Saat varman arvostelun.
Kuulun arvostelijoiden liittoon.
Kuulun arvostelijoiden liittoon.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
sitä enemmän se meikkaa
voi poloa
kutisee koloa
haluaa moloa
Kiva pikku runo.
Vähän haikumainen.
Huumoria mukana.
Naiskuva tietysti
vähän sovinistinen,
mutta sinänsä uskottava.
Varman arvostelun Peku meihin liittää,
Harva siitä muistaa häntä kiittää.
Liittoon pieneen ja katkeraan hän kuuluu juuri,
Mikään ei hyvä ole heille, vastus kuin muuri.
Runossasi riimit rimmaa.
Se on tietysti vähän provo.
Pekullakin tarinoissa riimit rimmaa,
haittaa ei myöskään vaikka olis vimmaa.
Provolla pääset sä eteenpäin pitkään,
silloin ei haittaa tielläs mitkään.
Onneksi osasit ottaa Jermun tavalla huumorin tuolla,
ettet olisi rämpinyt turhaan tappelusten suolla.
Kjäh!
Sinulla on riimisilmää.
Viittaa tuonne lastenrunon
puolelle. Voit olla hyvä
myös ns. yleisönosastorunoilijana.
Mitään ei tiedä, vaikka olisit
tuleva taituri.
Pelleko arvostelija, salli mun nauraa
*nauraa lattialla solmussa*
Onko sutenöörien liitossa paljon väkeä?
Kirjoitit olevasi lattialla nauramassa ihan solmussa..Tarkoitit varmaan kyykyssä..Kjäh!
jutut ei ketään kyykytä.
Niin no, sinut ilmeisesti.
Siellä lattialla meinaan.
Olin laaksossa,
meren syvyydessä,
loppui happi,
enkä ehtinyt surra....
Menneisyyteni unohtui,
syvänmerenkalaksi muutuin,
totuin pimeään,
uin sokeana vesimassan mukana....
Kohosin auringonvaloon,
sydämeni pusertuu lyttyyn,
valossa räjähdän tuuleen....
P.S Odotan mielenkiinnolla....*öhöm*.... arvostelua.;))
No ihan kiva pieni runo.
Semmosta fiktionomaista kehittelyä.
Mutta siitä voi löytää myös
mahdollisuuden soveltaa kokonaisuutta
vaikka elämään. Useinhan elämän
alhossa ollaan kuin meren
syvyyksissä ja sitten kun tullaan
pintaan tulee happikato ja räjähdys.
Annan arvoa arvostelullesi, joten *kiitän ja pökkään*.;)))
Mainitsemaasi elämää(ni) siitä saattoikin lukija lukea....tuntematta sen syvemmin kirjoittajan sielunelämää.;))
Kiltti peku puttonen.
Runojen arvostelijaksi halusi.
Riimien lukijaksi aikoi.
Haikujen perään haaveili.
Rakkausrunoja ilokseen huhuili.
Monen moista luettavaksi saapui.
Jokainen jotain runoiksi rustaili.
Pienen pistin minäkin.
Arvostelun siitä tahtoisin.
Pieni peku puttonen.
Aikuiseksi tultuaan.
Saa minulta halauksen onnelaan.
Olet selvästi riimirunon taitaja.
Kannattaa jatkaa.
Esim. juhlapyhien aikaan lehdet
ottavat tämäntyylisiä runoja,
jopa maksavat vähän niistä.
Palautteestasi ja täytyy ehdottomasti harkita vinkkiäsi kunhan kasvan aikuiseksi. =)
tiu tau tulkku.
hankkari on m****u.
hankkari on marakatti.
sillä ompi päässä patti.
puskaJussi pensaassansa
ähkyy huutaa huhuilee.
hälle Jermu onnessansa
syväkyykyn tarjoilee.
mitäs pidit?
No harmiton
ja hulvaton runo.
Sinä voisit tietysti
vähän siistiä runojasi
ja saada niistä vielä
edustavampia.
Saatat olla ihan taitava
kansanomainen runoilija.
oliko runoni jotenkin törkyinen, minähän siistin siitä pois semmoiset arveluttavat sanat, tai oikeastaan kaikki riippuu lukijan mielikuvituksesta. Omasta mielestäni olen noopelitasoa.
runon pienen runoilen, sanoissain vaikk sekoilen,
lauseet yhteen punoilen,vaikk oikeasti änkytän,
kaikki kulkee soljuen, minä tässä kramppailen,
finaali näkyy häämöttäen,kaikki selvää minä en
No sinä kyllä varmaan
olet ihan kiva tyyppi.
Jutustelusta päätellen
olisi mukava heittää
kanssasi muutama verbaali
kuppi. Kirjoita runoja
samalla tavalla kuin puhut.
Kyllä sinä runlilijana vielä
heität kovia runoja.
Mielestäni runosi on kivaa
leikittelyä sanoilla. Sit
jos vakavampaa runoa alkaa
tehdä, niin tämäntyylistä
lapsille ja vapaamuotoista
aikuisille.
Ihan minun omia tekemiäni. Tankarunoja.
Tekijän nimi "Kenkki"
"Meri myrskyää,
kohina kuuluu kauas.
Minä palelen.
Luonasi melkein jäädyin.
Pakko oli lähteä."
"Elokuun yössä
kaikki kesäiset tuoksut.
Sumu peitti kuun.
Eronhetken haikeus
on helmi muistoissani."
Tankarunossahan on
tietty muutos, kuten
novellissa, joka ilmenee
lopussa.
Mielestäni sinun teemasi,
lähteminen ja ero, on
käsitelty kauniisti ja
laadukkaasti näissä runoissa.
Meren myrsky ja kohina
ovat toisaalta heijastuksia
sisäisistä myrskyistä lähdön
hetkellä.
Myös syyskesän yön
tunnot ja sumun peittämä
kuu ovat symbolista kerrontaa
siitä, mitä eron hetki on
sinun sisälläsi.
Olet taitava runilija.
Laajenna vielä runojasi
myös vapaamittaisiin ja
tavanomaisempiin, joissa
kuitenkin myös pyrit paradoksiin
ja analyysiin.
"Älä pilkkaa vauhtiani,
vaikka nousen pintaan
samassa paikassa.
Yhä uudelleen.
Ei syvämeren sukeltaja
ehdi pikakiitäjän kyytiin.
Itseni takia sukellan.
Näköhavaintoni häipyy
auringon valoon.
Todisteet ovat suussani,
jota aallokko huuhtelee.
Älä pilkaa väsymystäni!
Et tiedä,
miten syvältä
minun on elinvoimani
haettava."
Tämä runo on aika henkilökohtainen.
No ei siitä vaaraa. Usein runot ovat
jopa puutumukseen asti henkilökohtaisia.
Mutta silti löysin siitä kyllä vahvaa
kuvakieltä.
Tietysti se oli henkilökohtainen. Venyttele hieman puutuneita jäseniäsi, niin kyllä veresi taas kiertää!
Kukapa kylmiltään osaisi kirjoittaa jotain ihan yleispätevää ja neutraalia.
Jostakin on aloitettava.
Tai enhän minä tiedä, joku voi olla runoilija jo syntyessään...
Rakkauskertomus.
Juopuneen ääni puhelimessa:
"Kun en oo sanonnu ikinä,
et mä aina sinuu rakastan.
Sillonkii ku en sanonnu.
Haloo,kuulet sä,ku en sanonnu.
Tajuut sä ku en sanonnu.
Rakastan niin vitust.
Sano nyt jotaa.
Mitä,mä mitää kännis.
Pari kaljaa vaa.
Ku mä vaa sillon lupasin.
Soittaa sulle.
Hä!Nuorena?No just sillon.
Mitä se tähä kuuluu.
Kuinka monta vuotta?
Jumalauta!Nythän mä soitin.
Ku mä en koskaa oo sanonnu,
et mä rakasta sua.
Mä oon aina rakastannu.."
Mahtava proosarunon tyylinen runo.
Semmosta arjen karheaa realismia.
Eihän näitä tietysti monta kokoelmaan
sovi, tai mistä sen tietää, jos menis
tämäntyylistä vaikka koko kässäri.
On niin vaikea sanoa.
Minulle se toi ihan kyyneleet silmiin,
niin kriitikko kuin olenkin.
Muista runoilla. Runot toimivat monesti
vaikuttavuuden ehdoilla.
et näe minun punastumistani =)
Kiitos!
Sinä taidat kuulua siihen kilttien heimoon.
Ne runoilijat, joilla on oma "ääni" ovat lukijoiden mieleen. Sinun runosi pomppaa
ihan esille.
Moi mister dead.
Älä tuu viel.
Asuntovelatkin maksamatta.
Äsh,on mul vakuutus.
Moi mister dead.
Älä tuu viel.
Mul on tekemist.
Lapsetkin kasvattamatta.
Höh,ne on aikuisii.
Moi mister dead.
Älä tuu viel.
Mul on tekemist.
Lapsenlapsetkin näkemättä.
Pyh,sukupolvi sukupolvelta itsekkäämpiä.
Moi mister dead.
Älä tuu viel.
Mul on tekemist.
En oo kohdannu vanhusrakkautta.
Yäk,vanhat ukot narisee.
Moi mister dead.
Älä tuu viel.
Mul on tekemist.Kaikenlaist kokematta.
Jaa,no joo.Mä koin enemmän ku ois ollu
tarpeellistakaa.
Moi mister dead
Tuu vaan.
Ei oo tekemist.
Yes,mennää kapakkaa ottaa paukut ja bailataa.
Ps.Jatkoille mä en sun kaa viel lähe.
Sulla on silmää.
Sun runosi ei jätä kylmäksi.
Tietysti tässä vois jättää
tuon alun ehkä pois, ettei
tulisi turhaa toistoa, mutta
se on toisaalta myös tehokeino.
Jatka samaan malliin.
Runolla pitää olla sielu.
Semmosen osaat sinä ladata runoon.
en minä huomannut,että oli siellä se arvostelu.
Sorry! =)
muuta mutta kun lupasit arvostella?
Vai?
Onko sulle enemmänkin noita runoja.
Olis kiva tutustua niihin.
ihan tosissas?
Tuoko oli se arvostelu jonka lupasit?
no se
Vielä mä yhden tänne tungen.
Maailman kaunein enkeli.
Minulla on suojelusenkeli.
Sellainen kuin siinä kuunnelmassa
30 vuotta sitten.
Se on kitukasvuinen,kiroilee ja tykkää keskarista.
Me nauretaan yhdessä pirulle kun stripataan
kännissä ja leikitään kylähullua
.
Sillä on lämmin käsi ja suuren suuri sydän jolla se minua kuuntelee.
Sellainen se on se minun enkelini.
Semmonen enkeli pitää olla.
Hullut on hupasia, on minun
mielipide. Vaimo on tiukkapieru,
mutta on mulla yksi kaveri,
jonka kanssa hassutellaan.
etkö tykänny arvostella??
Enkö mä pääsekkää isona runoilijaks!!
byääääääääääääää!!!!!!
Onko se kaveri aikuinen ja vapaa!?