vuodesta 1999 lähtien kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden sekä monikielisyyden edistämiseksi. Tänä vuonna päivän kansainvälisenä teemana on ”Books for mother tongue education”.
Mitä ajatuksia sinulla on äidinkielen merkityksestä ?
Äidinkielen päivä
Anonyymi
75
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Eipä sillä ole mitään virkaa, jos asuu ulkomailla joen varressa.
- Anonyymi
Tai kotimaassa keskellä korpea.
- Anonyymi
Mitäpä sitä tylsää suomen kieltä käyttämään, kun voi örrätä niin kansainvälisesti lontoon kieltä. Vuot ö pjuuttivull moonink !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäpä sitä tylsää suomen kieltä käyttämään, kun voi örrätä niin kansainvälisesti lontoon kieltä. Vuot ö pjuuttivull moonink !
Hyvingi mahtollista!
Veer, veeri Good Putting.
Äidinkieli suomi, isänmaa samoin, koti missä auringonlasku on aina kaunein, linnunlaulu helähtää kauneimmin korpikuusen oksalta, räystäät tippuu (tai vain sula vesi), nenä vuotaa kevätflunssassa ja silmiä kirveltää kevään siitepölyt. Oma koti, oma kolo, peikolla turvallinen olo.
Ranskalaiset ne taitaa olla kaikkein ylpeimpiä omasta äidinkielestään. Eivät mielellään yritäkään ymmärtää muiden mongerrusta. Sovinismia, tietenkin.
Syntyperäisenä suomalaisena sanoisin että suomi on mainettaan parempi. Kauniina se helähtää korviini, kauniina kaikuu Suomenturuilla ja toreilla, murteilla ja yleiskielellä, kirjakielelläkin puhuttuna. Kauniina se kajahtelee pohjois-Upplannin paikallisessa osuuskaupassa kun allekirjoittanut ja Lego huutelevat toisilleen häpeämättä pätkääkään kuka kuulee ja kuka ei.- Anonyymi
Ei jumaliste...
- Anonyymi
Moukat tekee noin paikallisessa osuuskaupassa ja muuallakin...............
- Anonyymi
Äidinkieli on oleellinen osa identiteettiä, se on ajattelun väline ja tunteiden tulkki. Paloman kaunis puheenvuoro sisältää minunkin tuntojani ja osoittaa sen, että äidinkieli on myös koti, kotiseutu ja luonto, sen ihmiset ja historia. Se on sydämen kieli ja mukana kaikkialla missä kuljemme. Päivän teema korostaa kuitenkin kaikkien oikeutta äidinkieleen, sen vaalimiseen pakolaisuudessakin.
Suomen kieli on soinnikas vokaalipitoisuudessaan. Kielemme on sen takia laulukieleksi sopiva, myös ainutlaatuinen yhdistävä rakenne luo leimansa. Ajatelkaas, miten monta sanaa vaikka ruotsalainen joutuu käyttämään ilmaistakseen "olin putoamaisillani". Suomen kielen kauneimpia sanoja on äänestetty, ja äiti on voittaja. Minulle nousee äänteellisesti ja merkityksellisesti kauniista sanoista mieleen Kiven Sydämeni laulu. Siell on hieno hietakehto...siell on lapsen lysti olla, kultakehdoss kellahdella, kuullella kehrääjälintuu. Tai Leinon Nocturne. Tähkäpäiden päällä täysikuu, kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu...tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen.
Tästä alkaa myös satakielen kuukausi, joka päättyy Maailman runouden päivään 21.3. Välillä on meidän ikioma Kalevalan päivämme, jolloin saamme aiheesta nostaa kansalliseepoksemme, ainutlaatuisella nelipolvisella trokeella kirjoitetun , juhlan aiheeksi.
"Satakielikuukausi on vuosittainen monikielisyyttä juhliva jakso kansainvälisen äidinkielen päivän (21.2.) ja maailman runouden päivän (21.3) välillä. Teemakuukautta vietetään Suomessa nyt jo viidennen kerran. Vuonna 2017 sitä alettiin viettää myös muissa pohjoismaissa nimellä Multilingual Month. "
Ramoona Taitaa olla häviävä luonnonvara.
Hyvää kieltä ei enää tapaa, kuin vanhoissa kirjoissa.
Nykykieli on aika sekamelskaa, sielläkin, missä sitä olettaisi osattavan.
Käytetään vierasperäisiä sanoja tai niiden muunnoksia, vaikka olemassa olisi ihan hyvä suomenkielinen vastine.Minun suosikkirunoilijani on Kaarlo Sarkia, joka asui osan elämästään ulkomailla ja kirjoitti erehtymättömällä poljennolla ja runonmitalla, tyylikkäästi ja rytmikkäästi runoja Italiasta ja Suomesta…
- Anonyymi
Otin Kiven ja Leinon teksteistä esimerkkejä suomen kielen äänteellisestä kauneudesta. Sarkian merkitys on tietysti omaa luokkaansa . Olen ennenkin siteerannut tällä palstalla chileläisen Gabriela Mistralin espanjankielistä runoa, jonka on taidokkaasti suomentanut Aale Tynni. Sain nuorena lahjaksi Aale Tynnin kokoaman Tuhat laulujen vuotta, jossa on runoja myös alkukielillä. Tämä runo jäi laulun tavoin soimaan unenomaisen kauniina päässä, vaikka en kieltä osannut - ja onhan se tuutulaulu.
El mar sus millares de olas
mece, divino.
Oyendo a los mares amantes,
mezo a mi niño.
El viento errabundo en la noche
mece los trigos.
Oyendo a los vientos amantes,
mezo a mi niño.
Dios Padre sus miles de mundos
mece sin ruido.
Sintiendo su mano en la sombra
mezo a mi niño.
Meri lakkaa ei tuhatta aaltoa tuutimasta.
Minä kuuntelen merien rakkautta ja tuuditan lasta.
Yön harhaava tuuli ei lakkaa viljaa tuutimasta.
Minä kuuntelen tuulien rakkautta ja tuuditan lasta.
Isä Jumala lakkaa ei maailmojaan tuutimasta.
Hänen kätensä tunnen pimeässä ja tuuditan lasta.
Ramoona
- Anonyymi
On suomenruotsalainen henkilö silloin tällöin samoilla kutsuilla. Känniin tullessaan hän alkaa mesota: Suomen kieli poistuu, sillä ei tee mitään, eikä sillä pärjää missään. Ruotsin kielellä sentään selviää pohjoismaissa, joten se säilyttämiseen kannattaa satsata. Ja minä supisuomalaisena totean, no käyköön sitten niin.
PS. En jaksa alkaa tarkistamaan onko Suomenkieli vai Suomen kieli, mutta perstuntuma olisi että sanat erikseen.
7-vuotias lapsenlapseni oli luonai. Olin äänittänyt elokuvan Ilona ja karitsa vuodelta 1957. Selkeästi äänettiin kieli ja puhuttiin kirjakieltä, ei epäselvää mutinaa kuten tämän päivän näyttelijät. Vähän häiritsi kun ei puhuttu Karjalan murretta vaikka Ilona oli evakko. Elokuvan sanoma oli evakoiden toinen häätö Karjalasta sodan aikana ja heidän sijoittumisensa talollisten hoteisiin. Kerroin samalla vähän historiaa, lapsi tykkäsi elokuvasta, vaikka on tottunut ihan toisenlaisiin.- Anonyymi
Nämä on siis juntteja ei turisti tai akateeminen selviä Pohjoismaissa eikä Ruotsissa ruotsiksi eikä Kiinassa kiinaksi
Itse asiassa jos Puolassa näet jonon puolaa puhuvia ihmisiä siellä ei normaalisti ole mitään sinulle
Sitten jos elät Tallinnassa kannattaa opiskella eesti
Eli suomalaisen kielipaletti on suomi, englanti ja sitten saksa ja/ tai ranska ja ksikki maailmassa avautuu - Anonyymi
Kysymyksestä, nyt on niin, että Suomen kieli on pakkoruotsi ja suomen kieli ja Ruotsin kieli on meänkieli eli siinäkin pönttöjen yhteenkirjoitusvirhe, kunhan vedetään ruosuja linssiin, mitä välii, ajattele palmelainen eliitti
- Anonyymi
Minua kiinnostaisi Ploman kommentti siitä mistä johtuu
että tälläkin palstalla kielitaito on huono
Ehkä vähän englantia ei juurikaan saksaa ranskaa
Mutta silti nämä eivät ole taistelleet pakkoruotsia tai saamen opetusta vastaan vaikka tällaisten opettaminen eristää heitä ja nykyisin heidän lapsenlapsiaan pahasti he vainn nielevät kaiken ja ehkä vielä lässyttävät jotain filosofiahömppää kansalliskielistä tai venäjän tarpeellisuudesta jolla eliitti on huijannut heitäEn minä uskalla sanoa mitään, muuten minua taas viedään mestauslavalle :(
(vihjeenä: ikäluokastani kaikkia ei koulutettu oppikoulussa jossa ruotsi ja englanti olivat pakollisia; lukiossa tuli muitakin kieliä, etenkin kielilinjalla, jonka minä kävin. Kieltenopetus ei ollut aivan priimaa silloin ja etenkin puhuttuun kieleen ei tuhlattu kauheesti aikaa, vaan kielten opiskelu keskittyi lukemiseen, kääntämiseen, kielen ymmärtämiseen. Varsinkin syrjäseuduilla ei kaikki kielten opettajat edes puhuneet vierasta kieltä kuin korkeintaan auttavasti. Sitä paitsi, koska oppikouluun lähti vain ne joilla katsottiin olevan ns. lukupäätä, kohtalaisen hyvä keskiarvo ja joka läpäisi pääsykokeet, niin sinne joutui ne jotka eivät kelvanneet ammatteihin, työntekoon jne. )
Suomen kielen erityisominaisuus on pehmeiden konsonanttien puuttuminen (b, d, g ja lisäksi vielä f, x j w, q ja c jotka eivät esiinny alkujaan suomenkielessä, mikä tekee vieraan kielen ääntämisen työlääksi ja monesti aiheuttaa sekaannusta ja ylikorrektiutta.
Suomalaisille olennainen varovaisuus tekee kielenkäytön hitaaksi ja kartetaan tilaisuuksia joissa joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Tämä koskee etupäässä vanhempaa, yksikielistä väestöä. Siihen auttaa matkustaminen ja viinaksien juonti, jolloin kielenkannat kirpoavat vaikka aivojen toiminta taas vastaavasti heikkenee)- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
En minä uskalla sanoa mitään, muuten minua taas viedään mestauslavalle :(
(vihjeenä: ikäluokastani kaikkia ei koulutettu oppikoulussa jossa ruotsi ja englanti olivat pakollisia; lukiossa tuli muitakin kieliä, etenkin kielilinjalla, jonka minä kävin. Kieltenopetus ei ollut aivan priimaa silloin ja etenkin puhuttuun kieleen ei tuhlattu kauheesti aikaa, vaan kielten opiskelu keskittyi lukemiseen, kääntämiseen, kielen ymmärtämiseen. Varsinkin syrjäseuduilla ei kaikki kielten opettajat edes puhuneet vierasta kieltä kuin korkeintaan auttavasti. Sitä paitsi, koska oppikouluun lähti vain ne joilla katsottiin olevan ns. lukupäätä, kohtalaisen hyvä keskiarvo ja joka läpäisi pääsykokeet, niin sinne joutui ne jotka eivät kelvanneet ammatteihin, työntekoon jne. )
Suomen kielen erityisominaisuus on pehmeiden konsonanttien puuttuminen (b, d, g ja lisäksi vielä f, x j w, q ja c jotka eivät esiinny alkujaan suomenkielessä, mikä tekee vieraan kielen ääntämisen työlääksi ja monesti aiheuttaa sekaannusta ja ylikorrektiutta.
Suomalaisille olennainen varovaisuus tekee kielenkäytön hitaaksi ja kartetaan tilaisuuksia joissa joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Tämä koskee etupäässä vanhempaa, yksikielistä väestöä. Siihen auttaa matkustaminen ja viinaksien juonti, jolloin kielenkannat kirpoavat vaikka aivojen toiminta taas vastaavasti heikkenee)Ymmärrän että et uskalla el peso tambien cae a la primera silaba siksi kun otetaan pehmeävokaalinen ranska jossa paino on loppupuoluella ja puhutaan sitä suomeksi saadaan englantia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän että et uskalla el peso tambien cae a la primera silaba siksi kun otetaan pehmeävokaalinen ranska jossa paino on loppupuoluella ja puhutaan sitä suomeksi saadaan englantia
Pehmeäkonsonanttinen
Anonyymi kirjoitti:
Pehmeäkonsonanttinen
Painotus on toinen vaikeus, kun ne aksentit ei aina osu kohdilleen ja kysymyksetkin jäävät pelkiksi toteamisiksi, kun intonaatio eli sävelkulku ei ole oikea. Nää jutut oppii vain puhumalla kieltä ja meidän nuoruudessa kieltenopiskeluun ei kuulunut kielilaboratoriot eikä puheaikaa oppilaalle.
Ei millään pahalla, mutta ikäluokkamme kielitaidossa ei ole mitään kehumista, varsinkin jos vertaa esim. hollantilaisiin, sveitsiläisiin, tanskalaisiin tai vaikkapa ruotsalaisiin. Tosin kaikissa pohjoismaissa vanhempien ihmisten (jotka kävivät koulunsa ennen kuusikymmentäluvun koulu-uudistusta) kielitaito on heikompi kuin nuorten.
Mutta kun kuuntelinSanna Marinin puhetta englanniksi niin tuli kyllä juuri samanikäinen manselainen siskontyttö mieleen :))- Anonyymi
Mitä merkitystä sillä on mitä joku ploma asiasta on ?
Etkö itse osaa päätellä niin yksinkertaista asiaa miksi iäkkäillä kielitaito on heikompi ? - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Painotus on toinen vaikeus, kun ne aksentit ei aina osu kohdilleen ja kysymyksetkin jäävät pelkiksi toteamisiksi, kun intonaatio eli sävelkulku ei ole oikea. Nää jutut oppii vain puhumalla kieltä ja meidän nuoruudessa kieltenopiskeluun ei kuulunut kielilaboratoriot eikä puheaikaa oppilaalle.
Ei millään pahalla, mutta ikäluokkamme kielitaidossa ei ole mitään kehumista, varsinkin jos vertaa esim. hollantilaisiin, sveitsiläisiin, tanskalaisiin tai vaikkapa ruotsalaisiin. Tosin kaikissa pohjoismaissa vanhempien ihmisten (jotka kävivät koulunsa ennen kuusikymmentäluvun koulu-uudistusta) kielitaito on heikompi kuin nuorten.
Mutta kun kuuntelinSanna Marinin puhetta englanniksi niin tuli kyllä juuri samanikäinen manselainen siskontyttö mieleen :))Opetaa näille ääntämään
Valparaiso - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä merkitystä sillä on mitä joku ploma asiasta on ?
Etkö itse osaa päätellä niin yksinkertaista asiaa miksi iäkkäillä kielitaito on heikompi ?Ploma näkee ulkoa päin miten suomalainen ampuu itseään jalkaan pakkoruotsilla ja saamella
ja hän voi jos jaksaa opettaa teidät ääntämään valparaiso - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
En minä uskalla sanoa mitään, muuten minua taas viedään mestauslavalle :(
(vihjeenä: ikäluokastani kaikkia ei koulutettu oppikoulussa jossa ruotsi ja englanti olivat pakollisia; lukiossa tuli muitakin kieliä, etenkin kielilinjalla, jonka minä kävin. Kieltenopetus ei ollut aivan priimaa silloin ja etenkin puhuttuun kieleen ei tuhlattu kauheesti aikaa, vaan kielten opiskelu keskittyi lukemiseen, kääntämiseen, kielen ymmärtämiseen. Varsinkin syrjäseuduilla ei kaikki kielten opettajat edes puhuneet vierasta kieltä kuin korkeintaan auttavasti. Sitä paitsi, koska oppikouluun lähti vain ne joilla katsottiin olevan ns. lukupäätä, kohtalaisen hyvä keskiarvo ja joka läpäisi pääsykokeet, niin sinne joutui ne jotka eivät kelvanneet ammatteihin, työntekoon jne. )
Suomen kielen erityisominaisuus on pehmeiden konsonanttien puuttuminen (b, d, g ja lisäksi vielä f, x j w, q ja c jotka eivät esiinny alkujaan suomenkielessä, mikä tekee vieraan kielen ääntämisen työlääksi ja monesti aiheuttaa sekaannusta ja ylikorrektiutta.
Suomalaisille olennainen varovaisuus tekee kielenkäytön hitaaksi ja kartetaan tilaisuuksia joissa joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Tämä koskee etupäässä vanhempaa, yksikielistä väestöä. Siihen auttaa matkustaminen ja viinaksien juonti, jolloin kielenkannat kirpoavat vaikka aivojen toiminta taas vastaavasti heikkenee)Niitten keskuudessa, jotka nyt elävät ei puutu pehmeät konsonantit jne.
Mitä puppua oikein yrität selitellä ?
Korkeintaan joissakin murteissa puhekielessä d muuttuu ärräksi tai teeksi,
f veeksi jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ploma näkee ulkoa päin miten suomalainen ampuu itseään jalkaan pakkoruotsilla ja saamella
ja hän voi jos jaksaa opettaa teidät ääntämään valparaisoOlet siis kuullut hänen puhuvan
Paloma.se01 kirjoitti:
En minä uskalla sanoa mitään, muuten minua taas viedään mestauslavalle :(
(vihjeenä: ikäluokastani kaikkia ei koulutettu oppikoulussa jossa ruotsi ja englanti olivat pakollisia; lukiossa tuli muitakin kieliä, etenkin kielilinjalla, jonka minä kävin. Kieltenopetus ei ollut aivan priimaa silloin ja etenkin puhuttuun kieleen ei tuhlattu kauheesti aikaa, vaan kielten opiskelu keskittyi lukemiseen, kääntämiseen, kielen ymmärtämiseen. Varsinkin syrjäseuduilla ei kaikki kielten opettajat edes puhuneet vierasta kieltä kuin korkeintaan auttavasti. Sitä paitsi, koska oppikouluun lähti vain ne joilla katsottiin olevan ns. lukupäätä, kohtalaisen hyvä keskiarvo ja joka läpäisi pääsykokeet, niin sinne joutui ne jotka eivät kelvanneet ammatteihin, työntekoon jne. )
Suomen kielen erityisominaisuus on pehmeiden konsonanttien puuttuminen (b, d, g ja lisäksi vielä f, x j w, q ja c jotka eivät esiinny alkujaan suomenkielessä, mikä tekee vieraan kielen ääntämisen työlääksi ja monesti aiheuttaa sekaannusta ja ylikorrektiutta.
Suomalaisille olennainen varovaisuus tekee kielenkäytön hitaaksi ja kartetaan tilaisuuksia joissa joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Tämä koskee etupäässä vanhempaa, yksikielistä väestöä. Siihen auttaa matkustaminen ja viinaksien juonti, jolloin kielenkannat kirpoavat vaikka aivojen toiminta taas vastaavasti heikkenee)Näin oli vanhassa virsikirjassa vuonna 1701
Jo joutu armas aica, ja suwi suloinen
Joll caunist caiken paican, caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä, taas lähte lähemmäx.
Hän kuolleet hauto heitä, jäll teke eläväx.
Ne nijtyn cuckat corjat, ja laiho laxosa.
Nijn ylpiät yrtti tarhat, puut wehriät werasa.
Ne meillen muistuttawat, suurt hywytt Jumalan.
Jong caick ain nähdä saawat, juur ymbär wuoden ain.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Opetaa näille ääntämään
ValparaisoMissä tilanteessa tarvitsee edes tietää sanaa valparaiso ???
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Painotus on toinen vaikeus, kun ne aksentit ei aina osu kohdilleen ja kysymyksetkin jäävät pelkiksi toteamisiksi, kun intonaatio eli sävelkulku ei ole oikea. Nää jutut oppii vain puhumalla kieltä ja meidän nuoruudessa kieltenopiskeluun ei kuulunut kielilaboratoriot eikä puheaikaa oppilaalle.
Ei millään pahalla, mutta ikäluokkamme kielitaidossa ei ole mitään kehumista, varsinkin jos vertaa esim. hollantilaisiin, sveitsiläisiin, tanskalaisiin tai vaikkapa ruotsalaisiin. Tosin kaikissa pohjoismaissa vanhempien ihmisten (jotka kävivät koulunsa ennen kuusikymmentäluvun koulu-uudistusta) kielitaito on heikompi kuin nuorten.
Mutta kun kuuntelinSanna Marinin puhetta englanniksi niin tuli kyllä juuri samanikäinen manselainen siskontyttö mieleen :))Tämä uus Manselainen kyllä on oppinut kaikki kieli koukerotm, ja vähän senemmän tämän maan hyvistä puolista.
https://youtu.be/KWb9y4PAGHQ Paloma.se01 kirjoitti:
En minä uskalla sanoa mitään, muuten minua taas viedään mestauslavalle :(
(vihjeenä: ikäluokastani kaikkia ei koulutettu oppikoulussa jossa ruotsi ja englanti olivat pakollisia; lukiossa tuli muitakin kieliä, etenkin kielilinjalla, jonka minä kävin. Kieltenopetus ei ollut aivan priimaa silloin ja etenkin puhuttuun kieleen ei tuhlattu kauheesti aikaa, vaan kielten opiskelu keskittyi lukemiseen, kääntämiseen, kielen ymmärtämiseen. Varsinkin syrjäseuduilla ei kaikki kielten opettajat edes puhuneet vierasta kieltä kuin korkeintaan auttavasti. Sitä paitsi, koska oppikouluun lähti vain ne joilla katsottiin olevan ns. lukupäätä, kohtalaisen hyvä keskiarvo ja joka läpäisi pääsykokeet, niin sinne joutui ne jotka eivät kelvanneet ammatteihin, työntekoon jne. )
Suomen kielen erityisominaisuus on pehmeiden konsonanttien puuttuminen (b, d, g ja lisäksi vielä f, x j w, q ja c jotka eivät esiinny alkujaan suomenkielessä, mikä tekee vieraan kielen ääntämisen työlääksi ja monesti aiheuttaa sekaannusta ja ylikorrektiutta.
Suomalaisille olennainen varovaisuus tekee kielenkäytön hitaaksi ja kartetaan tilaisuuksia joissa joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Tämä koskee etupäässä vanhempaa, yksikielistä väestöä. Siihen auttaa matkustaminen ja viinaksien juonti, jolloin kielenkannat kirpoavat vaikka aivojen toiminta taas vastaavasti heikkenee)Anteeksi vain, Paloma.
Olet ymmärtänyt aloituksen päin persiitä.
Siinä on kysymys äidinkielen päivästä, eikä sujuvasti mahdollisimman monella vieraalla kielellä puhumisen päivästä.
- Anonyymi
Ploman mielistelijä menee överiksi.
Hyperkorrektius on toinen tavallinen ääntämisvirhe; jos ei olla aivan varma, niin valitaan se "hienompi, ei-suomalainen äänne) esim sanotaan" bubi" tai "bupi" pubin sijasta.
Kyllä näiden ulkomaan kielisten konsonanttien suomentaminen lainasanoissakin on aivan tavallista vieläkin vanhemman väestön kielessä. Ihan elävien ihmisten puheessa.- Anonyymi
Jokainen saa puhua niinkuin puhuu.
Törkeää arvostelua.
Eikö muuta ihmisellä ole kuin arvostella muita ja kehua itseään ?!
Kuka osaa mitäkin kieltä tai vain äidinkieltään,
mutta osoittaa erikoisen huonoa makua ja typeryyttä arvostella niitä
joilla ei ole ollut mahdollisuus opiskella.
Jonkun kielen osaaminen ei tee ihmisestä ylivertaista
tai jonkun kielen osaamattomuus huonompaa ihmistä.
Joskus kun katselee esim jalkapalloa tv;stä niin on vain todettava että on se iso homma urheilutoimittajilla opettelemaan lausumaan kaikki ulkomaankieliset pelaajien nimet. Espanjat ja italiat mene sekaisin, vaikka englanninkieliset menee yleensä oikein.
(Valparaiso on helppo,; laittaa vain painotuksen oikeaan kohtaan i:n päälle :)- Anonyymi
Olen ylpeä että olen suomalainen vaikka en koskaan tule asumaan Suomessa yli 50 vuotta pois.
- Anonyymi
Pakko ruotsinkieli oli minun onni.
- Anonyymi
Suomenkansallispäivä eli pakolaisista vapaanmaanpäivä.
- Anonyymi
Viettelevänä se ei muistuta rakastavasta.
- Anonyymi
Jo on aikoihin eletty.
Ihmisellä, joka ei osaa millään kielellä painatuskelpoista kirjaa kirjoittaa
on otsaa arvostella toisen kielitaitoa.
Niillä, jotka epätäydellisesti lausuvat muita kieliä,
kulkee sentään ajatus,
toisin kuin heidän arvostelijallaan.- Anonyymi
Todellakin ! Kun ei omalla äidinkielellään, suomenkielellä kirjoitettamaansa kirjantekelettä
ota Suomessa yksikään kustantaja julkaistavaksi, kannattaisi pitää suunsa tiukasti supussa
ja painua sinne Valparaisoon itseään ihailemaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellakin ! Kun ei omalla äidinkielellään, suomenkielellä kirjoitettamaansa kirjantekelettä
ota Suomessa yksikään kustantaja julkaistavaksi, kannattaisi pitää suunsa tiukasti supussa
ja painua sinne Valparaisoon itseään ihailemaan.Vituttaako?
Eihän tässä ollut mitään arvostelua, vaan pelkkää faktaa . Totuus tekee kipeää ja siksi en olisi halunnut vastata tuohon kysymykseen mikä minulle esitettiin.
Onneksi olen saanut aivan riittävästi positiivista palautetta kirjastani ja kaksi seuraavaa ovat melkein painossa saakka. Virheetönhän se ei ollut, sen myönnän kyllä, kaikesta oikolukemisesta ja hiomisesta huolimatta, mutta olen lukenut huonompaakin suomea ja sitäpaitsi, viisikymmentä ulkomaan vuotta jättävät jälkensä.
Suomi on upea kieli ja myös vaikea ulkomaalaisen oppia; samalla suomalaisilla on selkeä handicap ulkomaankielien oppimisessa, etenkin lausumisessa ja rytmissä, joka johtuu juuri noiden pehmeiden( soinnillisten) klusiivien puutteesta suomen kielessä. Nekin oppii suomalainen lausumaan luontevasti, mutta se vaatii harjoittelua.
Ja lopuksi: jokainen saa puhua niin kuin haluaa oikein tai väärin, joustavasti tai kankeasti, mutta koska kieli on osa identiteettiämme, niin useimmat haluavat kuitenkin antaa hyvän vaikutelman itsestään. Kielen funktio on myös sosiaalinen ja sopivien sanojen valinta riippuu paljon missä seurassa ne puhutaan. Täällä foorumilla asiaa vaikeuttaa se että olemme kielellisesti hyvinkin "eri sivulla".- Anonyymi
Kirjasi pahin puute on se, että sinulla ei ole lahjoa, kykyä kirjoittaa kirjaa.
Se vaatii mm. ajattelun hallitsemista, jolla hallitsee ja hahmottaa tekstiä
ja kirjan rakennetta.
Tottakai kirjasi on saanut kehumista. Se kuuluu sukulaisten ja ystävien
velvollisuuteen ja kohteliaisuuteen.
Nytkään et hallitse ajatteluasi.
Et tajuaa lopettaa mauttomia arvostelujasi. - Anonyymi
Ei tällä "foorumilla asioita vaikeuta, että olemme kielellisesti hyvinkin eri sivulla",
emme me ole, vaan me olemme henkisesti eri sfääreissä.
Sinä pidät itseäsi Jumalasta seuraavana ylöspäin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tällä "foorumilla asioita vaikeuta, että olemme kielellisesti hyvinkin eri sivulla",
emme me ole, vaan me olemme henkisesti eri sfääreissä.
Sinä pidät itseäsi Jumalasta seuraavana ylöspäin.Vituttaako?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjasi pahin puute on se, että sinulla ei ole lahjoa, kykyä kirjoittaa kirjaa.
Se vaatii mm. ajattelun hallitsemista, jolla hallitsee ja hahmottaa tekstiä
ja kirjan rakennetta.
Tottakai kirjasi on saanut kehumista. Se kuuluu sukulaisten ja ystävien
velvollisuuteen ja kohteliaisuuteen.
Nytkään et hallitse ajatteluasi.
Et tajuaa lopettaa mauttomia arvostelujasi.Vituttaako?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vituttaako?
Kyllä vain !😁
- Anonyymi
On se käsittämätöntä, että maailmassa on yksi kansa, Suomalaiset, jotka eivät osaa kunnolla englantia.
Anonyymi kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että maailmassa on yksi kansa, Suomalaiset, jotka eivät osaa kunnolla englantia.
Eihän tuo ole totta. Englantia aikuisille opettaneena (yli kymmenen vuoden kokemus), voin vain todeta että esim. jos on espanja ensimmäinen kieli, niin englannin oppiminen ei ole mitenkään helppoa. Nyrkkisääntönä voikin pitää että romaanisten kielten osaajat oppivat helpoimmin toisen romaanisen kielen, germaanisten kielten taitajat toisen germaanisen. Yksilöllisellä tasolla erot ovat aivan yhtä suuret. Verbaaliälykkyys ja henkilön ikä ovat aivan ratkaisevia tekijöitä kielenopetuksen kannalta, olipa pohjakieli mikä tahansa.
Gringot jotka asuvat esim. Kolumbiassa eivät opi koskaan lausumaan espanjaa siten etteikö heidän jenkkikorostuksensa paistaisi läpi.- Anonyymi
Onko se sitä samanlaista faktaa, kun väität, että nykypäivän Euroopassa, kuka tahansa pikkulapsi hallitsee useamman kuin yhden kielen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että maailmassa on yksi kansa, Suomalaiset, jotka eivät osaa kunnolla englantia.
On se häpeä. "Pienestä" 1,4 miljardin kiinalaisväestöstä vain pieni osa osaa englantia,
mutta ei se ole häpeä kiinalaisille. Anonyymi kirjoitti:
Onko se sitä samanlaista faktaa, kun väität, että nykypäivän Euroopassa, kuka tahansa pikkulapsi hallitsee useamman kuin yhden kielen?
Enpä muista tuollaista väittäneeni. Kaksikielisiä lapsia tosin on runsaasti eri Euroopan maissa, mutta että kuka tahansa pikkulapsi hallitsee useamman kuin yhden kielen. Luultavasti jos olen sanonut noin, niin mielessäni ovat olleet kaikki alle teini-iäiset jotka keskustelevat luontevasti toistensa kanssa englanniksi on-line nettipeleissä.
Anonyymi kirjoitti:
Onko se sitä samanlaista faktaa, kun väität, että nykypäivän Euroopassa, kuka tahansa pikkulapsi hallitsee useamman kuin yhden kielen?
Et pysty erottamaan faktatietoa anekdooteista?
Kieltenopiskelusta/vieraan kielen oppimiseseen liittyvät kommenttini perustuvat sekä tutkimuksiin, koulunpenkillä opittuun ja omakohtaiseen kokemukseen.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Et pysty erottamaan faktatietoa anekdooteista?
Kieltenopiskelusta/vieraan kielen oppimiseseen liittyvät kommenttini perustuvat sekä tutkimuksiin, koulunpenkillä opittuun ja omakohtaiseen kokemukseen.Oho, ihanko nyt tuli anekdootitkin kuvaan.
Minua suuresti huvittaa tapasi kirjoittaa ns. "faktaa" ja sitten faktasi muuttuukin muuksi. Anonyymi kirjoitti:
Oho, ihanko nyt tuli anekdootitkin kuvaan.
Minua suuresti huvittaa tapasi kirjoittaa ns. "faktaa" ja sitten faktasi muuttuukin muuksi.Minua ei huvita pätkääkään sinun tapasi vastata viesteihini ilkeydellä ja taka-ajatuksilla. Minä kirjoitan rehellisesti ja ilman pahaa tahtoa; sinä vastaat ivallisesti ja hakemalla virheitä ja ainoastaan pyrkimällä latistamaan, lyttäämään ja mitätöimään minut.
Voit puolestasi vaikkapa "suksia kuvaannolliseen suohon". Olen väsynyt keljuiluusi.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se sitä samanlaista faktaa, kun väität, että nykypäivän Euroopassa, kuka tahansa pikkulapsi hallitsee useamman kuin yhden kielen?
Tuo oli "hauska" ploman kommentti. Liittyi itsensä korostamiseen.
Paloma.se01 kirjoitti:
Eihän tuo ole totta. Englantia aikuisille opettaneena (yli kymmenen vuoden kokemus), voin vain todeta että esim. jos on espanja ensimmäinen kieli, niin englannin oppiminen ei ole mitenkään helppoa. Nyrkkisääntönä voikin pitää että romaanisten kielten osaajat oppivat helpoimmin toisen romaanisen kielen, germaanisten kielten taitajat toisen germaanisen. Yksilöllisellä tasolla erot ovat aivan yhtä suuret. Verbaaliälykkyys ja henkilön ikä ovat aivan ratkaisevia tekijöitä kielenopetuksen kannalta, olipa pohjakieli mikä tahansa.
Gringot jotka asuvat esim. Kolumbiassa eivät opi koskaan lausumaan espanjaa siten etteikö heidän jenkkikorostuksensa paistaisi läpi.Onko sinulla tosiaan äidinkielesi ymmärtäminen noin hukassa?
Aloituksen kysymys kuuluu:
"Mitä ajatuksia sinulla on äidinkielen merkityksestä ?"
Sinä teet pitkiä ja laajoja sepustuksia vieraitten kielten osaamisesta/oppimisesta/opettamisesta
No tulihan se tosin se kysymyksen vastauskin tuolla aikaisemmin, että huutelette paikallisessa osuuskaupassa omalla äidinkielellänne Legon kanssa "häpeämättä".
Mitäköhän siinä olisikaan häpeämistä? No ehkä se, että huutelette. Mutta miksi te huutelette? Kummalla teillä on huono kuulo?
Minulle täällä Ruotsin puolella asuvana on tärkeää ylläpitää omaa äidinkieltäni lapsillenikin, koska aion elää tosi vanhaksi.
Olen kuullut sen (todistetun tiedon), että tosi vanhana ihmiseltä häipyvät muut kielet, vaikka niitä olisi oppinut kuinka monta ja kuinka hyvin vain. Pelkästään se ensimmäisenä opittu kieli jää jäljelle.
Haluan, että lapseni ymmärtävät sitten mitä kuiskailen punkan pohjalta ja että minä ymmärrän, mitä he äidilleen haluavat sanoa kahden (kolmen) kesken ilman tulkkia.- Anonyymi
Totuus tekee kipeää ?
Kelle ?
Pärjään itse viidellä kielellä oikein hyvin, äidinkieleni lisäksi,
mutta ei tulisi mieleenkään kuuna päivän tehdä siitä numeroa.
Se on tosi vähäistä siihen verrattuna mitä kaikkea maailman ihmiset osaavat.
Mitä me tästä opimme ?
Sen, että kielitaito ei näköjään tee ihmisestä sivistynyttä.
Kielitaidoton, vain äidinkieltään puhuva voi paljon sivistyneempi.- Anonyymi
Vituttaako?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vituttaako?
Ilmeisesti korppis kiljupäissään on jäänyt änkyttämään "vituttaako,
vituttaako, vituttaako, vituttaako" koska sitä vituttaa niiiin paljon,
kun ploma vei huomion siltä.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vituttaako?
Kaa. Minua heikosti ruotsia osaavana jäi vaivaamaan , miten sanotaan ruotsiksi: "olin putoamaisillani"? Kiitos!
Anonyymi kirjoitti:
Kaa. Minua heikosti ruotsia osaavana jäi vaivaamaan , miten sanotaan ruotsiksi: "olin putoamaisillani"? Kiitos!
Oliskohan "jag höll på att ramla" tai "jag nästan föll" kauemmin täällä asuneet/parempaa ruotsia osaavat saavat korjata :)
- Anonyymi
Yhdessä talossa oli kerran taitava papukaija.
Se osasi puhua yli 15 kielellä.
Yhtenä päivänä sitten naapurin kissa nappasi papukaijan kiinni ja sitä poskeen pistellessään sanoi ylpeänä:
"Heh! Noin monta eri kieltä se osasi, mutta eipäs pärjännyt tavalliselle kissankielelle! Nam!
- Anonyymi
Ploma kirjoittaa piinallisen tarkkaa suomea palstalla, se on hyvä tapa, jos valvojaa ei olisi, täällä voisi harrastaa bilinguaalista kielenopiskelua eli sekakieltä jossa virheet sallitaan mutta ei voi. OPPISITTE englantia ja quizas espanol un po
Ylhäällä on kommentti, missä tarvitsee xxx
Nämä ovat murrosikäisen tietämättömän päättelyjä, esimerkki
Kyselyssä ennen matutusta aiheesta yhtenä vastauksena turhaopetuksesta oli
Turhaa on muslimilahkojen nimet ja määrittelyt
Nyt sen avulla tajuaa esim. tosihankalansekavaa lähi-Idän politiikka, joka vaikuttaa kaikkeen mm. teidän eläkkeisiinne
Libanonilaiset ovat eks perttejä uskonnoissa, eräs kertoi minulle, mikä oikeasti - ilman uskontohöpötyksiä - on kristittyjen, sunnien, shiiojen ero ja miksi saddam gaddafi ... oikeasti ovat sunneja, tiedättekö mikä oikeasti näiden ero on?- Anonyymi
Tee aloitus aiheesta, jos järkesi kulkee.
Tarkista tämän aloituksen aihe. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tee aloitus aiheesta, jos järkesi kulkee.
Tarkista tämän aloituksen aihe.Nämä on näitä työväenluokkalaisten junttien päässä olevia rajoja ja näistä syntyviä tyhjäviestejä ja huomautuksia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nämä on näitä työväenluokkalaisten junttien päässä olevia rajoja ja näistä syntyviä tyhjäviestejä ja huomautuksia
Juntteja on juuri todistettu olevan siinäkin luokassa, joka itseään ylimaallisen fiksuna pitää.
Mm. "osuuskaupassa huudellaan toinen toisilleen", kun kukaan ei ymmärrä.
Aika junttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nämä on näitä työväenluokkalaisten junttien päässä olevia rajoja ja näistä syntyviä tyhjäviestejä ja huomautuksia
Siis ei kulje järki ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nämä on näitä työväenluokkalaisten junttien päässä olevia rajoja ja näistä syntyviä tyhjäviestejä ja huomautuksia
Taas joku "ylioppinut" halveksuu muita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas joku "ylioppinut" halveksuu muita.
Sukunsa ainut ylioppilas, siinä ylpeilee, kun on aan paprut plakkarissa.
- Anonyymi
Kielilaki 6.6.2003/423
1 §
Kansalliskielet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.- Anonyymi
Kun suomalainen s ja pakkoruotsittaja pk tapaavat
S puhuu suomea
Pk saa puhua ruotsia
He eivät siis kommunikoi yhteisellä
Yhteistä kansalliskieltä ei ole
Harjoitustehtävä. Yliopistokurssi pidetään suomeksi ja oppikirja on amerikkalainen
Pk tulee ja vaatii luentomonisteita ja tai tenttejä ruotsiksi vedoten kielilakiin
Mikä on tulkinta
- Anonyymi
Kansankielien harjoituskurssi jatkuu
Usan onnenpyörä-kilpailussa South Parkin mukaan (Eric Cartman jne) on kysymys
People that annoy you
Ja vastauksessa kirjain X puuttuu enää
nXggers
Mikä on X?- Anonyymi
Eipä taida sinusta olla kurssin vetäjäksi
Vieläkö jaksat innostua South Parkista
Niin mistä puuttuu X-kirjain
Riippuu asiayhteydestä
Bessie - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida sinusta olla kurssin vetäjäksi
Vieläkö jaksat innostua South Parkista
Niin mistä puuttuu X-kirjain
Riippuu asiayhteydestä
BessieHyvää ohipuhumista junttipalstan ydintyyli
"Det var en gång en krabb på skäret
inte är det här som jag hade tänkt det.
Jag kan ej andas ej Oxygen för mig nej
snart solen stiger och börjar skina brun mig.
Kvar på skäret blir då handske semiarid
ingen längre vill ligga nära mig och bli gravid."
-
https://www.youtube.com/watch?v=XYLKZlIge7E
H.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663055
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252123Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671709Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251587Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161317- 281301
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61226Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281180Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621021