Tällä kertaa katsastetaan muutamia taivaanmerkkejä ja jätetään ne
vähät muutokset joita raporteista löytyy tuonnemmaksi.
Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16242076/viljan-hinnat-nousussa
Raportit:
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf
Planeetan paikallisten ruokapulien paikkaajaksi on vakiintunut vehnä,
jonka kulutus on jatkanut kasvuaan, ja vastaavasti tuotantoa on pyritty
vastaavasti kasvattamaan.
Varsinkin riisin tuotannon kasvu on jäänyt vähäiseksi sen saavutettua
tuotantoalan ja satotason rajat.
Riisin avulla pääosan kaloriatarpeesta täyttäneiden maiden väestönkasvu
on jatkunut entistä kestämätöntä vauhtia, ja vehnä on ollut halvin
riisin korvike nälänhätää torjumaan.
Muutamana edeltävänä satokautena planeetan riisintuotanto on pysynyt
käytännösä ennallaan noin 10 milj. tonnin vaihteluvälissä, ja se
arvioidaan päätyvän kuluvalla kaudella 499 milj. tonniin.
Tässä kannattaa heti huomata että yli puolet riisistä tuotetaan Kiinassa
ja Intiassa ja niistä sitä riittää vientikauppaan vain vähän.
Kiinan tuotannoksi arvoidaan 146,7 milj. t. ja Intian 118 milj. t. ja
niiden yhteinen vientimäärä on vain 14 milj. t.
Tämäkään ei ole nettoa, eli Kiina on tuonut haarukassa 5,9 - 2,3 milj. t.
Muiden tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan huimasti kasvavan väestömäärän
tarpeisiin, ja näitä tarpeita on paikattu tuontivehnällä jota ei itse
voida tuottaakaan.
Planeetan ruokahuolto on ajautunut tilaan jossa suuret väestöt ovat
tyhjän päällä, - eli ruokahuolto on tuonnin varassa ja tuonti on
suurelta osin vehnää.
Vehnää yli oman tarpeen tuottavia maita on vähän ja monen viejän
satovaihtelut ovat suuret.
Miten asia näkyy tilastoista ?
Planeetan vehnän kulutus nousee paljolti paljolti satomäärien tahdittamana,
mutta 5 viimeisen vuoden aikana nousua on ollut planeetan mitassa
38 milj. t. eli keskimäärin 7,5 milj. t. vuodessa.
Pitemmän aikavälin tilastoista löytyy hieman suurempi nousu, eli 10 vuotta
sitten kulutus oli noin 650 milj. t., vastaan nyt 754 milj. t. , - eli
10 milj. tonnin lisäys vuotta kohti.
Olisiko voitu kuluttaa enemmän ?
Tässä näkyy selvät kasvun rajat niille jotka ovat tuonnin varassa.
Nimittän vientiin kykenevien maiden laskelmallinen vehnän ylijäämä
on kasvanut vain vähän.
Se oli 10 vuotta sitten noin 190 milj. t. ja nyt USDAn arvion mukaan
215 milj. t. , - eli lisäystä vain 2,5 milj. t. vuotta kohti.
Todellisuus on tietenkin toista, ruokahuoltoa paikattaisiin kätevimmin
myllyvehnällä jota kuitenkin saadaan säistä riippuen vaihtelevia määriä.
Rehuvehnän osuus on mukana USDAn laskemassa ylijäämässä, mikä hämärtää
tilanteen laadun ymmärtämistä.
Myllyvehnän vajaus näkyy monen vehnän tuontimaan osalta siten että
rehuvehnän ja muiden rehuviljojen tuontia on jouduttu lisäämään, joilla
sitten tuotetaan siipikarjaa kananmunia ja muuta syöntikelpoista.
Bangladesh ja Indonesia esimerkkeinä.
Tässä kannattaa muistaa että planeetan rehuviljojen taseet ovat myös
kiristyneet, eikä syynä ole suinkaan pelkästään apinansuvun lihanhimo,
vaan on kyse siitä että kasvissyönninkin rajat ovat tulleet vastaan.
Tuotetusta viljasta suuri osuus on rehulaatua, jonka käyttäminen suoraan
ihmisravinnoksi on pahimmillaan hengenvaarallista.
Esimerkkiksi kelpaa historiasta vaikkapa "lasten ristiretki".
Sehän alkoi Euroopan alueen heikoissa sääoloissa tuotetusta ja
torajyvän saastuttaneesta viljasta, jonka sisältämä ergot hermomyrkky
aiheutti muun muassa uskonnollisia näkyjä ja houreita.
Sekavien lasten profetointi otettiin jumalan ilmoituksena, ja surkea
näytelmä päätyi pyhää maata valloittamaan lähteneiden lasten tuhoksi,
- prostituutioon tai orjiksi myytynä, - ellei ehtinyt paremmalla onnella kuolemaan.
Metsäveli saattaisi tässä vetää ajankohtaisen esimerkin esiin, mutta
ei nyt viitsi.
--
soija maalis 8,72 touko 8,76
maissi------3,80 touko 3,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,26---4,43----5,05
touko 5,22----4,46----5,18
heinä 5,20----4,52----5,29
syys 5,26-----4,61----5,38
Pariisi vehnä
touko 178 syys 177 joulu 180,75 maalis 183,75
rapsi
touko 370 elo 365,50 marras 369,25
maissi
heinä 166,26 elo 169,50
vähät muutokset joita raporteista löytyy tuonnemmaksi.
Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16242076/viljan-hinnat-nousussa
Raportit:
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/grain.pdf
https://apps.fas.usda.gov/psdonline/circulars/production.pdf
Planeetan paikallisten ruokapulien paikkaajaksi on vakiintunut vehnä,
jonka kulutus on jatkanut kasvuaan, ja vastaavasti tuotantoa on pyritty
vastaavasti kasvattamaan.
Varsinkin riisin tuotannon kasvu on jäänyt vähäiseksi sen saavutettua
tuotantoalan ja satotason rajat.
Riisin avulla pääosan kaloriatarpeesta täyttäneiden maiden väestönkasvu
on jatkunut entistä kestämätöntä vauhtia, ja vehnä on ollut halvin
riisin korvike nälänhätää torjumaan.
Muutamana edeltävänä satokautena planeetan riisintuotanto on pysynyt
käytännösä ennallaan noin 10 milj. tonnin vaihteluvälissä, ja se
arvioidaan päätyvän kuluvalla kaudella 499 milj. tonniin.
Tässä kannattaa heti huomata että yli puolet riisistä tuotetaan Kiinassa
ja Intiassa ja niistä sitä riittää vientikauppaan vain vähän.
Kiinan tuotannoksi arvoidaan 146,7 milj. t. ja Intian 118 milj. t. ja
niiden yhteinen vientimäärä on vain 14 milj. t.
Tämäkään ei ole nettoa, eli Kiina on tuonut haarukassa 5,9 - 2,3 milj. t.
Muiden tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan huimasti kasvavan väestömäärän
tarpeisiin, ja näitä tarpeita on paikattu tuontivehnällä jota ei itse
voida tuottaakaan.
Planeetan ruokahuolto on ajautunut tilaan jossa suuret väestöt ovat
tyhjän päällä, - eli ruokahuolto on tuonnin varassa ja tuonti on
suurelta osin vehnää.
Vehnää yli oman tarpeen tuottavia maita on vähän ja monen viejän
satovaihtelut ovat suuret.
Miten asia näkyy tilastoista ?
Planeetan vehnän kulutus nousee paljolti paljolti satomäärien tahdittamana,
mutta 5 viimeisen vuoden aikana nousua on ollut planeetan mitassa
38 milj. t. eli keskimäärin 7,5 milj. t. vuodessa.
Pitemmän aikavälin tilastoista löytyy hieman suurempi nousu, eli 10 vuotta
sitten kulutus oli noin 650 milj. t., vastaan nyt 754 milj. t. , - eli
10 milj. tonnin lisäys vuotta kohti.
Olisiko voitu kuluttaa enemmän ?
Tässä näkyy selvät kasvun rajat niille jotka ovat tuonnin varassa.
Nimittän vientiin kykenevien maiden laskelmallinen vehnän ylijäämä
on kasvanut vain vähän.
Se oli 10 vuotta sitten noin 190 milj. t. ja nyt USDAn arvion mukaan
215 milj. t. , - eli lisäystä vain 2,5 milj. t. vuotta kohti.
Todellisuus on tietenkin toista, ruokahuoltoa paikattaisiin kätevimmin
myllyvehnällä jota kuitenkin saadaan säistä riippuen vaihtelevia määriä.
Rehuvehnän osuus on mukana USDAn laskemassa ylijäämässä, mikä hämärtää
tilanteen laadun ymmärtämistä.
Myllyvehnän vajaus näkyy monen vehnän tuontimaan osalta siten että
rehuvehnän ja muiden rehuviljojen tuontia on jouduttu lisäämään, joilla
sitten tuotetaan siipikarjaa kananmunia ja muuta syöntikelpoista.
Bangladesh ja Indonesia esimerkkeinä.
Tässä kannattaa muistaa että planeetan rehuviljojen taseet ovat myös
kiristyneet, eikä syynä ole suinkaan pelkästään apinansuvun lihanhimo,
vaan on kyse siitä että kasvissyönninkin rajat ovat tulleet vastaan.
Tuotetusta viljasta suuri osuus on rehulaatua, jonka käyttäminen suoraan
ihmisravinnoksi on pahimmillaan hengenvaarallista.
Esimerkkiksi kelpaa historiasta vaikkapa "lasten ristiretki".
Sehän alkoi Euroopan alueen heikoissa sääoloissa tuotetusta ja
torajyvän saastuttaneesta viljasta, jonka sisältämä ergot hermomyrkky
aiheutti muun muassa uskonnollisia näkyjä ja houreita.
Sekavien lasten profetointi otettiin jumalan ilmoituksena, ja surkea
näytelmä päätyi pyhää maata valloittamaan lähteneiden lasten tuhoksi,
- prostituutioon tai orjiksi myytynä, - ellei ehtinyt paremmalla onnella kuolemaan.
Metsäveli saattaisi tässä vetää ajankohtaisen esimerkin esiin, mutta
ei nyt viitsi.
--
soija maalis 8,72 touko 8,76
maissi------3,80 touko 3,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,26---4,43----5,05
touko 5,22----4,46----5,18
heinä 5,20----4,52----5,29
syys 5,26-----4,61----5,38
Pariisi vehnä
touko 178 syys 177 joulu 180,75 maalis 183,75
rapsi
touko 370 elo 365,50 marras 369,25
maissi
heinä 166,26 elo 169,50
Vastaukset 13
Vanhimmat
USDA+kasvatti+arviotaan+Venäjän+vehnänviennistä+35+milj.+tonniin,+missä
Kazakhstanin+vehnänvienti+on+ollut+vähäistä+ja+esimerkiksi+helmikuussa
Viikolla 28.2.-5.3. myytiin Usasta 452 300 t. vehnää ja laivattiin 447 600 t.
Kauden myynti kasvoi 23,63 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 0,78 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDA:n vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 3,58 milj. tonnin lisämyynnillä.
Lisätään tähän laivaamaton määrä ja saadaan 8,5 milj. t., - mikä tulisi
vielä löytyä että USDAn pasianssi menisi läpi.
Tämä vaatisi keskimäärin 708 833 tonnin viikottaiset laivaukset.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 0,45 milj. tonnia.
--
Maissia myytiin 1,471 milj. t. ja laivattiin 851 700 t.
Kauden myynti kasvoi 28,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,88 milj. t.
Myynti alittaa 12,78 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Soijaa myytiin 302 800 t. ja laivattiin 567 600 t.
Kauden myynti kasvoi 34,36 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,1 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 6,7 milj. tonnilla.
--
Vehnänostajien kärjen järjestys oli Etelä-Korea 144 600 t. , Filippiinit
111 900 t. , Japani 77 400 t. ja Meksiko 43 400 t.
Miten Usan vehnät riittää, eli toteutuuko USDA:n povaama vientimäärä ?
Tähän voi paremmin vastata seuraavan varastoraportin avulla, - mikä
julkaaistaan maalis 31.
--
Strategie Grain julkaisi ennusteen EU:n seuraavasta vehnäsadosta jota
povaa 144,6 milj. tonniin, - edellistä miinustetaan noin 10 milj. tonnia.
Miinus tulee kylvöalan kautta, jota miinustettiin noin 1,2 milj. hehtaaria.
Kylvöala asetettiin nyt 25 milj. hehtaariin , josta noin 5,8 tonnin
hehtaarisadolla päädytään arvion hujakalle.
Satotasoakin hieman miinustettiin.
--
soija maalis 8,46 touko 8,47
maissi------3,70-----3,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,14---4,31----4,98
touko 5,05----4,31----5,08
heinä 5,06----4,38----5,18
syys 5,13-----4,47----5,38
Pariisi vehnä
touko 177,50 syys 175,75 joulu 179,25 maalis 182
rapsi
touko 352,50 elo 353,50 marras 357
maissi
heinä 165 elo 168,25
Viikolla 31. vietiin Kanadasta 186 200 t. taallista vehnää, ja 92 600 t.
durumia.
Kauden vienti karttui tavallisen osalta 9 milj. tonniin ja durumin
2,85 milj. tonniin.
Vienti alittaa tavallisen osalta 1,64 milj. tonnilla vuodentakaisen
tason, mutta ylittää sen durumin osalta 0,84 milj. tonnilla.
Kanadan tilastoinnin piirissä oleva kulutus oli tasossa 2,37 milj. t.
tavallista, ja 0,22 milj. t. durumia.
Luvuista saa esiin tähänastisen poistuman, mikä on yhteensä 14,52 milj. t.
durumia ja tavallista vehnää, - tavallisen osuus tästä on 11,45 milj. t.
Poistumasta puuttuu kuitenkin farmien kulutusmäärä.
Kanadan raideliikenteen häiriöt ovat poistuneet, mutta vehnän laivaukset
ovat vain hieman nousseet häiriöiden aikaisesta tasosta..
Vehnän vientimäärä näyttää jo tähänastisen perusteella jäävän paljon
alle ennustetusta.
Kevätvehnän myllylaatuja on tähän mennessä viety 7,57 milj. t., - vastaan
8,78 milj. t. vuosi sitten.
Laatuvajetta oli edelliselläkin kaudella, mutta nyt on enemmän.
---
Kiinassa porsaiden hinnat ovat nousseet enemmän kuin lihanhinnat, jotka
nekin ovat nousseet lähes pystyjyrkästi.
Kiloa kohti porsaat ovat kolmanneksen lihanhintaa korkeammalla tasolla.
Dimsums blogi kertoo että Kiinan suurin sianlihan tuottajayritys lupaa
bonuksen jokaisesta porsaasta jonka yrityksen ostoporras saa ostetuksi.
Nykyisillä Kiinan hinnoilla nämä yritykset tekevät mahtivoitot, vaikka
7-15 kiloisina ostetut porsaat tulevatkin hintoihinsa.
--
Usassa ja muuallakin planeetalla kauppojen leipähyllyt pääsevät aina
välillä tyhjenemään hamstrauksen vuoksi.
Kysyntähän ei minnekään katoa vaan kasvaa kun osa hamstratusta menee
kotivarastoissa piloille.
Ilmiöstä kehittyy helposti itseään ruokkiva kierre, eli täytetyt hyllyt
tyhjenevät ennätysajassa koska kuluttaja ostaa ylimääräistä kun saa.
Lopulta koittaa oikea pula.
--
Minneapoliksen kevätvehnän futuurit näyttävät vielä plussaa muiden
mennessä alas hei hulinaa tyylillä.
Pula se siellä pilkistelee, mutta kuluu vielä aikaa ennenkuin asia
tunnustetaan.
Kevätvehnä ehditään vielä myös jättää kylvämättä.
Arvelen että Minneapoliksen pörssissä kuria pitävät Cargill viljajätin
omistamat rahastot ovat nyt hintatasoa tukemassa, -pitäähän usanjussit
huijata kylvötöihin.
soija touko 8,25 heinä 8,33
maissi------3,55-----3,59
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 4,97-----4,24----5,09
heinä 4,99-----4,32----5,19
syys 5,06------4,41----5,29
joulu 5,17-----4,55----5,45
Pariisi vehnä
touko 175,25 syys 173,50 joulu 176,75 maalis 180
rapsi
touko 335,50 elo 341,25 marras 347
maissi
heinä 161 elo 164,75
EU:n+vehnänvientiä+on+kertynyt+22,2+milj.+tonnia,+-+vastaan+12,9+milj.+t.
Venäjän ja Ukrainan viljat ovat kehityksessään jopa kuukauden etuajassa.
Tähän mennessä sadetta on saatu riittävästi ja oraat ovat hyvässä
kunnossa ja kasvupiste maan yläpuolella.
Sääennusteet näyttävät kuitenkin että kylmempi säätyyppi vakiintuu
alueelle ja vaarsinkin Ukrainassa ja Romaniassa on luvassa yöpakkasta.
Mihin lämpötilat painuvat ? , - siitä saa jotain selkoa kun seuraa
perjantain ja lauantain lämpötiloja täällä Suomessa.
Ukrainan suunnalla kylmintä olisi maanantain hujakalla.
Säätyyppinä on korkeapaine skandinavian hujakalla, joka suuntaaa kylmän
ja kuivan puhalluksen etelää kohti.
Jatkokin näyttää kylmenevää ja empä paljon ylläty jos kuun loppu ja
huhtikuun alku olisi vanhanaikaisten säiden aikaa.
Maltan olla povaamatta tuhojen astetta ja seuraan toistaiseksi vain
katseella tilannetta.
http://wxmaps.org/pix/euro.850
Weekly Weather and Crop Bulletin tietää kertoa että Marokon kuivuus
on pahin 30 vuoteen.
Viikon sademäärät kerrotaan merkityksettömiksi, mutta toisenlainenkin
näkemys löytyy.
Eli linkin sivusto kertoo että 300 millin mälli olisi mäjähtänyt
taivaalta uskovaisten niskaan.
Muut lähteet eivät asiasta tiedä mitään.
No jos on satanut niin moisesta ei tullut kuin vahinkoa vehnän
ollessa lähellä röyhyvaihetta.
http://www.worldagweather.com/metric/#region=af&time=past&vrbl=pcp&nday=7
soija touko 8,26 heinä 8,32
maissi-----3,36-------3,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,06----4,44----5,09
heinä 5,06----4,50----5,18
syys 5,12-----4,58----5,27
joulu 5,22----4,72----5,41
Pariisi vehnä
touko 184 syys 178 joulu 180,75 maalis 183,75
rapsi
touko 344,25 elo 349 marras 354
maissi
heinä 164,50 elo 167,75
Viikolla 6-12.3. myytiin Usasta 338 300 t. vehnää ja laivattiin 371 800 t.
Kauden myynti kasvoi 23,96 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,88 milj. t.
Myynti ylittää 0,8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDA:n vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 3,25 milj. tonnin lisämyynnillä.
Arvio täyttyy 8,1 milj. tonnin laivauksilla, mikä vaatisi keskimäärin
800 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
--
Maissia myytiin 904 500 t. ja laivattiin 970 200 t.
Kauden myynti kasvoi 29 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,8 milj. t.
Myynti alittaa 12,7 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Soijaa myytiin 631 600 t. ja laivattiin 483 400 t.
Kauden myynti kasvoi 34,99 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,3 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 6,4 milj. tonnilla.
--
Usan vehnänmyynti osoittaa hiipumisen merkkejä myllyvehnän niukkuuden
vuoksi.
Viikon markkinapuheissa kerrottiin että futuurihintojen nousun syynä
on Usan myllyjen innostus ostaa myllylaatuista vehnää.
Oikean vehnän häipyessä tarvitsijoille, tulee hintamuutoksilta
futuureilla suojausta hankkineen elevaattorin ostaa myyty futuuri takaisin.
Tämä siitäkin syystä että hintojen noustessa futuurien selvitys tuottaa
suojauksen sijasta tappiota.
Nythän kävi näin Kansasin pörssissä maaliskuu futuurien osalta, jotka
välillä pompsahtivat lähelle päivittäistä hintakattoa.
Hinnat nousivat tänäänkin kelpo tavalla, ja eniten toukokuun futuurin
kohdalla joka menee seuraavaksi selvitykseen.
--
soija touko 8,43 heinä 8,47
maissi-----3,45------3,50
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,34----4,66----5,19
heinä 5,31----4,70----5,28
syys 5,35-----4,78----5,36
joulu 5,44----4,89----5,49
Pariisi vehnä
touko 189,25 syys 183 joulu 184,50 maalis 187,75
rapsi
touko 350 elo 354 marras 358,25
maissi
heinä 167,75 elo 170,50
Metsäveljen saarnailu vaatisi aina väliin jotain havainnollista käyrää
ja käppyrää.
Linkistä löytyy sellainen joka havainnollistaa sitä miten heikoissa
kantimissa apinansuvun ruokahuolto on.
Vehnällä paikkaillaan helpoiten paikallisia ruokapulia mutta kuinka
kauan ?
Linkin käyrä kuvaa vehnän vientiin kykenevien maiden yhteisen loppuvaraston
kehitystä alkaen vuodesta 1980.
Kuluva kausi päättyy ennätysvähäiseen määrään ja havaittavissa on miten
jyrkällä kulmalla tilanne on heikentynyt vuoden 2001 jälkeen.
https://twitter.com/AgResource/status/1241031292608749569
Koronavirus epidemia laski ensin viljojen futuurihintoja, koska pelättiin
talouden taantuman seurauksia pelissä pyörivän irtonaisen rahan liikkeisiin.
Nyt on takki kääntynyt monistakin syistä, joista eräs on huoli Brasilian
koronatilanteesta.
Siellä tartuntojen määrä on kasvanut vauhdikkaasti, ja väistämättömät
karanteenitoimet hidastavat jo sinänsä viennin kulkua.
Suurempi haitta on kuitenkin rekkakuskien terveys, mikä on alttiina
virukselle aina kun pidetään tauko jossain tienvarren viruslingossa.
Rekkakuskit ovat harvalukuinen avainryhmä Brasilian soijan ja maissin
viennin kannalta, - samanlainen on tietenkin tilanne muuallakin tuotantoketjussa ja jakelussa kuluttajille.
Apinansuvun planeetalla tarkoituksella aikaansaatu, ja äärimmilleen viety erikoistuminen kostautuu nyt.
--
Usassa vehnän käteishinnat ovat futuurihintoja korkeammat ja niiden
välinen hintaero, eli "basis" pompsahti HRW vehnän osalta eilen
peräti 50 centtiä bushelilta.
Hintaero HRW käteishinton ja futuureiden välillä oli tänään 1,30 - 1,98
dollaria bushelilta.
Minneapoliksessa pelattavaan kevätvehnän futuureihin verraten niiden
käteishintojen ero kasvoi 40 centtiä.
Niiden käteishinnat ovat haarukassa 6,61-6,96 taalaa bushelilta.
Syitä on monia, mutta tällä kertaa taisi päällimmäisenä olla Kiinan
suuri HRW vehnän osto, eli nyt ostettiin seuraavaa satoa 340 000 tonnia.
Kiina osti myös 756 000 tonnia maissia
--
soija touko 8,63 heinä 8,65
maissi-----3,42------3,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,40-----4,71----5,21
heinä 5,36-----4,73----5,29
syys 5,38------4,81----5,38
joulu 5,46-----4,92----5,50
Pariisi vehnä
touko 191,25 syys 185,25 joulu 187,25 maalis 189
rapsi
touko 349 elo 352,75 marras 357
maissi
heinä 168,25 elo 171 marras 170,50
Vanhan sadon jämät ostetaan kiivasta tahtia ja laivauksetkin tulee hoitaa
ennen seuraavaa satoa.
Saudi -Arabia osti peräti 1,2 milj. tonnia rehuohraa, mikä pitäisi
toimittaa toukokuulta alkaen, - hinnaksi kerrotaan keskimäärin 201 doll.
tonnilta jossa mukana rahti.
Ostotarjous oli vain 720 000 tonnia.
Turkilla on ollut myös kirettä ja viimeisin vehnän 200 000 tonnin ostos
tulee toimittaa huhtikuussa.
Markkinapuheissa päivitellään jo paniikkia, mutta onpa FAO:kin povannut
kiireestä johtuvaa ruuan hintojen nousua.
--
Kiire näkyy myös EU:n vehnän laivauksissa, eli viikossa plussaa 1 milj.t.
Vehnän laivaukset ovat karttuneet 23,2 milj. tonniin, - vastaan 13,5
vuosi sitten.
Ohraa on viety 5,2 milj. t. - vastaan 3,3 milj. t. vuosi sitten.
Kuluvan kauden ostajamaiden järjestys on EU:n tavallisen vehnän osalta
Algeria 3,49 milj. t. , Saudi-Arabia 2,4 milj. t. , Marokko 1,6 milj. t. ,
Egypti 1,54 milj. t, ja Kiina 1,16 milj. t.
Durumia riittää vientiin vähän, eli tähän mennessä sen vientiä on karttunut
jotain 0,7 milj. t.
--
soija touko 8,83 heinä 8,84
maissi-----3,42 heinä 3,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,61---4,89----5,30
heinä 5,55---4,93----5,48
syys 5,55----4,99----5,46
joulu 5,62---5,07----5,57
Pariisi vehnä
touko 196,50 syys 188,50 joulu 190,25 maalis 191,75
rapsi
touko 348,75 elo 354,25 marraas 358,25
maissi
heinä 169,75 elo 172,25
EU:n+viraston+julkaisema+mars+bulletin+moittii+Ranskan+viljojen+kuntoa,
Ukrainan vehnän epäillään saaneen vioitusta yöpakkasista joiden
Reutes kertoo olleen miinus 5 luokkaa.
Seurasin sääasemien tietoja ja niistä löytyi kovempiakin lukuja.
Pahimmat pakkaset osuivat Ukrainan pohjois ja keskiosiin.
Puolassa oli viime yönä yleisesti pakkasta välillä miinus 3-9 astetta.
Saksassa hieman vähemmän ja Ranskan pohjoisen vehnäalueella nollasta
miinus 2 asteeseen.
Miten jatkossa?
Peräti hirmuista olisi luvassa melkein koko Euroopalle viikonvaihteesta
alkaen.
Yleensä esimerkiksi Ranskan yöpakkaset ovat seurausta matalapaineen
jälkivirtauksesta jolloin pilvisyys ja tuulet hillitsevät lämpötilojen
laskua.
Nyt on kyse erittäin laajasta korkeapaineen alueesta jossa pilviä
on vähän ja tuulet heikkoja varsinkin öisin.
Eväät on kasassa merkittävän suuriin satotappioihin.
---
Venäjän kotimarkkinoiden vehnän hinnat ovat nousseet kaikkien aikojen
ruplamääräiseen ennätykseen.
Taivaanmerkiksi kelpaa se että kyse on neljännen luokan myllyvehnästä
jota huonompaa ei myllylaaduksi kelpuuteta.
Osa noususta johtuu ruplan heikkenemisestä dollariin verraten.
Pääsyytä ujostellaan kertoa, ja sehän on että jos kaikille vehnän
kysyjille myydään, niin myllyvehnä loppuu kesken.
Siperiasta ei ilmeisesti ole irronnut tarpeeksi vehnää vaikka Venäjän
rautatiet kuljettavat tavaran ilmaiseksi.
Niimpä on keksitty lopettaa ainakin väliaikaisesti vehnän vientitarkastus jonka läpäisevä vehnä saa vientiluvan, ja jota ilman laivaus ei onnistu.
---
Algeria osti 240 000 t. vehnää hintaan 242 - 243 doll. tonni jossa
mukana laivarahti.
Ostos oli ylimääräinen normaalitahtiin verrattuna.
--
soija touko 8,82 heinä 8,85
maissi-----3,49-----3,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,79----5,01----5,37
heinä 5,66----5,04----5,46
syys 5,65-----5,10----5,54
joulu 5,70----5,18----5,64
Pariisi vehnä
touko 197,75 syys 189,75 joulu 191,50 maalis 192,75
rapsi
touko 350 elo 355 marras 360,50 helmi 364
maissi
heinä 170 elo 173
Viikolla 13-19.3. myytiin Usasta 740 000 t. vehnää ja laivattiin 415 700 t.
Lisäksi myytiin seuraavan kauden laivauksiin 366 400 t.
Kuluvan kauden myynti kasvoi 24,7 milj.tonniin, jota laivaamatta 5,2 milj.t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 0,96 milj. tonniin.
--
Maissia myytiin 1,814 milj. t. ja laivattiin 846 000 t.
Kauden myynti kasvoi 30,83 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,7 milj. t.
--
Soijaa myytiin 904 300 t. ja laivattiin 607 100 t.
Kauden myynti kasvoi 35,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,6 milj. t.
--
Viikon venhäkauppaa kannatteli Kiinan suuret ostot, - kuluvan kauden
laivauksiin ostettiin 200 000 tonnia, josta HRW vehnää 170 000 t, ja
kevätvehnää 30 000 t.
Seuraavan kauden osto oli 285 000 t. HRW vehnää.
Aasian muutkin maat ovat lukeneet taivaanmerkit allakan reunasta joista
Etelä-Korea osti 146 100 t. ja Japani 144 000 t.
--
soija touko 8,79 heinä 8,83
maissi-----3,48------3,54
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,69----4,87----5,31
heinä 5,56----4,91----5,40
syys 5,55-----4,98----5,49
joulu 5,61----5,09----5,58
Pariisi vehnä
touko 193,50 syys 185,75 joulu 187,25 maalis 189,25
rapsi
touko 352 elo 356,25 marras 360,50
maissi
heinä 168 elo 171,50
Maalis+22.+päättyneellä+viikolla+33.+vietiin+Kanadasta+317+400+t.+tavallista