Kaukana kaikesta valosaasteesta
seisoin pimeässä ja katselin.
katselin ylläni kaartuvaa tähtitaivasta.
Sen lukemattomia tähtiä.
....Kaunista.
Voiko olla enää kauniinpaa
kuin pimeyden yllä,
äärettömyyden täyttävä tähtien kirjo.
Keskellä yön hiljaisuutta.
....Kauniinpana.
Silti muistan kauninpana
ne kaksi kirkasta tähteä,
jotka silmissäsi tuikkivat
kesäyön valkeudessa.
....Kauan sitten.
Kaukana menneisyyden yössä ne yhä tuikkivat
kirkkaanpana kuin
ylläni kaartuva linnunrata
koskaan voi.
p.o.a
seisoin pimeässä ja katselin.
katselin ylläni kaartuvaa tähtitaivasta.
Sen lukemattomia tähtiä.
....Kaunista.
Voiko olla enää kauniinpaa
kuin pimeyden yllä,
äärettömyyden täyttävä tähtien kirjo.
Keskellä yön hiljaisuutta.
....Kauniinpana.
Silti muistan kauninpana
ne kaksi kirkasta tähteä,
jotka silmissäsi tuikkivat
kesäyön valkeudessa.
....Kauan sitten.
Kaukana menneisyyden yössä ne yhä tuikkivat
kirkkaanpana kuin
ylläni kaartuva linnunrata
koskaan voi.
p.o.a
Vastaukset 1
Vanhimmat
kauan sitten ja ehkä sen jälkeenkin
ne olivat hetken kirkkaita
mutta enää ne eivät loista
en näe niitä
mitääm muistettavaa ei enää ole