Jossain näin kysymyksen, että miksi vanhempia ihmisiä ei enää kunnioiteta? ”Kunnioititteko” te aikoinaan nuorna ollessa? Minä en ole ainakaan kunnioittanut. Raitiovaunussakin sanottiin istumaan pyrkivälle, että täytyy nuorena istua, että jaksaa vanhana seistä. Lunta työnnettiin kiukkuisen vanhuksen postiluukusta sisään, että saatiin vanhus vieläkin kiukkuisemmaksi ja nopeasti juostiin karkuun jne....
Kunnioitus!
Anonyymi
1165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lapset on lapsia. Lapsilla ei itsekritiikki ja harkintakyky ole vielä kehittynyt.
Kepposet on lapsien mielestä hauskoja.
Myöhemmin kunnioitus tulee esiin hyvänä käytöksenä - kaikki kohtaan.
Aloittajalla on kysymyksessä vastaus. "Kiukkuisalle" kostettiin. Kunnioitus täytyy ansaita käyttäytymällä kunnioitettavasti.
Kyllä meikä kunnioitti aina vanhempia ihmisiä aina aina aina,
osasin arvostaa aina ja ikuisesti myös lapsia
sillä lasten arvokas kohtelu on erittäin tärkeää,
lapsi nimittäin muistaa ikuisesti jos on joskus joutunu huonon kohtelun kohteeksi,
loukkaavaa virhettä ei ikinä kenekään pitäisi tehdä kenellekkää lapselle ,
on omakohtainen kokemus lapsuudesta,
järkyttävää tyhmyyttä saattaa joskus tulla vanhempien ihmisten suusta,
Niin no! Jos noin ajatellaan kunnioituksen kehittymistä iän mukana, niin en edelleenkään kunnioita ketään. Vanhempani eivät kunnioittaneet minua, että kunnioitus vanhempia kohtaan olisi mitenkään koskaan noussut esiin.
Siitäkö se riippuu? Ketä voi kunnioittaa ja ketä ei. En sitten kunnioita, enkä ole koskaan kunnioittanutkaan.
Jos sinä kuitenkin arvostat joitakin ihmisiä?
Sana kunnioitus on juhlallinen ja korkealentoinen,
parempi sana olisi arvostus.
Kun käytännön elämässä arvostaa
käyttäytymisellään ja ajattelussaan muita ihmisiä
eikö se ole tavallaan samaa kuin kunnioitus ?
Kunnioita-sana taitaa juontua Katekismuksesta:
Kunnioita isääsi ja äitiäsi jne.
Kunnioitus on vähän vanhanaikainen sana,
mutta ei se tarkoita, että toisten kunnioittaminen ja
arvostaminen olisi vanhanaikaista.
Tietenkin penskat haluavat kokeilla rajojaan vanhojenkin kanssa.
Yleensä kunnioitus, niin nuorempana kuin vanhempanakin on "ansaittava".
Olen siinä onnellisessa asemassa että tunnen, ettei minua ainakaan pilkata, kunnioitus on toki kohdallani liioittelua, mutta sinne päin ;)
Olisi aika kauhea ajatus jos joku "kunnioittaisi" minua,
raadollista ihmistä.
Jossain tapauksessa ymmärrän sanan,
pitää esimerkiksi kunnioittaa toisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta,
nm. metoo
No joo.
Ikä, ikävuodet ei oikeuta ketään yhtään mihinkään erikoisasemaan. Usein joku tavantallaaja kuvittelee olevansa jotenkin muita nuorempiaan yläpuolella ja ottavat jonkinlaisen pomo-asenteen, pelkästään ikäänsä vedoten. >Siis niinkuin vaativat itselleen "kunnioitusta".
Miks?
Ylempänä olikin kirjoituksia kunnioituksesta, joissa mainittiin sana arvostus. Kuitenkin kumpikin sana vaatis jotain taakseen. Siis jotain muuta, kuin ikävuodet.
Onhan niitä vanhoja viisaita miehiä. Mutta kun paino on sanalla viisaus, vanhuus ihan sivuseikka. Tokikin ajan kuluessa ns."elämän kokemus" kerttyy. Jos kerttyy. Mutta elinvuodet ei kerrytä, kuin elinvuosia. Viisaus kerttyy erilailla.
Kyllä meitsikin arvostaa viisaita ihmisiä. Iäkkäitäkin. Mutta se, että joku on loispummieläkeläinen, ei todellakaan iän takia tee ketään arvostamisen arvoiseksi. Ihan muut asiat ratkaisee, ketä arvostaa, ketä ei. Vanha tai nuori, ihan samat arvostuskriteerit.
=DW=
Kunnioitus tulee ansaita, teoilla ja/tai puheilla. Mitättömyydet vaativat kunnioitusta.
Minäkin ajattelen noin, että kunnioitus ansaitaan.
Helpompi on tosiaan sanoa, keitä arvostaa.
Eihän se onnistu, että asettaa itsensä yläpuolelle ja sanoo, miten pitää olla.
Mutta, jos minua k o h d e l l a a n huonosti esim. jonkin palvelun tms. annan ymmärtää, että kohtelu on kehnoa. Suora palaute.
Beng
Minusta nuorissa päättäjissä tai päättävässä asemassa olevissa on vähän sitä vikaa, että määräilevät miten toisten tulisi käyttäytyä, vaikka itse voivat olla sydämettömiä.
Nuoriso on yleisesti ottaen kohdellut minua mukavasti, joten en voi moittia tai yleistää aloituksessa ollutta tyyliä.
Pitäisi olla paikalla kuulemassa, jotta voi sanoa mitään.
Eiväthän opettajatkaan täydellisiä ole, vaikka kovin mielellään antavat ymmärtää okevansa erityisaikuisia.