1. Mitä kansalaiset tietävät? 2. Miten vakava tilanne on?
Lähdetään kansalaisten tiedoista. Tätä on vaikea selvittää ilman hyvin suunniteltua kyselytutkimusta. Voimme kuitenkin kotikonstein selvittää kansalaisten kiinnostusta aiheeseen ja heillä herääviä kysymyksiä Google Trends -palvelun 3-m&geo=FI&q=koronavirus avulla. Hakujen määrä on selkeästi laskenut huipustaan. Tätä voi tulkita niin, että huolestuneisuus on laskussa. Haut koskevat oireita, levinneisyyttä, itämisaikaa, riskiryhmiä - asioita, jotka koskettavat henkilöä itseään tai hänen lähipiiriään. Haut eivät viittaisi siihen, että kansalaiset ovat erityisen huolissaan valmiuslaista, terveydenhuollon ruuhkautumisesta, tehohoitopaikkojen riittävyydestä ja muista yleisesti esitetyistä pessimistisistä riskiskenaarioista.
Mikä on sitten tilanteen vakavuus? Tilanne on poikkeuksellinen - Suomessa on otettu valmiuslaki käyttöön ensimmäistä kertaa. COVID-19 on vaatinut kirjoittamishetkellä n. 15 000 uhria, ohittaen tilastoissa Ebolan. Usean maan terveydenhuolto on törmännyt kapasiteettiongelmiin, mikä on vaikuttanut myös muiden, kuin COVID-19:ää sairastavien potilaiden hoitoon.
Viimeiseen sataan vuoteen mahtuu vain 5 tartuntatautia, jotka ovat olleet uhriluvultaan suurempia. HIV/AIDS - 25-35 miljoonaa menehtynyttä, Espanjantauti - 40-50 miljoonaa menehtynyttä, 1957-1958 Aasian influenssa ja 1968-1970 Hongkongilainen influenssa vaativat kumpikin yli miljoona uhria ja 2009-2010 sikainfluenssapandemian arviot liikkuvat 300 000 molemmin puolin. COVID-19 ei siis vaikuttaisi olevan ainutlaatuinen, ennennäkemätön uhka tai maailmanloppu.
Nouseeko COVID-19 näihin samoihin lukuihin? Tätä emme voi vielä arvioida, koska se riippuu huomattavasti viruksen muuntautumiskyvystä sekä valtioiden toimien tehokkuudesta. Omilla toimillamme voimme vaikuttaa asiaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niblvktbsqnooabrdasp
Kaksiosainen kysymys.
1. Mitä kansalaiset tietävät?
2. Miten vakava tilanne on?
Lähdetään kansalaisten tiedoista. Tätä on vaikea selvittää ilman hyvin suunniteltua kyselytutkimusta. Voimme kuitenkin kotikonstein selvittää kansalaisten kiinnostusta aiheeseen ja heillä herääviä kysymyksiä Google Trends -palvelun 3-m&geo=FI&q=koronavirus avulla. Hakujen määrä on selkeästi laskenut huipustaan. Tätä voi tulkita niin, että huolestuneisuus on laskussa. Haut koskevat oireita, levinneisyyttä, itämisaikaa, riskiryhmiä - asioita, jotka koskettavat henkilöä itseään tai hänen lähipiiriään. Haut eivät viittaisi siihen, että kansalaiset ovat erityisen huolissaan valmiuslaista, terveydenhuollon ruuhkautumisesta, tehohoitopaikkojen riittävyydestä ja muista yleisesti esitetyistä pessimistisistä riskiskenaarioista.
Mikä on sitten tilanteen vakavuus? Tilanne on poikkeuksellinen - Suomessa on otettu valmiuslaki käyttöön ensimmäistä kertaa. COVID-19 on vaatinut kirjoittamishetkellä n. 15 000 uhria, ohittaen tilastoissa Ebolan. Usean maan terveydenhuolto on törmännyt kapasiteettiongelmiin, mikä on vaikuttanut myös muiden, kuin COVID-19:ää sairastavien potilaiden hoitoon.
Viimeiseen sataan vuoteen mahtuu vain 5 tartuntatautia, jotka ovat olleet uhriluvultaan suurempia. HIV/AIDS - 25-35 miljoonaa menehtynyttä, Espanjantauti - 40-50 miljoonaa menehtynyttä, 1957-1958 Aasian influenssa ja 1968-1970 Hongkongilainen influenssa vaativat kumpikin yli miljoona uhria ja 2009-2010 sikainfluenssapandemian arviot liikkuvat 300 000 molemmin puolin. COVID-19 ei siis vaikuttaisi olevan ainutlaatuinen, ennennäkemätön uhka tai maailmanloppu.
Nouseeko COVID-19 näihin samoihin lukuihin? Tätä emme voi vielä arvioida, koska se riippuu huomattavasti viruksen muuntautumiskyvystä sekä valtioiden toimien tehokkuudesta. Omilla toimillamme voimme vaikuttaa asiaan.
lkilsussqfrurbsleptn
llfjjieusxxaolrdubos