Miksi poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta tosiasioita?

Tätä on moni miettinyt, että miksi Löfven ja muut toimivat kuten toimivat. Arvauksia on monia.

1. Rikoskumppanit Euroopassa (mm. Merkel) eivät anna lupaa tehdä muutoksia politiikkaan tai edes puheisiin.

2. Ruotsin turvallisuuselimet arvioivat, ettei muutosta edes puheen tasolla voi tehdä, koska se voisi laukaista täysimittaisen sisällissodan tai ainakin rajuja mellakoita ja rikosaaltoja.

3. Eri tahot Ruotsin sisällä pyrkivät epätoivoisesti pitämään kiinni omaisuudestaan ja asemastaan: kunkku kruunustaan, yläluokka asemastaan, poliitikot pesteistään, rikkaat omaisuudestaan jne. Mitään liikettä ei uskalleta tehdä, koska siitä voisi käynnistyä (hallitsematon) dominoefekti.

4. Ruotsi pyrkii jäädyttämään ja pitämään edes jollain tavalla hallinnassa oman tilanteensa, koska se haluaa nähdä, mitä muissa maissa tapahtuu. Miten käy Saksan politiikalle? Miten Britannian talous selviää Brexitistä? Hajoaako EU? Kaatuuko Britannian kuningashuone? Tuleeko Trumpille jatkokausi? Itsenäistyykö Skotlanti?

Varmasti muitakin syitä voi olla. Minä uskon oikeastaan noihin kaikkiin edellä mainittuihin. Suurimpina syinä pidän kakkosta ja kolmosta. Ykköselläkin on merkitystä, mutta se merkitys on heikentynyt Merkelin tärinöiden, AKK:n puolueen puheenjohtajuudesta & kansleriehdokkuudesta kieltäytymisen, brittimonarkian rakoilun ja monen muun syyn vuoksi.

Sitten on tietenkin sekin yksinkertainen syy, että Ruotsissa on kriisien hetkilläkin tapana vain "sitta på och fika". Se sopii hyvin yhteen neloskohdan kanssa. Istutaan kahvipöydässä päivittelemässä, miten hassusti asiat on Englannissa, Saksassa ja muissa EU-maissa. Siinä suklaapalloja mutustellessa ei edes huomata, että omakin mökki on jo tulessa.