Sitaatti juuri julkaistusta Sinisestä muistikirjasta, jossa runoilijan ääni kuuluu 74 vuotiaana seuraavasti!
" Minä elän muuten aivan normaalia elämää, minä vain huolehdin tästä vanhuksesta joka nyt olen. Kyyditsen ja kävellytän häntä paikasta toiseen, laitan hänelle ruokaa. Kylvetän häntä, j.... kuljetan tilaisuuksiin, kampaan tukkansa, kun papiljotit ovat kihartaneet hänen hiuksensa ".
Silläkin lailla voi tarkastella luovasti ikävaiheen tehtäviä ja miks'ei velvollisuuksiakin 👍
En viitsinyt kopioida aivan sanasta sanaan, mutta ihailen runoilijan kykyä asettua katsomaan itseään kuin ulkopuolelta. Onhan se taito, nähdä ja huvittuakin elämästä, jonka lainalaisuuksissa fysiikkamme vanhenee.
Mikähän pitää sen nuoren tytönhupakon tai pojanviikarin sisimmissämme hengissä oikein? Varmaan jokainen meistä on tietoinen perusihmisemme olevan se sama kuin ennen.
Eeva Kilpi 91 v. sanoo pelkäävänsä minuutensa uudelleen tulemista , käydäkö läpi samat tuskat ja huolehtimiset taas! Avoimesti hän tuo julki ajatuksiaan, pienissä yöllisissä muistiinpanoissaan. Paljon ajateltavaa jälleen!
" Minä elän muuten aivan normaalia elämää, minä vain huolehdin tästä vanhuksesta joka nyt olen. Kyyditsen ja kävellytän häntä paikasta toiseen, laitan hänelle ruokaa. Kylvetän häntä, j.... kuljetan tilaisuuksiin, kampaan tukkansa, kun papiljotit ovat kihartaneet hänen hiuksensa ".
Silläkin lailla voi tarkastella luovasti ikävaiheen tehtäviä ja miks'ei velvollisuuksiakin 👍
En viitsinyt kopioida aivan sanasta sanaan, mutta ihailen runoilijan kykyä asettua katsomaan itseään kuin ulkopuolelta. Onhan se taito, nähdä ja huvittuakin elämästä, jonka lainalaisuuksissa fysiikkamme vanhenee.
Mikähän pitää sen nuoren tytönhupakon tai pojanviikarin sisimmissämme hengissä oikein? Varmaan jokainen meistä on tietoinen perusihmisemme olevan se sama kuin ennen.
Eeva Kilpi 91 v. sanoo pelkäävänsä minuutensa uudelleen tulemista , käydäkö läpi samat tuskat ja huolehtimiset taas! Avoimesti hän tuo julki ajatuksiaan, pienissä yöllisissä muistiinpanoissaan. Paljon ajateltavaa jälleen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sain elää luvatussa maassa (Sverige) ! :D
Eeva Kilpi on mukavasti kirjoittava eli ajatteleva.
Koskettavia runoiluja on sekä Sinisessä että Punaisessa muistikirjassa.
Mielenkiintoista mitä joku toinen ajattelee ikääntyneenä elämästä ja kaikesta.
Usein aika paljon samoja kuin itsekin, mutta itse ei osaa sanoa niin hyvin,
kun ei ole kirjailija.
Voihan sen todeta vaikka nyt, jos on tarpeekseen nähnyt.
Edelleen tilittää Eeva Kilpi tuntemuksian: " On pitänyt kehittää sisäinen maailma, avaruus...kuin vintti jonne on voinut säilöä elämänkokemuksiaan. Ja kuitenkin on pystyttävä jättämään oma maailmansa.
Eivätkä jälkeläiset ole kiinnostuneita tietämään siitä mitään"
Omakohtaisia ajatuksia, jotka osin tuntuvat tutuilta. Tuo sisäinen maailma, jonka olen kokenut puutarhana, jonka vehreydessä en löydä rumuutta, tai peräti pahuutta.
Kaikkea ei voi kertoa lapsilleen, kiitollisuuden ja elämänriemun he näkevät itsekin, ja ehkä paljon enemmän kuin haluavat ilmaistakaan.
Tästä ajatuksesta pidän paljon:
"Ihminen säilyttää sisimmässään nuoruutensa. Ydin ei vanhene. Kerroksia sen ympärille tulee vain lisää. Lopulta ovat kaikki iät ympärilläni, ja muodostavat hyödyllisen monivaiheisen ja värikkään kokonaisuuden"