Oon siis itse nuori nainen (20v , en kerro tarkemmin). Oon vihdoinkin ymmärtänyt että olen ihminen joka kykenee kehittämään muihin ihmisiin vain pelkän pakkomielteen. Olen vain niin vähä tunteinen enkä ymmärrä normaalien ihmisten ilmeitä tai reaktioita kauhean hyvin. Minulla on silti tunteita, ne ovat vain yleensä hyvin stailatun ja feikin hymyn takana. Taustani on että olen ehkä osittain kasvanut kieroon. Olen selvinnyt kaikesta lähinnä sarkasmilla ja silkalla kiroilulla. Se voi vaikuttaa.
Ensin en edes ymmärtänyt olevani sekaisin päästäni, eikö olekin huvittavaa? Vasta kun törmäsin johonkin lehtijuttuun pakkomielteisistä ihastumisista niin olin että ”no hellou, oon ihan niin kuin tuo jätkä tuossa”. Tajusin etten ole ikinä rakastanut vaan olen ollut vain pakkomielteinen. Ensin yritin korjata sitä, ei korjautunut. Sitten linnoittauduin kotiini kissa kainalossa neljän seinän sisään piileskelemään ihmisiltä jotten olisi kellekään enää sellainen ”ah-niin-hirveä-kamala-ja-hui-kauhistus-kuinka-pelottava-monsteristalkkeri”. Nyt 3 vuoden piileskelyn jälkeen on olo että olen vähän yksinäinen. Aloin ajatella että jos joku kehittäisi pakkomielteen minuun ja minä häneen niin ei tarvitsisi olla näin yksin? Ei ole väliä muulla kuin että on nainen joka ei ikinä hylkäisi minua. Koska minäkin seuraisin häntä aina kaikkialle enkä hylkäisi häntä.
Ensin en edes ymmärtänyt olevani sekaisin päästäni, eikö olekin huvittavaa? Vasta kun törmäsin johonkin lehtijuttuun pakkomielteisistä ihastumisista niin olin että ”no hellou, oon ihan niin kuin tuo jätkä tuossa”. Tajusin etten ole ikinä rakastanut vaan olen ollut vain pakkomielteinen. Ensin yritin korjata sitä, ei korjautunut. Sitten linnoittauduin kotiini kissa kainalossa neljän seinän sisään piileskelemään ihmisiltä jotten olisi kellekään enää sellainen ”ah-niin-hirveä-kamala-ja-hui-kauhistus-kuinka-pelottava-monsteristalkkeri”. Nyt 3 vuoden piileskelyn jälkeen on olo että olen vähän yksinäinen. Aloin ajatella että jos joku kehittäisi pakkomielteen minuun ja minä häneen niin ei tarvitsisi olla näin yksin? Ei ole väliä muulla kuin että on nainen joka ei ikinä hylkäisi minua. Koska minäkin seuraisin häntä aina kaikkialle enkä hylkäisi häntä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa aika pelottavalle ja ahdistavalle, että joku vaan seuraa joka paikkaan.
No ent mä? Oonks ihan outo ja pimee jos oon haaveillut lähes pakkomielteisestä tyttiksestä? Oon ite 18w femme lesbo. Miten suhun voi tutustua?
Omg, luulin et mä oon tyyliin ainut... o_O Mä haluan myös naisen joka olis sellanen pakkomielteinen muhun.. Mua pidetään aina outona jos kerron että tykkään tällaisesta... Oon just täyttänyt 20v ja femme (pidän femmeistä) mutta ei ole löytynyt mulle sopivaa kahjoa D:::