Olen 18 vuotias tyttö ja menetin haluni elää. Ensimmäisen kerran yritin itsemurhaa 15 vuotiaana kun kärsin kiusaamisesta pahimman kerran. Tiedän että tämä on joidenkin mielestä säälittävää ja typerää, mutta menetin elämäni rakkaimman ihmisen. Poikaystäväni jätti minut ilman syytä ja elämänhalu loppui siihen. En ole tapahtuman jälkeen pystynyt käymään töissä tai nauttia elämästä. Erosta on jo jonkun aikaa, mutta kaikki muistuttaa häntä. Olen raskaana hänen lapselleen ja olen kertonut asiasta. En tiedä mitä tekisin asian kanssa ja se masentaa vielä enemmän. Tuntuu että kumman tahansa päätöksen teen, kadun sitä. Isäni on syöpäsairas ja äitini hääti kodista kuullessaan että olen raskaana ja poikaystäväni ei halua mitään tekemistä vauvan kanssa. En voi kuvitella itseäni kenenkään muun ihmisen kanssa. Itken vieläkin jokapäivä yli 5 tuntia ja nään painajaisia joka yö, ja tuntuu että ainoa pako tästä kivusta on hengenriisto
Helpoin tapa tehdä itsemurha
77
42237
Vastaukset
- Anonyymi
Ensinnäkin et ole säälittävä ja toivon että yrittäisit jaksaa. Aika auttaa yleensä rakkausjutuissa. Olisiko mahdoton ajatus odottaa vaikka vuosi, jos olo helpottuisi sinä aikana? Syöpäsairaan isäsi kannaltakin olisi hyvä ettet menisi nyt tekemään itsellesi mitään. Hänellä on niin rankkaa muutenkin sairautensa kanssa.
Vauvan kanssa teet oman päätöksesi. Vauva ei ilmeisestikään ollut suunniteltu? Jos näin, tekisin tilanteessasi abortin. Ex-poikaystäväsi näkökulmasta katsottuna olisi hirveää tulla vasten tahtoaan isäksi. Mutta niinkuin kirjoitin, se on oma päätöksesi. Toisaalta abortin tekeminen on henkisesti hyvin vaikeaa ja parhaimmillaan oma lapsi voi tuoda elämään merkityksen ja paljon iloa. Tosin vauva-aika on myös uuvuttavaa etenkin yksinhuoltajana. Kannattaa miettiä tarkkaan millaista elämäsi olisi lapsen kanssa ja miten jaksaisit. - Anonyymi
Tiesit alunperin mihin ryhdyit. Aikuistu ja ala käyttäytyä sen mukaisesti. Kanna siis vastuusi ja tekojesi seuraukset äläkä edes yritä sysätä sitä muiden harteille.
- Anonyymi
Ja ikää oli? En vaan voi ymmärtää kuinka aivotonta sakkia netistä löytyy.
- Anonyymi
Sun kaltaiselle ihmiselle olisi ihan hyvä ratkaisu tehdä itsari. Tulisi maailmasta edes hitusen parempi paikka kun ois vähemmän tuollaisia tunnevammaisia idiootteja kuin sinä. Sinusta ei koskaan tule mitään arvostettavaa, eli kulutat vain turhaan happea.
- Anonyymi
Jos sulla on masennusta tms ja jopa itsemurhaa mietit niin itse myös vakavaa masennusta yms sairastavana ehdotan että sun tilanteen rasittavuuden takia hakisit mitä pikemmiten keskustelu apua, terapiaa? Kuinka pitkällä sun raskaus on? Oliko raskaus vahinko vai mietittekö etukäteen haluavanne lapsen? Jos raskaus on vasta alussa etkä haluaisi/pystyisi lasta pitämään, eikä myöskään ex-poikaystäväsi niin tottakai abortti on aina vaihtoehto vaikka se raaka sellainen onkin. Haluaisitko jutella ongelmistasi? Tilanne vaikuttaa pahalta ja ehdotan että mietit mitä hyvää ja pahaa oman tilanteesi kannalta lapsen saamisessa olisi ja olisitko valmis kasvattamaan lapsen? Ja miksi poikaystäväsi jätti sinut? Ei kukaan jätä kumppaniaan ilman syytä. Älä silti missään nimessä itseäsi tapa koska apua on aina saatavilla. Haluaisin itse mielelläni auttaa.
- Anonyymi
Vielä lisään että älä kuuntele niitä jotka eivät ymmärrä tilannettasi ja kannustavat ryhdistäytymään, ei tuollaisessa tilanteessa vain yksinkertaisesti pärjää yksin. Ja niinkuin sanoit että saattaa olla säälittävää tai tyhmää niin ei lainkaan ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä lisään että älä kuuntele niitä jotka eivät ymmärrä tilannettasi ja kannustavat ryhdistäytymään, ei tuollaisessa tilanteessa vain yksinkertaisesti pärjää yksin. Ja niinkuin sanoit että saattaa olla säälittävää tai tyhmää niin ei lainkaan ole.
Onko sulla kik sovellusta tms jossa haluaisit keskustella? En ole ammattilainen mutta kokemusta on jonkin verran ja haluan auttaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä lisään että älä kuuntele niitä jotka eivät ymmärrä tilannettasi ja kannustavat ryhdistäytymään, ei tuollaisessa tilanteessa vain yksinkertaisesti pärjää yksin. Ja niinkuin sanoit että saattaa olla säälittävää tai tyhmää niin ei lainkaan ole.
Ei elämässä pääse eteenpäin, jos ei ryhdistäydy ja ota itseään niskasta kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei elämässä pääse eteenpäin, jos ei ryhdistäydy ja ota itseään niskasta kiinni.
Ja siinä kans perus tyhmä kommentti!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei elämässä pääse eteenpäin, jos ei ryhdistäydy ja ota itseään niskasta kiinni.
Nauti ettet ole samassa tilanteessa kuin hän😤
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nauti ettet ole samassa tilanteessa kuin hän😤
Juurikin näin. Typerin neuvo on, että ota itseäsi niskasta kiinni.
- Anonyymi
Eikö näistä asioista voi puhua terveyden huollossa että keksivät jotain apua tai neuvolassa yms. Yksin ongelmien kanssa istuminen varmastikin masentaa lisää. Mene mukaan johonkin ryhmää, missä voi puhua ongelmistaan muiden kanssa, jos sellainen löytyy alueeltasi.
Kenellekään ei ole annettu enempää ongelmia kuin hänellä on kykyä selviytyä niistä, sanoo intialainen guru. Henkioppaat ja luoja auttaa tarvittaessa. - Anonyymi
Mieti mitä kaikkea positiivista sinulla on.
Olet saamassa elämän suurimman asian vierellesi, oman jälkeläisen.
Jos ihmisen elämällä on tarkoitus, se on juuri nyt sisälläsi.
Suurempaa rakkautta ei ihminen voi tuntea, kuin rakkaus omaan lapseen. - Anonyymi
Sanoi että molemmat vaihtoehdot huonoja. Elämässä tosiaan tulee välillä tilanteita joissa on vain huonoja vaihtoehtoja. Nämäkin ovat kuitenkin vain "asioita", jotka voidaan ratkaista ja jotka lopulta selviävät ja ratkaistuvat suuntaan tai toiseen.
Suurin ongelma on kun ongelmia joutuu pyörittelemään omassa mielessä. Olet tilanteessa jossa tarvitset tilaa, voimaa, selkeyttä ja uskoa itseesi. Nyt ei ole aika minkäänlaisten kulissien ylläpitämiseen. On monia luotettavia ihmisiä jotka ovat valmiita auttamaan sinua saamaan elämäsi parempaan suuntaan. Älä pidä asioita sisälläsi vaan kerro kaikille osapuolille mitä on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut sinuun. Et ole tehnyt mitään väärää. Vaadi apua ja sitä annetaan.
Monesti on että kun asiat menee pieleen niin meneekin kunnolla pieleen ja tulee monta samanlaista asiaa päällekkäin ("when it rains, it pours"). Tsemppiä! - Anonyymi
Joogaa ja meditoi, niin saattaa rauhoittua levoton mielesi.
Ei se mieli rauhoitu ellet pysähdy ja anna itsesi olla paikoillaan rauhassa- Anonyymi
Pyydä Jeesusta asumaan sydämeesi.Elämäsi muuttuu uudeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pyydä Jeesusta asumaan sydämeesi.Elämäsi muuttuu uudeksi.
Se nyt vaan ei ole ihan kaikkien juttu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pyydä Jeesusta asumaan sydämeesi.Elämäsi muuttuu uudeksi.
Vielä ku Jeesus ois oikeesti olemassa eilä mikään lastensatu niin kaikki ois vaan paremmin...😞
- Anonyymi
Mitään ei kannata "omistaa" sillä tavalla, että sen menettäminen tuhoaa elämänhalun. Jokaiselle ihmiselle 'minä itse' on tärkein ja jos sen laiminlyö, niin seuraukset voi olla hyvinkin ikävät. Ymmärrä se, että elämässä mikään ei ole ikuista ja odottamattomia asioita tapahtuu. Kun sen ymmärtää ja elää sen mukaan, niin menetykset sietää ja oma itse säilyy ehjänä. Jos "rakkaan menettäminen" aiheuttaa myös oman itsensä menettämisen, niin eikö silloin ole toimittu ihan väärin, ja täysin välinpitämättömästi itseään kohtaan? Kyllä minutkin esim. petetyksi tuleminen ja parisuhteen päättyminen on tehnyt surulliseksi, mutta kun elämänasenne on sitä, että 'elämä jatkuu' vastoinkäymisistä huolimatta, niin jokaisen epäonnistumisen jälkeen tulee taas uusi onnistuminen. Usein on myös käynyt niin, että ilman tiettyjä epäonnistumisia en olisi koskaan saanut jotain parempaa. Taistele ja ole voittaja tai tee itsemurha ja ole häviäjä. Valinta on sinun.
- Anonyymi
mikä sun tilanne on nyt?
- Anonyymi
ei tarvi tehdä mitään kun vain seuraa tilannetta kyllä se siitä itsestään nousee...
- Anonyymi
tärkein taito elämässä olla tekemättä mitään kun ei huvita
olla vain ilman suuria
hieno on sun raskautesi
- Anonyymi
Avaus taitaa olla vanha ja vitsillä heitetty
- Anonyymi
Itsellä 23v liittoa takana. Minä olen arvoton paska. Jos yritän jutella, vastaus on, pdä turpasi kii. 23v jaksanut.
- Anonyymi
Voi ei! Et ansaitse kuolla. Mä oon vasta 12 ja jo tässä iässä oon yrittänyt itsemurhaa monesti.......kyl sä pärjäät ❤️❤️
- Anonyymi
Sitä ei vaan saa mistään!!
- Anonyymi
Nyt oli kyllä sellaista tekstiä, että ei ihan uponnut. Jos oikeasti tämä kaikki on tapahtunu, niin kannattaa etsiä neuvoja muualta.
- Anonyymi
Olen pahoillani kuinka vaikea elämäntilanne sinulla on! Olen itse jo nelikymppinen nainen, jonka elämän pelasti ainoastaan lapsi. Jos en olisi vahingossa tullut raskaaksi 20-vuotiaana väkivaltaiselle poikaystävälle, olisin tullut tappamaan itseni. Raskaus ja rakkaus syntyvään lapseen antoi minulle yllättävää voimaa. Minun lapseni ansaitsi parempaa! Jätin lapsen isän ja rakensin itselleni hyvän pienen elämän jota elää. Lapsen isä raitistui aikanaan ja yritti parhaansa ollakseen isä, parhaansa yritti näkevät joskus ja soittelevat jonkin verran. Isän vanhemmat olivat onnellisia isovanhempia, jotka auttoivat paljon opiskelujeni aikana ja myöhemminkin.
Oma äitini on alkoholisti ja nykyään muistisairas, ei järin luotettava ollut koskaan. Lasta hän on aina rakastanut. Isälleni lapsi on ollut tärkeä ja tekevät metsätöitä tms. nykyisin yhdessä.
Viestini sinulle on se, että älä luovuta vielä. Elämä ei ole koskaan helppoa sinulle tai lapsellesi, mutta tulette saamaan paljon. Rakkaus toiseen ihmiseen on katoavaista, mutta lastasi rakastat aina ja hän rakastaa sinua.
YRITÄ!
Itselläni elämä on tuonut paljon kolhuja ja olen nyt jo eläkkeellä toistuvan masennuksen vuoksi. Itsemurha mietteitä ja yrityksiä on ollut jo 13-vuotiaasta raskauteen asti. Sen jälkeen vain ajatuksia.
Lapseni oli lastensuojelun asiakkaana jo 4-vuotiaana, me saimme sieltä paljon, paljon apua. Perhetyötä, tukihenkilötoimintaa ja tukiperheen. Lapseni on tasapainoinen aikuinen ja muistaa lapsuutensa hyvänä, vaikka minulla oli muutamia sairaalajaksoja suljetulla osastolla masennuksen vuoksi. Terapiaa takana vuosia.
Olen ymmärtänyt vuosien saatossa, että ei parisuhteet ole niitä tärkeimpiä. Pysyvää on ystävät ja perhe.
Nykyään elän omaa pientä elämää. Vuosittain tulee masennus jaksoja keväisin ja syksyisin, viimeinen vuosi on ollut todella raskas. Edelleen elämän päättäminen kummittelee mielessäni, mutta se on vain ajatus.
Anna Elämälle mahdollisuus.
Ajattele niin, että katsot vielä pari vuotta miten menee. Pari vuotta jaksaa kyllä, saat ihanan lapsen ja saat nähdä hänen kasvavat, oppia asioita ja nauttia hänestä, hän oppii sinulta paljon ja aloittelee elämäänsä. Jos parin vuoden päästä vielä tuntuu, ettet halua enää elää niin anna mennä. Mutta luulen lapsesi olevan niin arvokas että haluat vielä jaksaa. Et halua tuottaa lapsellesi sitä surua, että äiti riistäsi hengen itseltään.
Sinun ei ole pakko luovuttaa vielä! - Anonyymi
Itse olen 16 vuotias tyttö joka on jo useampaan otteeseen yrittänyt tappaa itseni. Yleensä lääkkeiden yliannostuksella. Mitä teen jos minulla on mahtava poikaystävä ja paljon rakkaita ystäviä mitta elämä kotona on yhtä helvettiä välillä. Vaikka mulla on sossut ja kaikkee nii mulla on myös rankka menneisyys juoppo faijan ja hullun mutsin kanssa. Enkä vain enää jaksaisi taistella vastaan.
- Anonyymi
Menetin itse haluni elää kun olin 12 jonka johdosta olin todella itsetuhoinen ja lopulta terapia keskeytti itsemurhan haluni
- Anonyymi
Tyttö parhaassa iässä; olen kateellinen.
- Anonyymi
Koitahan tyttönen jaksaa!! Kyl se hyväks viel muuttuu!!
- Anonyymi
Masennus on aina ohimenevää ja se että ei voi ajatella ketään muuta kun juuri tätä miestä on asia joka on tietysti raskas , mutta niin käy hyvin monelle nuorelle ihmiselle että suhde loppuu , olet yksi heistä ja yritä ajatella että se ei siis ollut tarkoituskaan
Että olisitte yhdessä . Joten lopeta hautomasta asiaa ja ala elämään elämääsi sillä kaikilla meillä on vastoinkäymisiä ja jopa masennuksiakin .- Anonyymi
Mulla ei ole ollut masennusta eikä vastoinkäymisiä
- Anonyymi
Olen eräs 14-vuotias masentunut poika ja aion tappaa itseni. Sain vähän aikaa sitten kuulla, että eräs mulle tosi rakas ihminen muuttaa hiihtoloman jälkeen jonnekin 100 km päähän, enkä näe häntä luultavasti enää ikinä. 😥 Nyt olen päättänyt mennä junan alle. Paikan olen jo katsonut valmiiksi, ja nyt täytyy vain päättää ajankohta. Ajattelin mennä kiskoille makaamaan niin, että junan pyörä halkaisee minut keskeltä kahtia. En tiedä, kuolenko heti, mutta kerranhan se kirpaisee. 😓😰 VR:n työntekijät saavat siivota sotkut, siitähän heille maksetaan palkkaa. Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille!
- Anonyymi
Ihan oikeesti, ei 100 km ole mikään pitkä matka. Ehkä se nyt tuntuu siltä, olet vielä nuori.
Junat ja muukin julkinen liikenne kuljettaa sen 100 km aika nopeasti.
Mitä se rakas ihminenkin ajattelisi, jos sinä tappaisit itsesi, sinäkin olet varmaan hänelle rakas.
Jos te molemmat haluatte, niin varmasti tulette vielä näkemään toisianne.
Ei mene montaa vuotta, kun sinulla on mahdollisuus saada vaikka ajokortti, ja sitten pääsee myös autolla liikkumaan mahdollisuuksien mukaan, esim. tapaamaan sitä rakasta ihmistä.
Se on iso asia, kun rakas ihminen muuttaa jonnekin kauemmas, mutta ei se sentään kuoleman arvoinen asia ole. Yhteyttä voi pitää, vaikkei tapaisikaan niin usein. Ja kuten sanoin, tapaaminenkin on ihan mahdollista.
Varmasti tulee erilaisia tunteita, kun miettii, mitä sitten, jos ei enää nähdäkään, mutta ne tunteet on hyvä käydä läpi, vaikka ikävältä voi tuntuakin.
Toivon, ettet tee itsellesi mitään pahaa, vaan katsot tulevaisuuteen tietäen, ettei se rakas ihminen katoa elämästäsi mihinkään, hän vain muuttaa kauemmas.
Kaikkea hyvää sinulle toivoen! - Anonyymi
No oli tuokin eräänlaista sairasta jorinaa.
Siis toisen ihmisen muuttaminen muka tekee sen että menet junan alle.
Luulen että provoilet ainoastaan,ei kai kukaan nyt niin höperö ole että menee junan alle jos joku ihminen muuttaa. En usko tuohon sairaaseen tapaan mitenkään , sellaiset ajatukset ovat hyvin lapsellista laadultaan
Tapan iteåsensä kun en saa tahtoani lävitse . Siis maailman pitäisi jotenkin pyöriä sinun ympärilläsi ja ihmisten olisi käveltävä varpaikållaan siksi että sinähän voit mennä junan alle jos heidän perheensä päätökset muuttamisesta koskettaa sinuakin . Aikuistu äläkä provoile - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No oli tuokin eräänlaista sairasta jorinaa.
Siis toisen ihmisen muuttaminen muka tekee sen että menet junan alle.
Luulen että provoilet ainoastaan,ei kai kukaan nyt niin höperö ole että menee junan alle jos joku ihminen muuttaa. En usko tuohon sairaaseen tapaan mitenkään , sellaiset ajatukset ovat hyvin lapsellista laadultaan
Tapan iteåsensä kun en saa tahtoani lävitse . Siis maailman pitäisi jotenkin pyöriä sinun ympärilläsi ja ihmisten olisi käveltävä varpaikållaan siksi että sinähän voit mennä junan alle jos heidän perheensä päätökset muuttamisesta koskettaa sinuakin . Aikuistu äläkä provoileYritä sinä ymmärtää, että joillekin voi olla vaikeaa, kun tulee joku ero rakkaasta ihmisestä. Ei sitä tarvitse alkaa solvaamaan ja vähättelemään.
Jokaisella on oikeus tuntea omat tunteensa, sekä myös kertoa ajatuksensa jos niin haluaa.
Oli kyllä typerää laittaa tuollainen vähättelevä kommentti, joka voi tuntua toisesta todella pahalta.
Kirjoitat, ettei kai kukaan " niin höperö ole ", Viitsisitkö vaikka itse katsoa peiliin ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan oikeesti, ei 100 km ole mikään pitkä matka. Ehkä se nyt tuntuu siltä, olet vielä nuori.
Junat ja muukin julkinen liikenne kuljettaa sen 100 km aika nopeasti.
Mitä se rakas ihminenkin ajattelisi, jos sinä tappaisit itsesi, sinäkin olet varmaan hänelle rakas.
Jos te molemmat haluatte, niin varmasti tulette vielä näkemään toisianne.
Ei mene montaa vuotta, kun sinulla on mahdollisuus saada vaikka ajokortti, ja sitten pääsee myös autolla liikkumaan mahdollisuuksien mukaan, esim. tapaamaan sitä rakasta ihmistä.
Se on iso asia, kun rakas ihminen muuttaa jonnekin kauemmas, mutta ei se sentään kuoleman arvoinen asia ole. Yhteyttä voi pitää, vaikkei tapaisikaan niin usein. Ja kuten sanoin, tapaaminenkin on ihan mahdollista.
Varmasti tulee erilaisia tunteita, kun miettii, mitä sitten, jos ei enää nähdäkään, mutta ne tunteet on hyvä käydä läpi, vaikka ikävältä voi tuntuakin.
Toivon, ettet tee itsellesi mitään pahaa, vaan katsot tulevaisuuteen tietäen, ettei se rakas ihminen katoa elämästäsi mihinkään, hän vain muuttaa kauemmas.
Kaikkea hyvää sinulle toivoen!Muistan kun olin 12 vuotias ja meidän perhe muutti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle , kaipasin sitä parasta ystävääni Kallea kovasti, mutta me sovittiin että kirjoitellaan toisillemme ja kun tullaan isoiksi niin mennään naimisiin ehkä
Kalle oli se kaikista paras ystävä. kirjoittelimme aluksi tiheään toisillemme kunnes ajan kanssa harvenivat kirjoittamiset , lopulta loppuivat kokonaan . Minä sain uusia ystäviä uudella paikka kunnalla ja samoi oli Kallen kanssa hänkin sai uusia ystäviä . Ja Kallesta jäi vaan kaunis muisto lapsuudesta . Olen monet kerrat miettinyt jälkeenpäin miten hänen elämänsä meni, ehkä avioliitossa ja monen lapsen isä, kuten minäkin olemalla kohdallani perustin perheen sen ns ” oikean” kanssa . En tiedä edes jos Kalle ees on elossa enää koska lapsuudesta on kulunut vuosikymmeniä . Se oli sitä nuoruuden ihastusta ja olimme vaan ainoastaan lapsia ja pidimme toisistamme , lasten tavalla.
Joten elämässään paljon asioita jotka muuttuvat ajan myötä , ja me sen mukana . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kun olin 12 vuotias ja meidän perhe muutti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle , kaipasin sitä parasta ystävääni Kallea kovasti, mutta me sovittiin että kirjoitellaan toisillemme ja kun tullaan isoiksi niin mennään naimisiin ehkä
Kalle oli se kaikista paras ystävä. kirjoittelimme aluksi tiheään toisillemme kunnes ajan kanssa harvenivat kirjoittamiset , lopulta loppuivat kokonaan . Minä sain uusia ystäviä uudella paikka kunnalla ja samoi oli Kallen kanssa hänkin sai uusia ystäviä . Ja Kallesta jäi vaan kaunis muisto lapsuudesta . Olen monet kerrat miettinyt jälkeenpäin miten hänen elämänsä meni, ehkä avioliitossa ja monen lapsen isä, kuten minäkin olemalla kohdallani perustin perheen sen ns ” oikean” kanssa . En tiedä edes jos Kalle ees on elossa enää koska lapsuudesta on kulunut vuosikymmeniä . Se oli sitä nuoruuden ihastusta ja olimme vaan ainoastaan lapsia ja pidimme toisistamme , lasten tavalla.
Joten elämässään paljon asioita jotka muuttuvat ajan myötä , ja me sen mukana .Tuo oli hieno tarina.
Nykyään yhteydenpito on paljon helpompaa kuin monia vuosia sitten. Enää ei tarvitse lähetellä kirjepostia, kun on älypuhelimet, netit, ym.
Itsekin olen huomannut, että aika ajoin elämässään joutuu luopumaan erilaisista asioista, myös hyvistä ihmissuhteista. Sitä tapahtuu ihan jokaisen elämässä, joillain enemmän, joillain vähemmän. Siltikin elämä jatkuu.
- Anonyymi
Voisitko ajatella että lapsellesi kävisi näin: Jättäisit hänet synnytyslaitokselle,jotka hoitaisi jatko toimenpiteet,eli sijaiskodin.Hakeudu turvakotiin jos kotona ei voi asua.
Asuinkunnastasi kyllä löytyy sellainen,he kyllä neuvovat jatkot tiolanteessasi.
Olen itsekin sijaiskotilapsi,äitiini minulla on hyvät välit.Olen kasvanut sijais-äidin kasvattamana,äitini on kyllä käynyt minua katsomassa josta olen todella ylpeä.
Jaksamista ei luovuteta.!- Anonyymi
2020 jätetty aloitus,voisitko kertoa kuinka nyt menee.! Kiinostunut.?
- Anonyymi
Voimia ja pikaista parannusta. Muista, että aina sateen jälkeen paistaa aurinko. Tulet saamaan lapsesta iloa ja elämääsi kaivattua onnea - monenlaista.
- Anonyymi
Ei se haudassa makaaminen mitään ongelmia korjaa. Maan alla kuopassa, yksin, juurten ja matojen seassa.. Usko tai älä, ei ole häävistä. Ehdit kyllä myöhemminkin.
Itsemurha on maailmankaikkeuden sääntöjen vastainen tapa lähteä. "Rajan takana" ne ongelmat vasta alkaakin, jos itse päättöää lähteä.- Anonyymi
Aina voi valita hautaustavaksi tuhkauksen niin ei tarvitse olla puulaatikossa maan alla matojen ja muiden pieneliöiden syötävänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina voi valita hautaustavaksi tuhkauksen niin ei tarvitse olla puulaatikossa maan alla matojen ja muiden pieneliöiden syötävänä.
Ongelmat alkaa vasta "rajan takana". Itsemurha on evoluution ja maailmankaikkeuden säntöjen vastainen tapa lähteä. Sieluparka jää äärettömän pahaan kidustustilaan ja maksaisi mitä tahansa, että pääsee takaisin elämään. Kukaan ihminen maailmassa ei tekisi itsemurhaa, jos tietäisi, kuinka pahat seuraukset siitä koituu "rajan takana". Itsemurhan jälkeen sielu on vielä alussa oppimatkallaan.
- Anonyymi
Ei se ole Jumalan tahto, moni on löytänyt avun ja tässä yksi sellainen. https://www.youtube.com/watch?v=uVV7ONS2OQI
- Anonyymi
Olethan vielä täällä. Tiedän miltä lähimmäistä tuntuu kun tilanne toteutuu. Jo pelkän lapsen takia kannattaa selviytyä ja löytää halu elämiseen.
- Anonyymi
Mä aion tappaa itseni. En vaan jaksa enää.
- Anonyymi
Itsemurha on suurin synti, ja sen tekijä joutuu tuliseen järveen. Ihmisen pitää kärsiä kuten Jeesus kärsi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsemurha on suurin synti, ja sen tekijä joutuu tuliseen järveen. Ihmisen pitää kärsiä kuten Jeesus kärsi
Sen tekijä ei joudu mihinkään tuliseen järveen . Joten ei nyt satuilla taas.
Itsemurha on asia mitä monet ovat netissä selittäneenåt että nyt sitten aikjåvat tehdä itsemurhan .
Aiis se joka todella aikoo tehdä sen ei huutele siitä kenellekkään vaan joka kerta itsemurhan jälkeen on omaisia jota sanovat etteivät olleet nähneet signaaleja .
Joten usein nämä itsemurha kandidaattit haluavat jotain , siki kirjoittavat netissä. Eivät ota huomioon sitä että netissä on moni omainen joka on joutunut kärsimään omaisensa itsemurhan. Nämä uhkailijat täällä ajattelevat vaan itseään , siis ei minkäänlaista ajatusta siitä että monelle nämä asiat ovat hyvin työläitä, vai onko se ehkä perimmäinen tarkoitus että anonyyminä kirjoittelee että nyt teen itsemurhan. Jos olisi halunnut apua niin ei olisi ollut anonyymi. Siis mikä sillä tiedolla on tarkoitus selittää ventovieraille itsemurha ajatuksiaan . Ammattiauttajalle ottaisivat yhteyttä jos haluavat ratkaista ongelmansa.
Siis mitä kukaan netissä tekee sillä tiedolla oikeastaan , kun egoistisesti vahtaa omaa napaansa ja se tavallinen uhkaus että tapan itseni.
Siis täällä ei kukaan voi sille asialle mitään. Anonyyminä noita uhkauksia latelee tämän tästä. Ensinmäkin seuranta voisi laittaa nuo kirjoitukset menemään kriisi keskukseen IP numeron kanssa. , sieltä sen avun saa ensi tarpeeseen . Aika kyllästyttävää kun näitä uhkauksia on tämän tästä , hieman ajatusta siitä että on muitakin ihmisiä maailmassa
- Anonyymi
ts pmo fr sybau :D
- Anonyymi
Minä tapan itseni koska olen ruma paska. En saa töitä, ei ole naista, ei rahaa. Uskovaiset räkyttää että olen laiska. Vanhurskaat akat puhuvat musta pahaa. En saa mitään apua, ei ole ystäviä, en pääse lääkärin, mulla on hammassärkyä. Olen ruma että kaikki vihaavat minua
- Anonyymi
Olet säälittävä luuseri, ota Jeesus elämääsi, ihmisen pitää elää suuressa kärsimyksessä
- Anonyymi
no minä kyllä ite vetelisin niitä uskovaisia turpiin.... mutta olenkin mies..
ei ne tosin minulle uskaltaisi edes mitää sanoakaan
jos minä olen vihainen ja kiroan niin heikommat miehet alkaa tärisemään kuin horkassa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no minä kyllä ite vetelisin niitä uskovaisia turpiin.... mutta olenkin mies..
ei ne tosin minulle uskaltaisi edes mitää sanoakaan
jos minä olen vihainen ja kiroan niin heikommat miehet alkaa tärisemään kuin horkassa...ja sinä voit olla samanlainen ku minä olen, jos vaan tahdot
voit opetella olemaan mies - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no minä kyllä ite vetelisin niitä uskovaisia turpiin.... mutta olenkin mies..
ei ne tosin minulle uskaltaisi edes mitää sanoakaan
jos minä olen vihainen ja kiroan niin heikommat miehet alkaa tärisemään kuin horkassa...Mistä moinen viha kumpuaa ?
Miksi ihmisiä pitäisi vetää turpiin ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä moinen viha kumpuaa ?
Miksi ihmisiä pitäisi vetää turpiin ?No minä olen mies! Et ole koskaan edes nähnyt oikeaa miestä? Jos joku vtun uskovainen tulee minulle aukomaan päätään niin vetelen sitä turpiin ihan varmana. mutta ei ne uskalla tulla lähellekään kun pelkäävät, kyllä ne tietää miten siinä käy.
Ehkä ne huomaa sen että vierelläni oikealla puolellani kulkee demoninen henki, ja vasemmalla puolellani itse suurin, Hän, jonka nimeä ei voi mainita. Häneltä saan voiman ja mahdin, minun ei tarvitse syödä ei nukkua, ja selviän mistä tahansa kohtaamisesta voittajana.
Sinä ruma poika, jos haluat päästä alkuun vasemman käden polulla niin neuvon kuinka löydät sen tien. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No minä olen mies! Et ole koskaan edes nähnyt oikeaa miestä? Jos joku vtun uskovainen tulee minulle aukomaan päätään niin vetelen sitä turpiin ihan varmana. mutta ei ne uskalla tulla lähellekään kun pelkäävät, kyllä ne tietää miten siinä käy.
Ehkä ne huomaa sen että vierelläni oikealla puolellani kulkee demoninen henki, ja vasemmalla puolellani itse suurin, Hän, jonka nimeä ei voi mainita. Häneltä saan voiman ja mahdin, minun ei tarvitse syödä ei nukkua, ja selviän mistä tahansa kohtaamisesta voittajana.
Sinä ruma poika, jos haluat päästä alkuun vasemman käden polulla niin neuvon kuinka löydät sen tien.En ole poika, aikuinen nainen mä oon.
Kunnon mies ei ole väkivaltainen, naisetkaan ei tykkää väkivaltaisista miehistä.
Jos henkinen kantti on kunnossa, ei nyrkkejä tarvita.
Itse olen enimmäkseen nähnyt kyllä oikeita miehiä, en väkivaltaisia. Yhden aikoinaan tunsin, mutta hän jäi saman tien menneisyyteen, ei jatkoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole poika, aikuinen nainen mä oon.
Kunnon mies ei ole väkivaltainen, naisetkaan ei tykkää väkivaltaisista miehistä.
Jos henkinen kantti on kunnossa, ei nyrkkejä tarvita.
Itse olen enimmäkseen nähnyt kyllä oikeita miehiä, en väkivaltaisia. Yhden aikoinaan tunsin, mutta hän jäi saman tien menneisyyteen, ei jatkoon.No siis en minä naisia lyömään alkaisi tietenkään. Jotenkin en vaan ajatellu että ne uskovaiset olisi naisia. Onhan ne kyllä usein vissiin niin. No jos avokämmenellä vähäsen vaan läpsisin niitä ihan tosi kevyesti että tokenisivat siitä hulluudestaan.... Uskovaise vaan saa minut näkemään punaista.
Ja siis ei minun tarvitse olla väkivaltainen oikeastaan koskaan, pelkkä olemukseni riittää, se on itsesään jo väkivaltainen. Jos joku tulee liian lähelle, se aistii sen väkivaltaisuuden säteilevän minusta. Se on just sitä henkistä kanttia se.
Tuo poikajuttu oli sille rumalle pojalle joka valitti uskovaisista tuossa ylempänä. Kerroin sille vasemman käden polusta, mahdollisuudesta alkaa kulkemaan sitä polkua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No siis en minä naisia lyömään alkaisi tietenkään. Jotenkin en vaan ajatellu että ne uskovaiset olisi naisia. Onhan ne kyllä usein vissiin niin. No jos avokämmenellä vähäsen vaan läpsisin niitä ihan tosi kevyesti että tokenisivat siitä hulluudestaan.... Uskovaise vaan saa minut näkemään punaista.
Ja siis ei minun tarvitse olla väkivaltainen oikeastaan koskaan, pelkkä olemukseni riittää, se on itsesään jo väkivaltainen. Jos joku tulee liian lähelle, se aistii sen väkivaltaisuuden säteilevän minusta. Se on just sitä henkistä kanttia se.
Tuo poikajuttu oli sille rumalle pojalle joka valitti uskovaisista tuossa ylempänä. Kerroin sille vasemman käden polusta, mahdollisuudesta alkaa kulkemaan sitä polkua.Uskovaisuus ei ole kuitenkaan tarttuvaa.
Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä, jos joku johonkin uskoo, eikä itse usko ?
Itse olen sitä mieltä, että saavat uskoa, jos niin haluavat, kunhan eivät tule tyrkyttämään.
Lyömisellä ei voita mitään.
Väkivaltaisuus ja lyöminen ei ole henkistä kanttia, se on fyysinen teko. Henkinen kantti on sitä, että pystyy olemaan lyömättä ja selvittämään asiat puhumalla.
" Väkivaltaisuus säteilee " Onko se kiva, jos ihmiset pelkäävät sinua ? Minusta ei olisi yhtään kiva olla pelottava.
Jos on kovin väkivaltainen, sillä aiheuttaa harmia myös itselleen, teoilla on seurauksensa, pahimmassa tapauksessa vankila. Ei sekään varmaa kivaa olisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskovaisuus ei ole kuitenkaan tarttuvaa.
Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä, jos joku johonkin uskoo, eikä itse usko ?
Itse olen sitä mieltä, että saavat uskoa, jos niin haluavat, kunhan eivät tule tyrkyttämään.
Lyömisellä ei voita mitään.
Väkivaltaisuus ja lyöminen ei ole henkistä kanttia, se on fyysinen teko. Henkinen kantti on sitä, että pystyy olemaan lyömättä ja selvittämään asiat puhumalla.
" Väkivaltaisuus säteilee " Onko se kiva, jos ihmiset pelkäävät sinua ? Minusta ei olisi yhtään kiva olla pelottava.
Jos on kovin väkivaltainen, sillä aiheuttaa harmia myös itselleen, teoilla on seurauksensa, pahimmassa tapauksessa vankila. Ei sekään varmaa kivaa olisi.Uskovaisuus on tarttuva tauti, ja ne levittää sitä ihan tahallaan.
Siitä tyrkyttämisestä tässä nimen omaan oli kyse, että jos tulevat sitä uskontoaan tyrkyttämään niin vetelen niitä turpiin.
On. Se on kivaa kun ihmiset pelkää ja tärisee jos puhun niille kovaan ääneen. Et varmasti itse tiedä millaista se on. Se väkivallan henki ja viha säteilee minusta, ja jos ilmaisen itseäni jollain tavalla voimakkaasti niin se säteily kohdistuu uhriini ja se voima saa sen jalat tärisemään, se aistii sen voiman kehollaan tai hengellään, en tiedä kummalla. En siis edes tarvitse fyysistä väkivaltaa, käytän sanoja ja kirouksia, sanon ne voimaa käyttäen.
Pelottavuus on minun osani tässä maailmassa. Pimeys on minun osani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskovaisuus on tarttuva tauti, ja ne levittää sitä ihan tahallaan.
Siitä tyrkyttämisestä tässä nimen omaan oli kyse, että jos tulevat sitä uskontoaan tyrkyttämään niin vetelen niitä turpiin.
On. Se on kivaa kun ihmiset pelkää ja tärisee jos puhun niille kovaan ääneen. Et varmasti itse tiedä millaista se on. Se väkivallan henki ja viha säteilee minusta, ja jos ilmaisen itseäni jollain tavalla voimakkaasti niin se säteily kohdistuu uhriini ja se voima saa sen jalat tärisemään, se aistii sen voiman kehollaan tai hengellään, en tiedä kummalla. En siis edes tarvitse fyysistä väkivaltaa, käytän sanoja ja kirouksia, sanon ne voimaa käyttäen.
Pelottavuus on minun osani tässä maailmassa. Pimeys on minun osani.No ei ole sullakaan elämä helppoa, jos tuo on tapasi elää ja olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei ole sullakaan elämä helppoa, jos tuo on tapasi elää ja olla.
Ei elämän ole tarkoituskaan olla helppoa.
En tiedä muuta tapaa olla tai elää. Tämä on minun osani.
- Anonyymi
Tarvitset apua ongelmiisi. Ottaisitko yhteyttä esim. Jyväskylän autismikeskukseen?
Olen mieshenkilö. Monia vuosia sitten Jyväskylän autismikeskuksen psykologi kirjoitti pitkän kirjoituksen Kouvolan Sanomiin.
Minua pidetään osittain mielenvikaisena ihmisenä. Olisin tarvinnut professoritason lausunnon henkisestä tilastani.
Sanoin terapeutilleni kestävän hulluksi puhutteluni. Pääasia tässä on, että kieltäytyy ei sosiaalisista toimintatavoista.
. kansakoulusivistys. - Anonyymi
Haluaisin tappaa itseni koska synnyin tähän maailman säälittävän. Olin lapsena ruma, läski, ällöttävä, karvainen, likainen, tottelematon, hävettävää, kätlstavaton. En koskaan hyväksyisi myöskään mitä olen nyt. Olen mielisairas, RUMEMPI, läski, köyhä, asun laitoksessa, huono koulussa, tyhmä, ei sosiaalisia taitoja, kaikki vihaavat minua, aloite kyvyttömyyttä, laiska edelleenkin, tylsä, edelleenkin ärsyttävä, en edes tunnista itseäni, vihaan kaikkia. Ainoa asia jota syvästi rakastan on luonto jo eläimet. Haluan tappaa itseni ja saada seuraavassa elämässä sen minkä olen aina ansainnut. Olen liian epätäydellinen tähän maailmaan. Pakko päästä pois.
- Anonyymi
Oletko vielä elossa?
Ketjusta on poistettu 35 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun614418KALAJOEN UIMAVALVONTA
https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar1523261Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo492544Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?532524- 1102235
- 241893
- 231662
- 301626
- 1691530
- 361265