Osaisiko kukaan edes arvella mistä johtuu?
Kyseessä on 6:n asunnon rivitalo, jokaisella asuntokohtainen vesimittari, sekä taloyhtiöllä päämittari.
Päämittarin lukema on aina huomattavasti suurempi ( esim. viime vuonna 70 m³ suurempi ) kuin asuntomittarien yhteelaskettu määrä.
Joskus on kokeiltu, että yön ajaksi kaikkien asuntojen päähanat on suljettu, niin silloin ei päämitarinkaan lukema ole kasvanut.
Kyseessä on 6:n asunnon rivitalo, jokaisella asuntokohtainen vesimittari, sekä taloyhtiöllä päämittari.
Päämittarin lukema on aina huomattavasti suurempi ( esim. viime vuonna 70 m³ suurempi ) kuin asuntomittarien yhteelaskettu määrä.
Joskus on kokeiltu, että yön ajaksi kaikkien asuntojen päähanat on suljettu, niin silloin ei päämitarinkaan lukema ole kasvanut.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Päämittarissa on isompi ratas.
Ei nämä pienet asuntomittarit ole mitään tarkkuusmittareita. Tosin helppo niiden tarkistaminenkin on, lasketaan tietty määrä vettä ja katsotaan lukemat.
Joku tai jotkut huoneistomittareista jumittaa, näiden ongelmistahan on ollut juttua aikaisemmin paljonkin.
Vedenkulutus per nuppi voi vaihdella paljonkin riippuen käyttötottumuksista, joten jumittavien mittareiden etsintä voi olla vaikeata. Voipa olla, ettei maksa vaivaa ellei jonkun asunnon mitattu kulutus ole ihan ilmiselvästi luonottoman pieni.
,
Jos yhtiössänne asuu esim. 20 henkilöä, ja kulutus on normaali 130 litraa per nupppi päivässä, niin vuodessa kuluu 950 kuutiota vettä. Voitte varmaan jakaa tuon 70 kuution aiheuttaman lisälaskun tasan kaikkien kuuden kämpän kesken, tai sitten jakaa sen nuppiluvun mukaan (lämminvesimaksun tavoin).
Onko taloyhtiössä vesipisteitä muuallakin, kuin huoneistoissa?
Vuotaako lämmitysjärjestelmä jostakin, kaukolämmönsiirtimessä voi täyttö vuotaa läpi, ja se päästää uutta vettä lämmitysverkostoon, josta varoventtiili sitten silloin tällöin laukeaa ja päästää ylimääräisen veden pois.
Aloittajan kysymys koski käyttövettä. Ei lämmitysverkoston vettä. Käyttö- ja lämmitysverkostojen vedet ovat lämmitysjärjestelmässä erotettu toisistaan.
Mutta aloittajan kysymykseen vastaisin seuraavasti oman rivitaloyhtiöni käytännöstä, josta tosin ei vastaavaa vertailua ei ole tehty kuin teillä:
Meillä huoneistokohtaisten mittarien lukemia ei laskuteta desimaalien, esim. (123,526) tarkkuudella vaikka mahdollisuus siihen olisikin. Laskutus pyöristetään alaspäin tasalukemaan, eli kuution tarkkuudella laskutetaan tasauslaskuissa. Jos teillä tehdään myös näin, niin silloinhan päämittarin kulutuslukema on juurikin jonkin verran suurempi kuin osakkailta ilmoitetut, yhteenlasketut lukemat.
Näin siis meillä (9 huoneistoa) tehdään. Tuo erotus on niin pieni, ettei ole ainakaan meillä nostattanut mitään parran pärinää. Tuskinpa moni edes on asiaa ajatellut.
Lämmitysverkosto täytetään käyttövedellä, joka tulee kiinteistöön päävesimittarin kautta. Älä ala nulikka opettamaan minua, vaikka olen vasta 28 vuotta lvi-hommia työkseni tehnyt.
Lämmitysverkostoon lisättävän veden määrä on niin pieni että sillä ei ole mitään merkitystä talon kokonaisvesimäärään. Pihojen tai nurmikoiden/istutusten kastelu voi mennä vain päämittarin lukemaan.
Ei kai missään asuntojen vesilaskutusta tehdä tarkemmin kuin kuution mukaan. Hauskaa huumoria!
Eipä ollut tarkoitukseni opettaa ketään. Pyydän anteeksi aiheuttamaani mielipahaa ammattiasi kohtaan joka ei tosin kommentistasi selvinnyt .
Aika huolestuttavaa kuitenkin on, jos vuodessa menee 70 kuutiota vettä pienen rivitaloyhtiön lämmitysjärjestelmän täyttöön hävikin takia. Eikö? Ja onkohan ko. talossa sellainen automatiikka, joka täyttää patteriverkostoon vettä automaattisesti? Oman kokemukseni mukaan patteriverkostoa täytetään tarvittaessa manuaalisesti, jolloin noin suuren hävikin korvaamien olisi jo pitänyt huolestuttaa toimenpiteen suorittajan. Jopa amatöörinkin. Näillä perusteilla uskon, että ko. kulutuslukemien ero ei voi johtua lämmitysjärjestelmästä. Mikäli näin, niin kyllä lampun olisi pitänyt jo jollain syttyä.
Aivan oikein. Ei varmaan missään. Mutta eroa voi olla siinä, miten tasauslaskut ilmoitetaan ja miten ne pyöristetään. Ilmoitetaanko ne desimaalien tarkkuudella vai ei, ja pyöristetäänkö ne normaalin pyöristyssäännön mukaisesti vai aina alaspäin. Näissä voi olla eroja. Sehän on aivan yhtiön itse päätettävissä.
Mutta noista pyöristyksistä tuo aloittajan ilmoittama ero voi johtua tai sitten juurikin jostain kastelu- tms. vedestä, jonka ulso-otto on päämittarin jälkeen. Ei suinkaan lämmitysjärjestelmän täytöstä.
Sinä: "Oman kokemukseni mukaan patteriverkostoa täytetään tarvittaessa manuaalisesti"
Minä: "kaukolämmönsiirtimessä voi täyttö vuotaa läpi"
Lue molemmat h-i-t-a-a-s-t-i. Jos asia ei selviä, kysy rohkeasti.
Höpö höpö. Ei 70 kuutiota vettä täytellä lämmitysjärjestelmään vuodessa. Vettä pitäisi vuotaa "yli", kuten mainitsit, noin 8 litraa tunnissa. Siis tasaisella vuodolla. Aika outoa, vai mitä?
Jo pitkään on huoneistojen vesimittareiden ollu oltava mittalaitedirektiivin mukaisia joten tarkkuutta kyllä löytyy.
Vesimittaritkaan eivät ole ikuisia joten kannattaa seurailla niiden kuntoa.
Helposti voi seurata onko asunnoissa pysynyt vedenkulutus samoilla tasoilla vuosien mittaan, silloin eivät ainakaan ole jumissa.
Onko vesipistettä? Otettu vaan vähän kukkien ja nurmikon kasteluun, voi ollakin vuodessa iso määrä.
Aloittajan tapauksessa erotus olisi alle 40 €/vuosi/huoneisto. Eli ei kannata liiemmin käyttää rahaa sen asian tutkimiseen, ellei sitten löydy jotain ihan konkreettisesti omatoimisesti todennettavissa olevaa vuotoa.
Omissa taloissani olen huvikseni asentanut vesimittareita sarjaan. Lapseni asuvat taloissa, joista on vedetty vesijohto omaan talooni. Mittaan kaikkien talojen kulutukset erikseen ja oman talon kulutuksen kahteen kertaan, koska muoviputkien juottokone oli uusi ja halusin varmistaa, että tein liitoksen oikein.
Onneksi alkupään mittari antaa suuremman tuloksen kuin kulutuspisteiden vieressä oleva. Jos olisi toisinpäin, epäilisin välissä vuotoa.
Mittarit ovat kyllä kaikki MID-tasoa (ts. niiden mukaan voi laskuttaa), mutta näiden sarjaan kytkettyjen mittareiden ero on noin 1/2 m3 kuukaudessa. Vuodessa eroa tulee jokseenkin 6000 litraa.
6 talon rivitaloyhtiössä mittaritarkkuuden virhe voisi olla luokkaa 36 m3, mikäli virheet ovat samaan suuntaan, ts. kumulatiivisia.
Jos haluaa parempia mittareita, niin niiden hinta on kova eivätkä tulokset silti ole kehuttavia.
Täkeintä olisi kai saada tieto että ei vuoda johonkin. Sen vuoksi kannattaa hiukka aikaa käyttääkin.
Ap.+Vastailin+noihin+joihinkin+kommentteihin,+mutta+jostain+syystä+ne+on+häipyneet?+Talo+on+ensinnäkin+sähkölämmitteinen+ja+vedenottopisteet+ovat+pelkästään+asunnoissa.+Viime+vuonna+päämittarin+ja+asutomittareiden+erotus+oli+siis+70m³+eli+21%
WTF?
Asunnot on yksinasujien. 333 kuutiota vuodessa tekee 152 litraa asukasta kohti
vuorokaudessa. En ymmärrä noita lukujasi "Keskikulutus 76 l/d huoneistoa kohti."
> En ymmärrä noita lukujasi "Keskikulutus 76 l/d huoneistoa kohti."
Jaa, tulikin näköjään näppäilyvirhe. 55,5 m³/a = 4,625 m²/kk asuinhuoneistoa kohti. 154 l/d.
Yhdelle hengelle kova kulutus, mutta kohdillaan, jos osassa enemmän asukkaita.
Hävikki samaa luokkaa kuin yhden huoneiston kulutus. Useammassakin kämpässä mittarit jumittaa tai vettä käytetään ohi mittausten ... onko nurmikonkasteluun käytettäviä vesiposteja esim huoltorakennuksen seinässä (ei alamittausta). Eikä pellepeloton ohituskytkennätkään ihan ennenkuulumattomia ole.
Vedenottopisteet ovat kaikki asuntomittarien jälkeen. Eikä tässä talossa ole sellaista "neropattia"joka pystyisi jonkun viritelmän tekemään, että kulutus menisi pelkästään päämittariin.
Kyllä kuule niitä "pellepelottomia remonttireiskoja" riittää, ehkä jo aiemmissa asukkaissa olleita.
Katso tuo linkki huoneistokohtaisetn mittareiden ongelmista.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hs-asuntokohtainen-mittari-onkin-floppi-jonkin-sortin-katastrofi/1bbfb2ec-f96c-3e28-840e-588dbf283805
Sitten+tulee+vielä+mahdolliset+asennusvirheet.+Onko+ne+asennettu+valmistajan+ohjeiden+mukaisesti.+Jotkut+merkit+ei+saa+olla+vaakatasossa+pitää+olla+pystyssä+ja+päinvastoin.