alle 2-v. kielikylpyyn?

meijän muksu oli 2vee2,5kk kun meni ruotsinkieliseen päiväkotiin eikä osannu vielä puhuu (me ollaan täysin suomenkielisii ja täysin suomenkielisellä paikkakunnalla) nyt ruotsinkielisessä koulussa kaikki on menny hienosti

Eri asia olisi, jos perheessä toinen vanhemmista puhuisi ko. kieltä.
Miksi täysin suomenkielinen perhe laittaa pienen, vielä puhumattoman, lapsen "väärän" kieliseen päiväkotiin? Eikö lapsella pitäisi olla yksi vahva kieli ensin opittuna?

Tuttavaperhe on kaksikielinen siten, että molemmilla vanhemilla on vahva suomen kieli, mutta toisella vanhemmista on äidinkielenään ruotsi.
Perheessä puhutaan vain ja ainoastaan suomea.

Lapset olivat aivan normaalissa suomenkielisessä päiväkodissa ja vasta esikouluiässä, siis vuotta ennen koulun aloittamista, menivät kielikylpypäiväkotiin. Lapset ovat nyt ruotsinkielisessä koulussa ja hyvin on mennyt. Ruotsin kieli on hallinnassa hyvin, koulukirjat on ruotsinkieliset tietysti. Vanhemmat voivat tietysti auttaa koulutehtävissä, koska osaavat kuitenkin kielen ja toisella vanhemmista se on äidinkieli.

Toisessa perheessä on sama tilanne, mutta sillä erotuksella että toinen vanhemmista ei osaa ollenkaan ruotsia. ´Lapset ovat kuitenkin vahvasti ruotsinkielisiä, eli toinen vanhempi on aina puhunut lapsille ruotsia, toinen on puhunut suomea, ja lapset ovat olleet ruotsinkielisessä pk:ssa ja nyt koulussa.
Koululäksyjen suhteen tilanne on ongelmallinen, sillä tämä suomenkielinen vanhempi ei osaa auttaa lasta koulutehtävissä ollenkaan, koska ei ymmärrä ruotsinkielisestä koulukirjasta mitään. Jos äiti on esim. iltavuorossa, eikä siis saa apua, on opettaja vihainen kun kasapäin tehtäviä on tekemättä.

Kuulostaa vain erikoisuudentavoittelua ??

Hei, silmiini osui otsikkosi.
Minulla on poika joka on aloittanut 6-vuotiaana ruotsinkielen kielikylvyn ½-päivä eskarissa. Nyt hän on käynyt 9 luokkaa peruskoulua ruotsinkielen kielikylpy luokalla. Suomenkielistälukiota 3-vuotta joka ei ole enään kielikylpyä. Tämän kevään Yo siis.

Poikani kävi ensin eskaria kielikylpynä eli tädit puhuivat äidinkielenään ruotsia. Lapset keskenään suomea ja sitä mukaan kuin oppivat niin ruotsia. Tädit hallitsivat tietenkin myös suomen. Koska lapset olivat suomenkielisestä perheestä, mikä on edellytys kielikylpyyn pääsylle tai ainakin pitäisi olla, niin he tässä vaiheessa eivät juuri puhu ruotsia, eivätkä ymmärrä aina kaikkea. Tädit käyttivät suomenkieltä hyvin harvoin lähinnä silloin jos jotain ikävää oli lapselle sattunut.

Kielikylvyn lähtökohta on, että lapsi on suomenkielisestä perheestä (silloin kun paikkakunnan vahvin kieli on suomi. Esim. Ahvenanmaalla toimisi toisinpäin.)

Lapsen äidinkieli on jo opittuna jossain määrin eli noin 3-6 vuotiaana olisi hyvä ikä aloittaa k.kylpy. Alle 3v. on liian nuori k,kylpyyn. K.kylvyn tarkoituksena ei ole tehdä kaksikielisiä lapsia vaan lapsia joilla on selkeästi oma äidinkieli ja toinen k.kylpymenetelmällä opittu kieli joka on lähes yhtä vahva kuin äidinkieli.

Päivä kodissa opitaan kk kieltä sen verran että koulussa jo jotain ymmäretään. Idea opetuksessa on että ope puhuu ruotsia (ehdottomasti open äidinkieli) ja toistaa ja selittää asian uudestaan kunnes asia on ymmärretty. Lapsilla on lupa tunilla tulkata toinen toisiaan jos joku ei ymmärtänyt tai ei muistanut jotain sanaa. Lapset alkavat puhumaan kukin ruotsia luokassa sitä mukaan kun ovat valmiit siihen. Opettaja kannustaa. Kotona ja vapaajalla ei lapselle puhuta rotsia jollei se ole henkilön äidinkieli. Kodin tehtävä on hoitaa äidinkieli mahd. hyväksi lapselle.

Eka luokalla on tunnit ruotsiksi ja oppimateriaali ruotsiksi. Ainoastaan yksi aine opetetaan suomeksi ja se on usein uskonto. Tämän opettaa eri opettaja äidnkieli hänellä suomi.
Vähitellen luokka-asteittain oppitunteja lisätään suomenkielisiksi, kunnes kuudennella on noin puolet suomeksi ja toinen puoli ruotsiksi. Huomioitavaa on, että joka ainetta opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi mutta ei samoja asioita molemmilla kielillä. Äidinkieltä ja vieraita kieliä tietystikkin ko.kielellä. Vieraita kieliä selitetään suomeksi kuitenkin.
Vieraiden kielten kuten esim. saksa ja englanti opetus on kielikylpy oppilaille helpompaa.
Oma poikani aloitti kolmannelta A-saksan ja ope puhui heille alusta asti saksaa toisin kuin normaali suomenkieliselle luokalle. Viidenneltä luokalta A2- englantia.
Kielten opiskelu on tuntunut hänelle luontevalta ja helpolta. Nyt kevään yo-kirjoituksissa hän on kirjoittanut kolme A-kieltÄ (yhden niistä jo syksyllä käytännön syistä)ja ne lähtivä hyvin arvosteluin lautakuntaan. Ruotsi mm. taisi lähte koulun parhainpistein eteenpäin.

Huomioitavaa on, että mm. lukuaineissa opitaan sanasto molemminkielin.

Jos suomenkielisen perheen lapsi laitetaan kokonaan ruotsunkieliseen koulun on suuri vaara ettei lapsi pysy opetuksessa mukan vaan jää jälkeen muista, koska ei ymmärrä kaikkea puhuttua ja ei mahdollisesti saa tukea läksyjen tekoon kotoonta. Myöskin viestit opelta tulee ruotsiksi toisin kuin k.kylvyssä. Kk viestit tulee vanhemmille suomeksi.

Lämpimästi suosittelen oman poikani kokemuksen kautta kielikylpyä, mutta vasta hiukan myöhemmin, jotta lapsi oppii ensin äidinkieltä.

Niin vielä, kk opetuksessa jäädään ensin jälkeen muista tavallisista oppilaista ,mutta kuudenteen mennessä ollaan saavutettu, jopa ohitettu muut tiedoissa ja taidoissa.

Heippa vaan kaikki!

Työskentelen itse ruotsinkielisessä kielikylpypäiväkodissa. Kolme ryhmää, joista 2 kielikylpyä ja yksi suomenkielinen ryhmä. Meillä edellytys kielikylpyyn siirtymisessä on että oma äidinkieli on tarpeeksi kehittynyt ja että ikää on kertynyt 3v. Meidänkin puolel aikuiset puhuvat paljon keskenään ruotsia, jotta lapset oppivat kuulemaan ruotsia. Tällein meillä:D

Poikani kävi koulussa ruotsinkielen kielikylpyluokan toisen vuoden syksyä.

Hän oli katsellut alle kouluikäisenä ruotsinkielistä Vaahteramäen Eemeliä varmaan sata kertaa. Kun koulu alkoi niin filmi unohtui kunnes, sitten kyseisenä syys päivänä kaivoi kasetin kaapista ja alkoi katsella ohjelmaa. Kasetissa ei ollut tekstitystä eikä käännettyä puhetta - aitoa riikinruotsia.

Olkkarista kuului makeata naurua ja menin katsomaan, kysyin mikä voi naurattaa noin kovasti kun olet nähnyt tuon ainakin satakertaa.

Vastaus: Niin, niin äiti, mutta kun nyt mä ymmärrän nää vitsit.

Eli äiti hoi! Poikasi osaa jo ruotsia melko hyvin.

Varhainen täydellinen kielikylpy aloitetaan Suomessa yleensä 4 tai 5 vuoden iässä. Näin siksi, että tällöin lapsen äidinkieli on kielikylvyn alkaessa jo siinä määrin kehittynyt, ettei toinen kieli sitä enää syrjäytä. Tätä aikaisempaa aloitusta pidetään yleensä jonkinasteisena riskinä vaikkakaan asiaa ei ole hirvittävästi tutkittu. Raja on asetettu enemmänkin sen pohjalta mitä tiedetään lapsen kielenoppimisesta yleensä. 4-5 vuoden iässä myös sellaiset oppimisvaikeudet, joita kielikylpy saattaisi pahentaa ovat yleensä jo näkyvissä. Kehityshäiriöt eivät kuitenkaan sinällään ole este kielikylvyn aloittamiselle.

Toisaalta tässä maassa on paljon kaksikielisiä perheitä, joissa molemmat kielet elävät ja voivat hyvin myös pienten lasten suussa. Oma veikkaukseni, ja korostan että kyseessä on nimenomaan veikkaus, on että kielikylpy sujuu myös noin 2 vuotiaiden kohdalla, mikäli hoitohenkilökunta puhuu ruotsia äidinkielenään ja ryhmä ei ole kovin suuri. Lisäksi lapsella tulee olla kodin puolelta vahva tuki suomen kielen kehitykselle eli vanhemmilla pitää olla aikaa olla lapsensa kanssa. Tämä ei kuitenkaan edellytä mitään ylimaallisia suorituksia. Viittaan enemmänkin siihen, että jos molemmat vanhemmat ovat työssä kello 7-22, niin äidinkielen käyttö voi jäädä liian vähäiseksi.

Molemmat omat lapseni ovat aloittaneet kielikylvyn 4 vuoden iässä ja hyvin on sujunut. Molempien äidinkieli on paitsi vahva myös rakas. Lisäksi he molemmat puhuvat ja kirjoittavat myös hyvää ruotsia. Kielikylvystä on myös ollut ainakin sikäli hyötyä myös vieraiden kielten suhteen että lapset eivät ujostele puhua niitä - ei edes silloin kun sanasto ei ole ihan täysin hallinnassa.

Kannattaa muistaa, että jokainen lapsi on yksilö ja ottaa tämä huomioon. Kielikylpy on kuitenkin hyvä tapa oppia useita kieliä jo nuorella iällä. Omien kokemusteni perusteella suosittelen lämpimästi.

...kunnes oma äidinkieli on varmalla pohjalla. Itse olen suomenruotsalainen ja mieheni suomenkielinen. Lapsi oppii molemmat, mutta odottaisin että lapsi ensin osaa ilmaista itseään omalla äidinkielellään jos ette itse osaa ruotsia.
Meillä tietty vahvempi on ruotsi mutta kovasti tuo on alkanut matkimaan suomenkieltäkin ja osaa automaattisesti heittää suomeksi kun puhuu isän kanssa. Ikää 1v10kk.

Mutta hyvä että aloittavat ajoissa. Inhoittaa tuo että kun lapsi sitten laitetaan kouluikäisenä kielikylpyyn niin siinä kärsii lapsi, opettaja ja luokkatoverit. Ja ikävintä on että ruotsinkielisissä kouluissa välituntikieli on jo suomi koska niin paljon "kaksikielisiä" jotka kummiskin ovat suomenkielisiä...