Retu oli valtavan iso mies.

Hän oli poikaporukkamme ainoa ensikertalainen eikä ollut koskaan ollut ulkomailla. Kiltti ja kohtelias mies kaikin puolin. Omisti automaalaamon.

Henkka ja Kapa kertoivat että kerran hänen asiakkaanaan oli ollut kuplavolkkarimies joka oli tinkinyt maalauksen hinnan tasan tappiin. Luovutuksessa oli valittanut nöölistä konepellissä. Retu oli hakenut temmin ja vasaran sekä poistanut nöölin ja todennut ettei sitä enää ole.

Retu oli täysin kielitaidoton mutta ei huolinut muiden apua päivittäisiin askarihinsa joka aiheutti hänelle useita pieniä ongelmia.
Asustelimme kävelykadun varressa olevassa City Wiew- hotellissa ja vastapäätä oli kantapaikaksemme muodostunut Shadow bar. Siinä aina tapailimme ja vaihdoimme poikien kanssa kuulumisia edelliseltä päivältä.

Yhtenä aamuna baarilikka pamautti eteeni Retun 50- numeroiset varsikarvakengät. Sanoi että se karhu oli ostanut sandaalit ja jättänyt nämä tänne että voisitko palauttaa koska olet sen kaveri?

Retusta on monta riemastuttavaa tarinaa joista sitten ehkä myöhemmin.
Viimeisin tietoni on että Retu opiskeli enkkua ja on nykysin Etelä- Afrikassa. Liekö perustanut sinne nöölivapaan automaalaamon?