1.
"tuntui että kaikkialla sodittiin.
niihin aikoihin
aloin viipyä kahviloissa
iltaan asti.
joka yö palasin kuitenkin
kotiin.
jalkaisin matkaan kului,
toisinaan kuului
kohtuullinen aika.
enempää en kohtuudesta ymmärtänyt
ja se selvisi minulle
vielä taistelujen aikana.
se tappio oli yhteinen,
mikään muu ei ollutkaan."
2.
"mitäpä minä sinusta tietäisin,
hän sanoi ja piirsi lusikalla
satunnaisia kuvioita kupissa kelluvaan vaahtoon.
yritin tavoittaa hänen silmiään
mutta ne oli varattu toisaalle, ei väliä minne,
minä en enää omistanut häneltä vilkaisuakaan.
ja niin kävi kuten kuvioille vaahdossa,
että mekin upposimme, hävisimme,
pyyhimme toisemme näkyviltä,
jossa olimmekin pysytelleet vain tavan vuoksi."
3.
"teimme toisillemme sen vähimmän.
olimme tammia, emme yhtä lujia mutta
niin jaloja, että vaikka syksy tuli tavalleen uskollisena,
kävelimme putoavien lehtien jäljessä
ja haravoimme.
me haravoimme jotta edes jotain pysyisi kasassa."
"tuntui että kaikkialla sodittiin.
niihin aikoihin
aloin viipyä kahviloissa
iltaan asti.
joka yö palasin kuitenkin
kotiin.
jalkaisin matkaan kului,
toisinaan kuului
kohtuullinen aika.
enempää en kohtuudesta ymmärtänyt
ja se selvisi minulle
vielä taistelujen aikana.
se tappio oli yhteinen,
mikään muu ei ollutkaan."
2.
"mitäpä minä sinusta tietäisin,
hän sanoi ja piirsi lusikalla
satunnaisia kuvioita kupissa kelluvaan vaahtoon.
yritin tavoittaa hänen silmiään
mutta ne oli varattu toisaalle, ei väliä minne,
minä en enää omistanut häneltä vilkaisuakaan.
ja niin kävi kuten kuvioille vaahdossa,
että mekin upposimme, hävisimme,
pyyhimme toisemme näkyviltä,
jossa olimmekin pysytelleet vain tavan vuoksi."
3.
"teimme toisillemme sen vähimmän.
olimme tammia, emme yhtä lujia mutta
niin jaloja, että vaikka syksy tuli tavalleen uskollisena,
kävelimme putoavien lehtien jäljessä
ja haravoimme.
me haravoimme jotta edes jotain pysyisi kasassa."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanottakoon aluksi, olen niin kaavoihin kangistunut runojen suhteen, että riimitetty on oikea runo.
Nämä luokittelen lähinnä päiväkirja merkinnöiksi.
1. Sota aiheena traaman antaa,
tarinaan ei silti jaksa kantaa.
2. Kupissa vaahto mieleen tuo,
ei kai kukaan hapanta kermaa juo?
3. Kolmas runo kaiken sanoo,
romantiikkaa, traamaa, toivoa anoo.
""Arvostelurunoja ei kannata erikseen arvostella, viidessä minuutissa, aamunuhjakkeena.""
Itse arvosteluun:
Kolmas todellakin kantoi parhaiten ja pelasti kolmen koplan.
Arvoasteikolla 1-10
Tästä tulee messevät 7½
Aika tavanomaista ja päiväkirjamaista, mutta ei tämä nyt ihan pohjasakkaa ollut :)
Proosarunoja nämä ovat, keskimääräistä parempia. Näissä on hyvä rytmi.
Eivät nämä ole päiväkirjarunoja, eivät terapiarunoja.
Pidin näistä.
Eivät ole salakieltä, eivätkä liian selkeitä.
Halusit kuulla, mitä runoistasi pidetään. Ajattelin kertoa, minkälaisia ajatuksia rivisi herättivät minussa.
1. Tää ei muhun oikein kolahtanut. Jotenkin kliseistä, paikallaanjunnaavaa, sanalla sanoen tylsää. En osaa vielä eritellä miksi, mutta mielestäni tuo ensimmäinen ei ole runo - se on vain peräkkäin ladottuja sanoja. Sä kirjoitat sodasta ja taisteluista suuria sanoja, mutta ne jäävät roikkumaan ilmaan pliisuina. Löysä runo!
2. Mä tykkäsin tästä! Tuo oli oikeasti kaunis ja taitavasti rakennettu!! Mä saatoin oikeasti nähdä sen kahvilan ja cappucino-kupin... Tuo oli herkkä ja kaunis kuvaus, oikeasti. Kirjoita tuollaisia lisää, jos osaat. Tuo kuulosti aidolta. Siis todella tykkäsin(:
3. Tammi-teema oli hieno ajatus, mutta valitettavasti mielestäni jotain puuttui. Alku oli kliseinen - "syksy tuli tavalleen uskollisena", liian kulunutta kielenkäyttöä. Sen sijaan loppu oli tuon kakkosrunon tavoin oivaltava ja toimiva ajatus: "haravoimme, että edes jotain pysyisi kasassa" oli oikeasti mieleenpainuvasti sanottu. Se on hieno lopetus, alku ei vain ole samaa paria sen kanssa. Mielelläni näkisin tuon mainion lopetuksen ehkä vähän pidemmässä ja tasapainoisemmassa runossa.
Ylipäätään mä sanoisin sulle, että kirjoita ihmeessä lisää näitä! Sulla on selvästi lahjoja löytää tyrmäävän osuvia kielikuvia ja assosiaatioita. Älä sorru kliseisiin tai kirjoista lukemiisi hienolta kuulostaneisiin sanontoihin - luo uusia, sillä sä osaat!