Neuvoja?

Miten paljon mahtaa huoltajuuskiistan vaakakupissa painaa äidin entiset (jos ne nyt entisiä voi olla) mielenterveysongelmat??

Tilanne on tämä. Sukulaisnainen ei uskalla ottaa eroa juoposta miehestään kun mies uhkailee ettei hän saisi mitään mukaansa, toisin sanoen parin reilu 3v poikaa!
Minä olen sitä mieltä että lapsen huoltajuus kuuluu ensisijaisesti äidille ja ettei juoppo, parhaassa työiässä(30v), veronmaksajienkustannuksella elävä mies voi saada huoltajuutta.. vai voiko??
Äidillä on takanaan mielenterveys ongelmia. Nyt kuitenkin ollut useamman vuoden ilman lääkkeitä ja suhteellisen tasapainoinen? Ongelmat ilmenevät ainoastaan paniikki häiriönä, hän ei kykene menemään töihin koska pelkää kuollakseen niitä sosiaalisia juttuja mitä se edellyttäisi.
Olen kuitenkin sitä mieltä että siihenkin löytyisi apu. Ehkä?
Nainen elää hellan ja nyrkin välissä. Pelkää, eikä uskalla ottaa eroa. Hyvä äiti hän pohjimmiltaan on, vaikka on tehnytkin elämässään paljon virheitä.

Mitä mieltä ihmiset olette, minkä tälläisessa tapauksessa oikeus katsoisi lapsen parhaaksi. Isän vai äidin?
4359
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

sanoa ettei nuo mielenterveys ongelmat vaikuta asiaan.... ne on ensinnäkin niin hurjan yleisiä et tiesitkös esim että suomen myydyin lääke pari vuotta sitten oli cipramil joka on siis mielialalääke ja sen jälkeen vasta tuli esim buranat ja muut?? mun ex ukko sano kun eroa tehtiin että ei tällaiselle hullulle voi lapsia antaa... olin pari vuotta käynyt mielenterveystmstossa ja söin erilaisia lääkkeitä... sanoin että minä sentään olen ymmärtänyt hakea apua!! toista se on jos pää alkaa seota ja sit hakataan paikkoja paskaksi tai tartutaan pulloon... ja mistähän lie sitten nuo mielenterveysongelmat on alun perin johtuneet ?? siitä ukon juomisesta osittain ainakin?? "onnellisesta" perhe-elämästä?? ei muuta kun rohkeesti vaan etiäpäin kun mummo lumessa!! hellan ja nyrkin välissä ei ole ihmekkään että panikoi ja siitäpä se lähtee sitten vieraantuminen kaikesta sosiaalisesta elämästä... kokemusta on tästäkin asiasta... varmaan tuo juopottelu ja jos oikein ymmärsin väkivalta olkoonkin sitten henkistä tai fyysistä tai molempia vaikuttaa enempi negatiivisesti jos oikeuteen asti pitää lähteä. mielenterveys ongelmiin on kuitenkin haettu ja saatu apua, sehän on tänä päivänä kuitenkin kuin mikä tahansa flunssa... hyvää pääsiäistä ja onnea matkaan sille sun sukulaiselles!!
t.bla

Äänestä

Mikä siitä mielenterveyspotilaasta tekee paremman vanhemman kuin juoposta isästä? Hoitoon molemmat ja lapsi huostaan. Sitä mieltä olen.

Äänestä
  • timoseni!! ensinnäkin se että mielenterveysongelmiin harvoin itse hakeutuu toisin kun tuopin ääreen... en jaksa nyt tohon ottaa sen enempi kantaa kun että mielenterveysongelmat ei juuri vaikuta huoltajuuspäätöksiin... alkoholismi sensijaan kyllä

    Äänestä

  • kuules kirjoitti:

    timoseni!! ensinnäkin se että mielenterveysongelmiin harvoin itse hakeutuu toisin kun tuopin ääreen... en jaksa nyt tohon ottaa sen enempi kantaa kun että mielenterveysongelmat ei juuri vaikuta huoltajuuspäätöksiin... alkoholismi sensijaan kyllä

    sairaus ja yhtälailla mielenterveysongelmainen voi esim.vahingoittaa lasta kuin alkoholistikin.Alkoholisteja ja mielenterveysongelmista kärsiviä on kaikenlaisia,molemmista löytyy niitä jotka pystyvät perheasiat yms,hoitaan sairaudesta huolimatta ja löytyy myös niitä jotka eivät pysty.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onneton kirjoitti:

Miten paljon mahtaa huoltajuuskiistan vaakakupissa painaa äidin entiset (jos ne nyt entisiä voi olla) mielenterveysongelmat??

Tilanne on tämä. Sukulaisnainen ei uskalla ottaa eroa juoposta miehestään kun mies uhkailee ettei hän saisi mitään mukaansa, toisin sanoen parin reilu 3v poikaa!
Minä olen sitä mieltä että lapsen huoltajuus kuuluu ensisijaisesti äidille ja ettei juoppo, parhaassa työiässä(30v), veronmaksajienkustannuksella elävä mies voi saada huoltajuutta.. vai voiko??
Äidillä on takanaan mielenterveys ongelmia. Nyt kuitenkin ollut useamman vuoden ilman lääkkeitä ja suhteellisen tasapainoinen? Ongelmat ilmenevät ainoastaan paniikki häiriönä, hän ei kykene menemään töihin koska pelkää kuollakseen niitä sosiaalisia juttuja mitä se edellyttäisi.
Olen kuitenkin sitä mieltä että siihenkin löytyisi apu. Ehkä?
Nainen elää hellan ja nyrkin välissä. Pelkää, eikä uskalla ottaa eroa. Hyvä äiti hän pohjimmiltaan on, vaikka on tehnytkin elämässään paljon virheitä.

Mitä mieltä ihmiset olette, minkä tälläisessa tapauksessa oikeus katsoisi lapsen parhaaksi. Isän vai äidin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu