Vaikea lapsi

Pakko saada vähän purkaa pahaa oloa johonkin, ajattelin kirjoittaa tänne.

Minulla on juuri 5v täyttänyt tytär, elämä hänen kanssaan on ollut aika helvettiä viimeiset 2 vuotta, hän oli oikein ihana ja reipas kunnes täytti 3. Silloin hänestä tuli varsinainen mielensä pahottaja eikä sille näy loppua. Kaikki päivät hän tiuskii, huutaa ja kiukuttelee, en muista milloin on viimeksi ollut hyvä päivä tai edes hyvä hetki, aina on kaikki huonosti ja perusilme suupielet aleaspäin. Hän pahottaa mielensä esimerkiksi siitä jos sanot jotain eri tavalla kuin hän olisi halunnut tai katsot väärin, siitä sitten murjottaakin tunteja kunnes keksii uuden asian josta pahottaa mielensä. Varsinkin isäänsä hän tökkii ja ärsyttää niin kauan että alkaa hermostuttaa.

Joka paikasta lähdetään huutavan lapsen kanssa kun ei mistään haluaisi lähteä. Ulos lähteminen on aina hirveä työmaa kun pukeminen tai oikeastaan kaikki mitä hän tekee kestää, kestää, kestää ja kestää. Mikään ruoka ei kelpaa, kaikki on pahaa vaikka saisi sellaista mitä on pyytänytkin.

Harrastuksiakin hänelle on koitettu järkeillä mutta niissä hänestä on kuoriutunut itse surkeus, kun pitäisi päästää vanhemmista irti, alkaa huuto eikä suostu menemään toisten kanssa, hän on päiväkodissa, sinne menee kyllä. Kaikki hänen kanssaan tekeminen on todella vaikeaa, hän komentelee kaiken aikaa kun jotain tehdään. Jos hänen kanssaan pelaa tai leikkii jotain, mikään ei riitä, sitä täytyisi tehdä sitten koko ajan. Jos liikutaan kotoa johonkin muulla kuin autolla, on matkan teko yhtä tuskaa, kävellenkin kun mennään, alkaa 100m jälkeen kitinä ja vinkuminen että hän ei jaksa, vaikka kotona jaksaisi sisällä juosta koko päivän.

En todella tiedä mitä tehdä ja voinko tehdä mitään tai mitä olen tehnyt väärin. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla mutta ei vaikutusta. Ei nää varmaan oo isoja asioita mut asioita kuitenki mitkä alkaa tekee mut hulluksi, ei ton lapsen kans suju mikään. Ei vaan jaksaisi enää tuota käytöstä. Sitä että olen paska äiti, ei tarvi tulla sanoon, se tiedetään jo.