Agronomi ja agrologi.
Parikymmentä vuotta taaksepäin asiallista ja ystävällistä käytöstä.
Tänään öykkäröintiä, halveksivaa, ylimielistä.
Eikö kouluissa kiinnitetä huomiota käytöstapoihin?
Onko tämä porukka vieraantunut arkielämästä?
Missä käytöstavat???
Parikymmentä vuotta taaksepäin asiallista ja ystävällistä käytöstä.
Tänään öykkäröintiä, halveksivaa, ylimielistä.
Eikö kouluissa kiinnitetä huomiota käytöstapoihin?
Onko tämä porukka vieraantunut arkielämästä?
Missä käytöstavat???
Vastaukset 4
Vanhimmat
opettelee,joskus tulevat huomaamaan (ehkä), että sitä käytäntöäkin tarvitaan elämän läksyissä.
Josko joskus oppivat?
Oli parikymmentä vuotta sitten hieman sitä "asikaspalvelua ja -psykologiaa" neuvojan työstä. Kyllä se kokemus työn kautta silti on sen vähäisenkin taidon tuonut.
Vuorovaikutus on aina vähintääkin "kahdenvälistä". Oletko vanhaisäntä varma, ettet itse käyttäynyt - mm. asenteissa, puheissa yms- samalla lailla? Nimimerkki "juoruaa" hieman siitä, että "näin on aina tehty ja tehdään jatkossakin"???
Joidenkin kanssa tulee hyvin juttuun ja toisen kanssa ei! Vaikka yrittäisi. Toisaalta perusjutut pitää pystyä tekemään, vaikka "tikkuista olisi"!
Ensimmäisiä EU-tukijuttuja kuin tein, niin jossain viimeisissä paikoissa- pahimmat jätin tietysti viimeiseksi- alkoi jo pinna hieman kiristyä. Ensin piti kuunnella katkeraa ja vihaista "EU-patoutumien purkautumista" ainakin puoli tuntia. Joillekin piti jo sanoa, että en ole niitä sääntöjä / järjestelmää tehnyt ja yritän vain auttaa niiden hakemusten täytössä. Että jos keskityttäisiin ko. asiaan. Ymmärsin kyllä sen katkeruuden.
Joillekin pit sanoa suoraan ja "topakasti", että tukiasiat on nyt näin, joko tehdään niiden mukaan hakemukset yms tai sitten ei kannata ollenkaan lähteä mukaan systeemiin. Ehkä jotain saatoin hieman "loukata"? Ohjeella " tee vaan niin, etä hyvä tulee" ei hyvin pitkälle pötkitty...
Neuvontapalveluiden käyttö on pitkälti "vapaaehtoista" ja taitaa kaikissa organisaatioissa olla mahdollista antaa suoraa asiakaspalautetta. Jos kokee saavansa "huonoa palvelua", niin suoraan kannattaaa sanoa tai ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.
Mielestäni näillä avustajilla on oikeus ja velvollisuus kuunneella asiakasta, siis viljelijää.
Muistaako nämä avustajat viedä sittenkään tätä katkeraa palautetta eteenpän. Eihän isännät sentakia ole "äkäisiä", että homma olisi avustajan syy, vaan sillä, että nämä avustajat veisivät myös palautetta "kentältä" päättäjille!
Olisi mukava kuulla, miten avustajat olette vieneet tätä palautetta päättäjille.
Älä vaan sorru selittelemään, että asia on näin, enkä voi sille mitään. Koska tuossa jo tuli ilmi, että asiakkaalle "piti sanoa topakasti". Menevätkö asiat sitten yhtä topakasti myös "esimiehille", kun annatte palautetta maanviljelijöiden tilanteesta ja tuntemuksista?
Ennenhän nämä avustajat olivat tosiaankin avustajia, mutta nykyään "pikkupomoja", jotka kumartaa Brysseliin. Poistoputki tietys on silloin suunnattu viljelijään?
Ehkä olet saanut hieman väärän kuvan "toimestani"? Ihan tavallinen viljelijä olen, paska haisee navetasta! Noita paperihommia teen oman ja naapurikylien isännille. Tasavertaisena itseäni pidän, en minään "pikkupomona"!
Palautetta olen vienyt oman yhdistyksen kokoukseen ja taisin joskus olla liiton kokouksessakin - siis viljelijänä, en virkamiehenä. Kyllä ne tunnot oli siellä selkeästi esillä! Kerran olin jossain mielenosoituksessa Helsingisssä mellakka-aitoja kalisuttamassa.
Toisaalta olen sitä mieltä, että jonkinmoinen viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Liian energian hukkaaminen taisteluun "tuulimyllyjä vastaan" ei ole ominta minääni. Parantumaton idealisti Don Quijote en halua olla, ehkä hieman kuitenkin uskollista aseenkantajansa Sancho Panzaa! Millainen hän olikaan...?
Asiakasta toki pitää kuunnella ja pyrkiä selostamaan eri vaihtoehdot ja ratkaisujen seuraukset. Alkuaikoina se oli joskus tosi hankalaa, kun ei ollut joillian isännillä minkäänlaista käsitystä, mihin sitoutuu. Ekana vuonna oli myös pinta-alojen mittaus / merkitseminen eri lohkoista, joka vei aikaa. Toukokuun lopulla! Kiirekin painoi päälle, ei siinä oikein innostanut kuunnella jatkuvasti- sinällään ymmärrettävää- "valitusvirttä". Omat peltohommat "makasivat"! Muutaman vuoden jälkeen "katkerimmatkin" isännät alkoivat tyyntyä. Nyt on hyvin asiallista- puolin ja toisin!