Nyt on tullut paljon trollia Windoz käyttäjiltä,
jotka eivät ole sisäistäneet Linux/Unix
järjestelmien keskeistä toimintaideaa koskien
ohjelmistojen asennusta.
Windowsissa softan tekijät tarjoavat järjestelmän
päälle liimattavia softia. Pelkkiä softia.
Joskus softan tekijät voivat tarjota
myös useammasta omasta softastaan punottuja
ratkaisuja, kuten esim. www-tietojärjestelmä,
office-ympäristö ... tai sitten tekijät
jättävät ratkaisujen tekemisen kolmansille
osapuolille.
Tämä on niinsanottu HAJAUTETTU tietojärjestelmän
ratkaisumalli.
Linux distrot tarjoavat RATKAISUJA,
esimerkiksi Apache PHP MySql on asennettavissa
muutamalla komennolla joka distrossa.
Distron ylläpitäjät pitävät huolen,
että ko. ratkaisuun sisältävät ohjelmisto-
komponentit toimivat hyvin yhteen
(ja ehkä tarjoavat näille graafisia/menu
konfigurointisoftia)
Nykyään aletaankin puhua ns. Componentized
Linux -tyylistä, missä ei enää kiinnitetä
huomiota yksittäisiin softiin, vaan
tietojärjestelmäratkaisuihin.
JA, distro pitää AUTOMAATTISESTI huolen,
että tietyt RATKAISUT (esim. www-tietojärjestelmä)
TOIMIVAT. Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat distron
Omassa Keskitetyssä ja Sertifioidussa
jakeluringissä (pääpalvelimella, mirroreilla).
Täten tietojärjestelmäratkaisuihin käytettävät
softapaketit (esim. softa-1.2.tar.gz) on
HELPPO TARKASTAA että ne varmasti toimivat,
EIVÄTKÄ SISÄLLÄ TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.
Tämän lisäksi kaikki distrot tarjoavat
hyviä ns. paketinhallintatyökaluja, jotka
automatisoidusti asentavat softat
järjestelmään, ja laittavat ne toimimaan toistensa
kanssa. Distron yhteisö julkaisee dokumentteja,
joiden avulla on helppo muodostaa Ratkaisuja
asentamalla valmiita softakomponentteja.
Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla.
Usko jo, että teidän Windows tyylinen:
"asennetaan tuntematon softa klikkaamalla
setup.exe:ä" EI OLE SE TAPA, JOLLA LINUX
JÄRJESTELMÄT TOIMIVAT!
Linuxissa pyydetään järjestelmältä toimivia
ratkaisuja, jotka distron ylläpitäjät ovat
tarkasti syynänneet kaikesta haitallisesta!
Esim. "asenna www-serveri php tuella" olisi
Debianissa jotain tyyliin:
apt-get install apache apache-mod-php
.. tämäkin löytyy jostain yhteisön sisäisestä
dokumentoinnista.
Tämä Linux/Unix tapa on suurelta osin
keskitetty ratkaisumalli. Minun mielestä paras
KOSKA
Windowsissa luotetaan AINA kolmansien osapuolien ratkaisuihin, 95% tapauksista yksittäisiin
softiin, olkoon ne sitten hyviä, huonoja tai
täynnä spywarea! Linux/Unix järjestelmissä
vastuuta on siirretty enemmän käyttöjärjestelmän
TEKIJÄN PUOLELLE, miten se pitäisi olla
Windowsinkin kanssa!
Nykyisessä täysin
hajautetussa ohjelmistonjakelutyylissä ei
M$:n tarvitse ottaa mitään vastuuta
järjestelmänsä toiminnasta/turvallisuudesta, vaan se voi sysätä sen vastuun Symantecin,
ja muiden WeFixYourWindowsForMoney.com
tietoturva-apinoiden käsiin.
Linux/BSD systeemeissä se yhteisö itsessään
korjaa keskitetysti suunniteltua järjestelmää
koko sen elinajan ... 24/7, ilmaiseksi.
Entäs Ulkoiset softat ja Linux?
Taustaa:
No, tämä oli vielä muutamia vuosia sitten
aivan täysi Villi Länsi Linux-IT maailmassa.
Mm. loki-games yhtiö teki oman
Loki Installer standardin, joka toimi
oikeastaan kaikissa distroissa, mutta
tuo Loki Installer kuopattiin yhtiön konkurssin
jälkeen.
Nykyäänkin käytetään yhä Loki:n esittämää
periaatetta, jossa kaikki epävarmat
libraryt lykätään softaan mukaan ./lib
kansion alle, ja softa asennetaan /opt/
hakemistoon. Ajon aikana sitten määritellään
LD_LIBRARY_PATH:iin softan ./lib kansio,
ja homma toimii.
Nykyään:
Vaikka nyt kovasti tästä aiheesta vittuillaan,
niin LSB on se tapa jolla binäärisoftat
paketoidaan julkiseen jakeluun.
Ulkoinen komponentti, eli softa,
asennetaan aina /opt -hakemiston alle
omaan alihakemistoon, jonka käyttäjä voi
määrittää TAI joissakin tapauksissa softan
valmistaja on varannut lanana.org:ista
itselleen nimiavaruuden softilleen, jolloin softa
asennetaan /opt/.
Libraryt (.so) menee softan hakemiston
juureen, tai vaikkapa ./lib alihakemistoonsa.
On valmiita skriptipohjia, joilla
softalle voidaan käynnistysvaiheessa
määrittää LD_LIBRARY_PATH softan omaan library
sijaintiin ja muut tarvittavat
run-time systeemit. Toimii varmasti ja nopeasti!
LSB:ssä on myös ns. service-softia
varten omat init.d-skriptit, joilla on helppo
asennuksen yhteydessä määritellä järjestelmään
palvelun käynnistävät /etc/init.d:n alle
menevät skriptit.
LSB:ssä on monia muitekin skriptejä,
jotka auttavat softan asennuksessa ja
järjestelmään rekisteröimisessä. Näistä
voitte itse käydä lukemassa:
http://www.linuxbase.org
Eli onko tässä Linuxissa sitten jotain
ongelmaa? Kyseessä on vain erilainen
käyttökulttuuri:
keskitetty, sosiaalinen, ratkaisupainotteinen.
Minusta tuntuu, että tämä kulttuurin ero
se on joka vituttaa Windows faneja. Ihan
sama juttu on kyseessä, kuin kristittyjä
vituttaa muslimit. Olenko paljon väärässä?
jotka eivät ole sisäistäneet Linux/Unix
järjestelmien keskeistä toimintaideaa koskien
ohjelmistojen asennusta.
Windowsissa softan tekijät tarjoavat järjestelmän
päälle liimattavia softia. Pelkkiä softia.
Joskus softan tekijät voivat tarjota
myös useammasta omasta softastaan punottuja
ratkaisuja, kuten esim. www-tietojärjestelmä,
office-ympäristö ... tai sitten tekijät
jättävät ratkaisujen tekemisen kolmansille
osapuolille.
Tämä on niinsanottu HAJAUTETTU tietojärjestelmän
ratkaisumalli.
Linux distrot tarjoavat RATKAISUJA,
esimerkiksi Apache PHP MySql on asennettavissa
muutamalla komennolla joka distrossa.
Distron ylläpitäjät pitävät huolen,
että ko. ratkaisuun sisältävät ohjelmisto-
komponentit toimivat hyvin yhteen
(ja ehkä tarjoavat näille graafisia/menu
konfigurointisoftia)
Nykyään aletaankin puhua ns. Componentized
Linux -tyylistä, missä ei enää kiinnitetä
huomiota yksittäisiin softiin, vaan
tietojärjestelmäratkaisuihin.
JA, distro pitää AUTOMAATTISESTI huolen,
että tietyt RATKAISUT (esim. www-tietojärjestelmä)
TOIMIVAT. Näin tapahtuu, koska ratkaisuihin
käytettävät softakomponentit ovat distron
Omassa Keskitetyssä ja Sertifioidussa
jakeluringissä (pääpalvelimella, mirroreilla).
Täten tietojärjestelmäratkaisuihin käytettävät
softapaketit (esim. softa-1.2.tar.gz) on
HELPPO TARKASTAA että ne varmasti toimivat,
EIVÄTKÄ SISÄLLÄ TAKAPORTTEJA TAI MUUTA IKÄVÄÄ.
Tämän lisäksi kaikki distrot tarjoavat
hyviä ns. paketinhallintatyökaluja, jotka
automatisoidusti asentavat softat
järjestelmään, ja laittavat ne toimimaan toistensa
kanssa. Distron yhteisö julkaisee dokumentteja,
joiden avulla on helppo muodostaa Ratkaisuja
asentamalla valmiita softakomponentteja.
Tuo softapakettien keskitetty hallinta
ja tarkistaminen on Linuxilla helppoa,
koska miltei jokaisesta paketista
on lähdekoodi saatavilla.
Usko jo, että teidän Windows tyylinen:
"asennetaan tuntematon softa klikkaamalla
setup.exe:ä" EI OLE SE TAPA, JOLLA LINUX
JÄRJESTELMÄT TOIMIVAT!
Linuxissa pyydetään järjestelmältä toimivia
ratkaisuja, jotka distron ylläpitäjät ovat
tarkasti syynänneet kaikesta haitallisesta!
Esim. "asenna www-serveri php tuella" olisi
Debianissa jotain tyyliin:
apt-get install apache apache-mod-php
.. tämäkin löytyy jostain yhteisön sisäisestä
dokumentoinnista.
Tämä Linux/Unix tapa on suurelta osin
keskitetty ratkaisumalli. Minun mielestä paras
KOSKA
Windowsissa luotetaan AINA kolmansien osapuolien ratkaisuihin, 95% tapauksista yksittäisiin
softiin, olkoon ne sitten hyviä, huonoja tai
täynnä spywarea! Linux/Unix järjestelmissä
vastuuta on siirretty enemmän käyttöjärjestelmän
TEKIJÄN PUOLELLE, miten se pitäisi olla
Windowsinkin kanssa!
Nykyisessä täysin
hajautetussa ohjelmistonjakelutyylissä ei
M$:n tarvitse ottaa mitään vastuuta
järjestelmänsä toiminnasta/turvallisuudesta, vaan se voi sysätä sen vastuun Symantecin,
ja muiden WeFixYourWindowsForMoney.com
tietoturva-apinoiden käsiin.
Linux/BSD systeemeissä se yhteisö itsessään
korjaa keskitetysti suunniteltua järjestelmää
koko sen elinajan ... 24/7, ilmaiseksi.
Entäs Ulkoiset softat ja Linux?
Taustaa:
No, tämä oli vielä muutamia vuosia sitten
aivan täysi Villi Länsi Linux-IT maailmassa.
Mm. loki-games yhtiö teki oman
Loki Installer standardin, joka toimi
oikeastaan kaikissa distroissa, mutta
tuo Loki Installer kuopattiin yhtiön konkurssin
jälkeen.
Nykyäänkin käytetään yhä Loki:n esittämää
periaatetta, jossa kaikki epävarmat
libraryt lykätään softaan mukaan ./lib
kansion alle, ja softa asennetaan /opt/
hakemistoon. Ajon aikana sitten määritellään
LD_LIBRARY_PATH:iin softan ./lib kansio,
ja homma toimii.
Nykyään:
Vaikka nyt kovasti tästä aiheesta vittuillaan,
niin LSB on se tapa jolla binäärisoftat
paketoidaan julkiseen jakeluun.
Ulkoinen komponentti, eli softa,
asennetaan aina /opt -hakemiston alle
omaan alihakemistoon, jonka käyttäjä voi
määrittää TAI joissakin tapauksissa softan
valmistaja on varannut lanana.org:ista
itselleen nimiavaruuden softilleen, jolloin softa
asennetaan /opt/.
Libraryt (.so) menee softan hakemiston
juureen, tai vaikkapa ./lib alihakemistoonsa.
On valmiita skriptipohjia, joilla
softalle voidaan käynnistysvaiheessa
määrittää LD_LIBRARY_PATH softan omaan library
sijaintiin ja muut tarvittavat
run-time systeemit. Toimii varmasti ja nopeasti!
LSB:ssä on myös ns. service-softia
varten omat init.d-skriptit, joilla on helppo
asennuksen yhteydessä määritellä järjestelmään
palvelun käynnistävät /etc/init.d:n alle
menevät skriptit.
LSB:ssä on monia muitekin skriptejä,
jotka auttavat softan asennuksessa ja
järjestelmään rekisteröimisessä. Näistä
voitte itse käydä lukemassa:
http://www.linuxbase.org
Eli onko tässä Linuxissa sitten jotain
ongelmaa? Kyseessä on vain erilainen
käyttökulttuuri:
keskitetty, sosiaalinen, ratkaisupainotteinen.
Minusta tuntuu, että tämä kulttuurin ero
se on joka vituttaa Windows faneja. Ihan
sama juttu on kyseessä, kuin kristittyjä
vituttaa muslimit. Olenko paljon väärässä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
...turha yrittää valistaa noita, eihän ne ymmärrä itte windowsistakaan mitään, suurin argumentti niillä on aina myyntiluvut, vaikka ne ei tiedä sitäkään että wintoosa on pakotettu mukaan lähes joka koneeseen.
olen käyttänyt linuxia jo pitkään ja pidän siitä järjestelmästä enemmän. Tällä hetkellä koneessani on mandrake 10.2 testiversio. Ja toimii hyvin. Päivitän siihen virallisen 10.2 :en sen ilmestyttyä.
Windowsista sen verran, että kaksitonnisen käyttäjänä vituttaa se, kun kaikki apuohjelmat siirtyvät pikku hiljaa windows xp: lle, joka on hullua meininkiä. Ie 7 on yksi, joka mikkisoftan sivuston mukaan ilmestyy vain xp sp 2: elle. Muutenkin kummaa kun kaksitonnisen tukeminen loppuu mikkisoftan osalta tänä vuonna
toukokuussa.
>> olen käyttänyt linuxia jo pitkään ja pidän
>> siitä järjestelmästä enemmän.
Ahaa. Olet sitten aika avomielinen ihminen.
Tekikö sulla sillon Linuxin käyttämisen
alussa vaikeeta opetella tää uusi
keskitetty ohjelmiston asennustapa?
Entä onko sinun mielestä tässä tyylissä
jotain erityisiä heikkouksia, mihin
voisi tehdä parannuksia?
Kiitos vastauksista jo etukäteen ...
meinaan olen alkanut opettelemaan Linux
ohjelmointia koodaamalla semmoista
"komponenttiratkaisijaa", joka siis pitäisi
mahdollistaa binääripakattujen softien
jakamisen distrosta riippumatta :)
>> Muutenkin kummaa kun kaksitonnisen tukeminen
>> loppuu mikkisoftan osalta tänä vuonna
>> toukokuussa.
Tälläista ongelmaahan EI ole nykyajan
Linux distroissa. Esim. Gentoossa ja
Debianissa on käytössä base-system-profilet,
joiden avulla järjestelmä voidaan
automaattisesti päivittää ajan tasalle,
vaikka siirryttäisiinkin versiosta
toiseen.
"Windowsista sen verran, että kaksitonnisen käyttäjänä vituttaa se, kun kaikki apuohjelmat siirtyvät pikku hiljaa windows xp: lle, joka on hullua meininkiä. Ie 7 on yksi, joka mikkisoftan sivuston mukaan ilmestyy vain xp sp 2: elle. Muutenkin kummaa kun kaksitonnisen tukeminen loppuu mikkisoftan osalta tänä vuonna
toukokuussa."
Joopa joo. Mutta ei ne entiset, hyvin toimivat w2k apuohjelmat mihinkään häviä.
Niitä voi käyttää vaikka maailman tappiin w2k:ssaan.