Nyt on ikävä, ahdistus ja alakulo. Kissani kävi eilen toisen kerran viikon sisällä lääkärissä, tällä kertaa sisätautien erikoislääkärillä, joka huolellisten tutkimusten jälkeen kertoi tuomion: suolistosyöpä eteispesäkkeineen. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kissani samalla käynnillä.
On se niin hirmu vaikeaa, vaikka tietää että päätös oli ainoa oikea. Kotiin jäi toinen veljeksistä, jotka molemmat oli syntyneet syyskuussa 2011 eli 8 ja puoli vuotiaita. Nyt koetan jutella tälle yksin jääneelle kisulle mahdollisimman normaalisti ja antaa extrehuomiota, kun hakeutuu koko ajan lähelleni ja viereen. Kyllä se huomaa, että kaveri puuttuu. No, päivä päivältä varmaan helpottuu.
On se niin hirmu vaikeaa, vaikka tietää että päätös oli ainoa oikea. Kotiin jäi toinen veljeksistä, jotka molemmat oli syntyneet syyskuussa 2011 eli 8 ja puoli vuotiaita. Nyt koetan jutella tälle yksin jääneelle kisulle mahdollisimman normaalisti ja antaa extrehuomiota, kun hakeutuu koko ajan lähelleni ja viereen. Kyllä se huomaa, että kaveri puuttuu. No, päivä päivältä varmaan helpottuu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Otan osaa suruun. Sairaudet ja siihen liittyvät ongelmat ovat pahimpia puolia joita on lemmikin pidossa eikä tahtoisi lemmikilleen mitään kärsimyksiä. Eläimillä on kuudes aisti ja hänen veli tietää ja tuntee mitä on tapahtunut, on todennäköisesti haistanut syövän jo aikaisessa vaiheessa. Kisuli suree veljeään kissan tapaan. Tsempiä teille molemmille.
Lämpimiä ajatuksia Teille! Oman mirrini lopetuksesta on reilu vuosi, ja asia koskee vieläkin. Siitä syystä en enää koskaan ota kissaa, enkä koiraa, vaikka niin paljon haluaisin.
Minä pidin parivuotta uuden lemmikin ottoon väliä.Mutta en pidä jatkossa.Ilo mitä eläimistä saa, on niin paljon.
Tietysti on ymmärrettävä jo ottovaiheessa, ettei niitä ikuisesti pitää saa.Ja eronhetkellä itse on se lemmikki lopetettavaksi vietävä, ja viimeiset kerran jäähyväiseksi ja kiitokseksi sitä silitettävä...
Niin hyvin ja huolella niitä pitää hoitaa, ettei parempaan kukaan pysty.Eläimelle on tarjottava paras mahdollinen koti ja hoito.Silloin niistä on eron hetkellä helpompi luopua, kun tietää tehneensä kaikkensa, ja tarjonneensa eläimelleen parhaan mahdolliset olot ja elämän
Ikävä helpottaa ajallaan, ja siinä auttaa myös uusi eläinystävä.Ei ilman lemmikkiä olo helpota oloa, paremmin sujuu kun uusi pentu vie ajatukset muualle.Uusi lemmikki ei tietysti entistä korvaa, eikä se ole tarkoituskaan.Elämä vaan kulkee eteenpäin, ja entiset lemmikit kulkevat mukana kauniina muistoina.Tämän opin kokemuksesta.Jokainen tekee tietysti miten parhaaksi itse näkee.
Itse päätin etten ota enää kissaa, oli niin iso pala viedä lemmikki eläinlääkärille lopetettavaksi.
Eläinlääkärin empaattisuus sai minut vollottamaan, helpotti toki että päätös oli varmasti oikea.
Olen onnellinen siitä että minusta on tullut edesmenneen kissamme ansiosta eläinrakas ja sitämyötä empaattinen myös känttyröitä ihmisiä kohtaan.
Maalaistalossa lapsuudessamme eläin oli vain tuotantoeläin ja kissaakin pidettiin vain hiiriä pyydystämässä.
Osanottoni suuressa surussasi.
Ikävä helpottuu ajan mittaan, mutta kokonaan se ei lähde koskaan, pieni kaipuu jää ja pysyy. Se on osa elämän rikkautta.
Jossain vaiheessa haluat varmasti uuden kisun, joka tuo uutta iloa elämääsi.
Täältä myös osanotot. Meillä kävi niin, että 11 vuotias kolli kuoli yllättäen. Ei ollut mitään sairauksia ainakaan tiedossa ja vaikutti terveeltä. Sai muutama päivä ennen kuolemataan niskaan annosteltavaa matolääkettä nimeltä Dronspot Vet. Ei olla aikaisemmin niskaan annosteltavia matolääkkeitä annettu kissoille vaan suuhun annosteltavia. Ei ainakaan näyttänyt mitään suurempia sivuvaikutuksia tuo matolääke aiheuttavan. Annosteltiin sitä ohjeen mukaan. Kissa oli normaali eli iloinen ja ulkoili kuten ennenkin. Keskellä yötä kuului valitus ja perheen väki meni katsomaan niin kissa veteli viimeisiään siinä vaiheessa. Jalat olivat kylmät ja kieli musta. Kissa oli hiukan myös ripuloinut, mutta ei ollut oksentanut. Oli jo liian myöhäistä viedä eläinlääkäriin tai tehdä mitään. Kaksi muuta kissaa näkivät kuoleman ja olivat peloissaan. Nyt ovat jo normalisoituneet tapahtuneen jälkeen.
Epäiltiin kuolinsyyksi sydänkohtausta ja lueskelin, että se olisi yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Saattoi toki olla jokin muukin aiheuttaja. Epäilyjä matolääkkeiden aiheuttamista kuolemistakin löytyy runsaasti etenkin koirilla kun katsoo tutkimuksia. Yhteys jäänyt tosin aina epäselväksi. Muut kaksi kissaa voivat edelleen hyvin. Oliko sitten lie sattumaa ja kissalla joku muu sairaus aiheutti kuoleman? Emme oikein usko, että kissa olisi syönyt mitään myrkyllistä, koska mitään rotanmyrkkyjä tms. ei asuin ympäristöön ole levitetty ja lähimmät naapuritkin ovat todella kaukana. Lisäksi kissa ei oksentanut eikä yrittänyt oksentaa.
Lopettakaa lässytys, menkää töihin.
Todella ilkeä huomautus
Osanottoni suruun,minun rakas kaverini jouduttiin nukuttamaan pois joulukuussa enkä meinaa selvitä surusta vieläkään.
Luonto kiittää.