1.tuntui että kaikkialla sodittiin.
niihin aikoihin
aloin viipyä kahviloissa
iltaan asti.
joka yö palasin kuitenkin
kotiin.
jalkaisin matkaan kului,
toisinaan kuului
kohtuullinen aika.
enempää en kohtuudesta ymmärtänyt
ja se selvisi minulle
vielä taistelujen aikana.
se tappio oli yhteinen,
mikään muu ei ollutkaan.
2.
mitäpä minä sinusta tietäisin,
hän sanoi ja piirsi lusikalla
satunnaisia kuvioita kupissa kelluvaan vaahtoon.
yritin tavoittaa hänen silmiään
mutta ne oli varattu toisaalle, ei väliä minne,
minä en enää omistanut häneltä vilkaisuakaan.
ja niin kävi kuten kuvioille vaahdossa,
että mekin upposimme, hävisimme,
pyyhimme toisemme näkyviltä,
jossa olimmekin pysytelleet vain tavan vuoksi.
3.
teimme toisillemme sen vähimmän.
olimme tammia, emme yhtä lujia mutta
niin jaloja, että vaikka syksy tuli tavalleen uskollisena,
kävelimme putoavien lehtien jäljessä
ja haravoimme.
me haravoimme jotta edes jotain pysyisi kasassa.
niihin aikoihin
aloin viipyä kahviloissa
iltaan asti.
joka yö palasin kuitenkin
kotiin.
jalkaisin matkaan kului,
toisinaan kuului
kohtuullinen aika.
enempää en kohtuudesta ymmärtänyt
ja se selvisi minulle
vielä taistelujen aikana.
se tappio oli yhteinen,
mikään muu ei ollutkaan.
2.
mitäpä minä sinusta tietäisin,
hän sanoi ja piirsi lusikalla
satunnaisia kuvioita kupissa kelluvaan vaahtoon.
yritin tavoittaa hänen silmiään
mutta ne oli varattu toisaalle, ei väliä minne,
minä en enää omistanut häneltä vilkaisuakaan.
ja niin kävi kuten kuvioille vaahdossa,
että mekin upposimme, hävisimme,
pyyhimme toisemme näkyviltä,
jossa olimmekin pysytelleet vain tavan vuoksi.
3.
teimme toisillemme sen vähimmän.
olimme tammia, emme yhtä lujia mutta
niin jaloja, että vaikka syksy tuli tavalleen uskollisena,
kävelimme putoavien lehtien jäljessä
ja haravoimme.
me haravoimme jotta edes jotain pysyisi kasassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kirjoitat hyvin.
tuollainen, hiljainen,
kuin ulkopuolelta katsova
hieman epäuskoinen olo
itselläni oli silloin itsellänikin.
Tammivertaus jäi hieman hämäräksi,
mutta koska juuri se puu on
minulle niin tärkeä, en osaa häiriintyä siitäkään.
Apean harmaan sateisen fiiliksen sai mieleen.
Kaiken tämän keskelle.
Kivoja värssyjä. Mikään ei kuitenkaan oikein kolahtanut. Koruttomia ja hajanaisia, kuten aihealueeseen varmaan kuuluukin (jos ymmärsin oikein aiheen), mutta missään ei ollut tarttumakohtaa, mikä oli jäänyt mieleen. Ota nyt tästä kommentista sitten selvää.
arjesta ja tunnetiloista, joissa monessa parisuhteessa ollaan. Ollaan ja yritetään olla, mutta jotakin puuttuu - kunnes kaikki lopulta muuttuu.